Kylmä sota sarjakuvissa

[Antti Vainio]

Kommarikammohan tunnetusti teki yhtä hyvää sarjakuvalle kuin hullun lehmän tauti Euroopan maanviljelijöille mutta haeskelen kiinnostavia sarjakuvia aiheesta. Modesty Blaise tulee mieleen sellaisena joka on vain parantunut aikojen saatossa, samoin Johnny Hazard on minusta aina ollut kaikessa pöhköydessään aika hyvä kun taas Bond-viritelmät ovat jättäneet täysin kylmäksi. Ja Barksin Aku ja atomivakoojat on luonnollisesti huippu. Mutta onko kukaan esimerkiksi tehnyt kiinnostavia moderneja sarjakuvia siitä että KGB paljastui jälkikäteen laumaksi ilkeitä ja typeriä tunareita eikä miksikään Blofeldin tapaisiksi neroiksi?

[pertti jarla]

KGB paljastui jälkikäteen laumaksi ilkeitä ja typeriä tunareita

Missä näin?

[Antti Vainio]

Vladimir Mitrokhin:The Sword and the Shield
ja The World Was Going Our Way

Mitrokhin oli duunissa KGB:ssä 30 vuotta arkistonhoitajana, kopioi salaa hurjimman matskun ja toimitti koko paketin englantilaisille. En ole kahlannut edes tuota ekaa järkälettä läpi mutta se touhu on tragikoomista

http://en.wikipedia.org/wiki/Mitrokhin_Archive

Se missä nämä jaakkolaaksot ovat pystyneet noita noita tietoja arvostelemaan on se että jotkut detaljit ei aivan täsmää (ymmärrettävää) ja tyylivirheistä. Sekin on varmaan totta, stalinistit on aina ollut tyylin avantgarde.  Perusjutut on kuitenkin valitettavasti  totta

Suomalaisiakin näissä seikkailee, herrat Maki ja Hayhanen, tosin ainoaa aitoa meikäläistä oli vissiin niiden passit

[Jukka Laine]

60-luvun alkupuolen Marvelit ovat monesti kommareiden mätkimistä. Erityisesti tässä kunnostautui Muurahaismies, joka oli myöhemmin Jätti. Essential Ant-Man on oiva kokoelma näistä sarjoista.

Myös kaikissa muissa Marveleissa oli tuohon aikaan enemmän tai vähemmän kommareita.

Mutta tosi helmi on Joe Simonin ja Jack Kirbyn Fighting American. 50-luvulla tehty tavallaan uusi versio Kapteeni Amerikasta, muttei tosiaankaan mitään ryppyotsaista meininkiä. Kaikki sarjat on koottu yhteen kovakantiseen, jota ei taida helposti enää saada. Vihollinen Super-Khakalovich käy päälle ripaskaa tanssien, mutta sankarit saavat hänet puhuttua ympäri Amerikan ihanuksiin. "Työläisten paratiisissa kovan työn palkaksi saa vain härskiintynyttä bortskeittoa". Muita konnia: Poison Ivan, Hotsky Trotsky ja Rhode Island Red.

[Antti Vainio]

Sittenhän on olemassa tämä Oktobriana joka on peräti kummallinen väärennöshuijaustuote mutta ihastuttava sellainen. Näin kerran sen ekan kirjan Kampintorin divarissa halvalla mutta en älynnyt ostaa

[Jyrki Vainio]

Minun lukemistani teoksista über-paras kylmä sota -sarjis on Blake ja Mortimer -albumi "S.O.S. meteoreita". Se on ehkä yksi maailman raskaslukuisimmista sarjakuvista, koska joka ikisessä ruudussa (ja niitä on nelirivisillä sivuilla paljon) kuvan tapahtumat kerrotaan myös tekstilaatikossa. Mutta jos sen jaksaa kahlata läpi, niin välittyvä tunnelma on aivan uskomaton. Paranoidia ja ahdistavaa. Jacobs näytti jännittävän atomiaikaa ihan tosissaan.
Albumin viimeisessä ruudussa - kaikkien pimeiden ja sateisten film noir hetkien vakoojajahdin jälkeen - radiokuuluttaja toteaa, että vihollisjoukkojen maahanlasku on saatu estettyä, joten "olkaa hyvä: Marseljeesi". Todella tiukkaa settiä!
Ja sarjan suomentamattomissa jaksoissa touhu eikun ilmeisesti kovenee: ainakin jossain näkemässäni ranskankielisessä Blake & Mortimer sivussa sienipilviä poksahteli oikein rivissä.
(Mutta sehän eikai sitten enää oikeastaan olekaan pelkkää "kylmää" sotaa...)

Niin ja sitten on tietysti Raymond Briggs, jotka jatkoi vielä SIITÄ pitemmälle!

[Antti Vainio]

Nuo on todellakin ihan niitä oleellisimpia teoksia, Minne tuuli kuljettaa tuli minullekin mieleen. Se Yves Chalandin Budapest-albumi on edelleen lukematta ja jotkut Charles Burnsin paranoiafiilistelyt ehkä sopisivat otsikon alle. Sarjakuvissa ei vissiin ikinä seikkailtu Berliinissä siihen malliin kuin vakoojakirjoissa?

Edit. Tuo Joen mainitsema Fighting American kuulostaa todella kiehtovalta

[Flemming Andersen]

Ei ehkä aivan tätä haettu, mutta kai oelt plärännyt jo Enki Bilalin "Metsästysretken" läpi?

Edit. Katsos vain, osio olikin Toimintasankarit. Sori että tuli mainostettua täällä laatumatskua
Heko heko...

[Antti Vainio]

Ehkä tämä olisi syytä tosiaan siirtää tuonne yleiselle puolelle, esim. Briggsin kirjassa on suhteellisen vähän actionia

[Curtvile]

Ehkä tämä olisi syytä tosiaan siirtää tuonne yleiselle puolelle, esim. Briggsin kirjassa on suhteellisen vähän actionia

haluamatta tehdä välimerkeille suvunjatkoon liittyviä toimia, miten ydinsota luokitellaan "vähäksi actioniksi"?
Toki samaa sarjaa kuin replan:

Ei ehkä aivan tätä haettu, mutta kai oelt plärännyt jo Enki Bilalin "Metsästysretken" läpi?

Edit. Katsos vain, osio olikin Toimintasankarit. Sori että tuli mainostettua täällä laatumatskua
Heko heko...

"huumori" samalla linjalla jatkaen ilman Christinin käsistä olisi metsästysretki sarja nättejä tyhjiä kuvia.
Aiheeseen liittyen Antti vainio ei jostain syystä maininnut Greg Ruckan & con:n Queen & Country:Declassified 1 albumia.
Kylmää sotaa ja fiksusti toteutettua vakoilumenoa, ei ainuttakaan sankaria.

muuta toiveen mukaan: siirretty.

[Jaakko Pehkonen]

Edit. Katsos vain, osio olikin Toimintasankarit. Sori että tuli mainostettua täällä laatumatskua
Heko heko...

Niin, vaikkapa Matrix-leffaa katsova on AINA vähemmän lapsellinen kuin vaikkapa Mazzuchellin Daredevilia lukeva.

[Tertsi]

Modesty Blaise tulee mieleen sellaisena joka on vain parantunut aikojen saatossa, samoin Johnny Hazard on minusta aina ollut kaikessa pöhköydessään aika hyvä

Ylen Elävässä arkistossa on kuunneltavissa oikein radio-ohjelma Johnny Hazardista.
Ohjelmasta voipi aistia "ajan henkeä".

[Wade]

Jyrki, Meteoreissa todellakin välittyy kylmän sodan viesti ja fiilis.

Blake ja Mortimer on yksi parhaimmista vaihtoehdoista näyttää tällaista! Parhaimmillaan B&M on yksi parhaimmista eurosarjiksista kautta maailman! Aikaa ja keskittymistä lukeminen vaatii, mutta se on sen arvoista.

[Asko AA]

Vaaran vuosien Korkeajännityksiä on kolme; kylmän sodan kehyksinään 1948 kiperä Valpo-vuosi, 1961 Noottikriisi ja 1968 Euroopan hullu vuosi. Myös Rauhanturvaajien korkkarissa on kylmän sodan kiristyminen motiivina operoinnille.

Oiva opus "Niin kylmää että polttaa" kuului taustalukemistoon, muiden muassa.

[Jari Lehtinen]

Menee sivuraiteille, mutta minusta hyytävin ja riemukkain kylmän sodan kuvaus, mikä ikuna on tehty, on Maantiekiitäjä.