Kirjoittaja Aihe: Mielikuvitusta...  (Luettu 19572 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

matkamies

  • taiteellinen maatalousmies
  • Jäsen
  • Viestejä: 621
  • Ukon lapset
Mielikuvitusta...
« : 15.02.2007 klo 12:28:54 »
Monella täällä tuntuu olevan ongelmia aiheiden keksimisen kanssa. Itselläni on toisenlainen ongelma. Minulla on liian hyvä mielikuvitus. Uusia ideoita vyöryy mieleeni lähes päivittäin, ja on vaikea päättää, että minkä niistä saattaisi kuvalliseen muotoon. Onko muilla tällaisia ongelmia.

Muutama idea on, jotka aion ehdottomasti tehdä valmiiksi:

Löytöretket: Tarina sijoittuu 1520-luvulle, kun Cortez 500 konkistadorin voimin valloitti miljoonien intiaanien asuttaman Atsteekki-imperiumin. Tarina kulkee Saksalaissyntyisen onnensoturin silmistä seurattuna. Samalla miekkonen pohtii elämän tarkoitusta ja etsii unohdusta kotimaassaan tapahtuneesta tragediasta.

Kummallinen scifi-tarina: Tämä tarina on syntynyt ylä-asteella kavereiden kanssa suunnitellun vaihtoehtoisen historiankulun pohjalta. Aikamoista suomen ylistystä. Miljöö on seuraavanlainen: Suomesta on tullut maapallon johtajavaltio. Sen aloittama avaruusohjelma on tehnyt mahdolliseksi tähtienvälisen matkustamisen. On syntynyt mahtava intergalaktinen federaatio, jota johdetaan suomessa sijaitsevasta maailman pääkaupungista Sealake citystä (Olen kotoisin 1300 asukkaan merijärvi-nimisestä kunnasta, siitä nimi).Itse tarina sijoittuu 2400-luvulle, kun galaksimme on monilta osiltaan jo valloitettu. Suuryritysten oma valtio valtion sisällä on kasvattanut vaikutusvaltaansa liiaksi ja federaatio päättää kansallistaa ne. Suuryritykset vastaavat asein ja syttyy koko galaksin laajuiset korporaatiosodat. 10 vuotta kestäneet miljoonia ihmishenkiä vaatineet taistelut päättyvät federaation voittoon, mutta galaksiin on jäänyt voimatyhjiö, j federaatio ei ole enää kyllin vahva pitääkseen yllä järjestystä. Tiedustelupalvelu kerää sodan käyneistä veteraaneista erikoisjoukon, jonka tehtävänä on tutkia uhkia.Siitä se tarina seitten alkaa...

Lisäksi on useampi toiseen maailmansotaan liittyvä tarina, sekä Suomalaisesta talonpojasta ja sotilaasta kertova tarina Suuren Pohjan sodan ajoilta 1700-luvulla.

Kertokaa mielipiteitä ja omia ideoitanne tässä keskustelussa, kiitos!

Hazart

  • Jäsen
  • Viestejä: 3 171
  • YARRRR!
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #1 : 15.02.2007 klo 12:55:33 »
Ei minullakaan ideat ole koskaan loppuneet. Toteuttamispuolella ne ongelmat ovat...

 8]

rama

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 709
  • ”Be a devil, not a crybaby!”
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #2 : 15.02.2007 klo 12:58:10 »
Ei minullakaan ideat ole koskaan loppuneet. Toteuttamispuolella ne ongelmat ovat...

 8]

Sama onkelma minullakin. Varsinkin kun dialoginkirjoitustaito on itseeläni todella syvältä...

Eikö ketään historiallisen sarjakuvan taitaja kiinnostaisi tehdä sarjista aiheesta 'Lalli ja piispa Henrik - The True Story'? Siis mitä jäällä todella tapahtui, ja miksi. Tuo vanha selitys Lallin rahankipeästä, valehtelevasta vaimosta kun tuskin hämää ketään. Piispan sotilaat olivat luultavasti raiskanneet tilan kaikki alle 90-vuotiaat naiset, tappaneet karjaa ja ottaneet ruokaa tarjoamatta niin minkäänlaista maksua. Kyllä siinä jo useampikin bönde hikeentyisi... :P
« Viimeksi muokattu: 15.02.2007 klo 13:01:17 kirjoittanut rama »
”My problem lies in reconciling my gross habits with my net income”                      
      Errol Flynn

https://oblivionhigh.wordpress.com

Mon of Olay

  • Fakta-police
  • Jäsen
  • Viestejä: 897
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #3 : 15.02.2007 klo 13:09:53 »
Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tullut kirjattua kaikki ideat muistiin, pienet ja huonotkin, ja nykyään lista muistuttaa tärähtänyttä runokirjaa.

Simpukasta nousee nainen, joka tekee ihmisistä helminauhan.
Neitsyysvöiden testaaja.
Haarat edellä telekineettiseen kaktukseen.

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 16 014
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #4 : 15.02.2007 klo 13:21:18 »
Käsikirjoituksen työstö vaatii teemaan ja tarinaan keskittymistä.
Matkamiehen ideat ovat ihan mainioita joskin Konkistadori-kertomus on Kressemäisyydestään huolimatta raikkaamman oloinen.
Merkillisin asia scifitarinassa oli suomalaisuuden painottaminen.
Mutta:
tärkeää ei ole alkutilanteen omaperäisyys vaan käsittelytapa.
se miten paljon pidemmälle olet sf sci-fisi miettinyt(annetun kuvauksen perusteella) on merkki siitä että tämän todennäköisemmin toteutat.
joskin rivien välissä on ero.

Ideavyöry on tuttu ja hyvä asia. se helpottaa ja ainakin minulla se auttaa sen suhteen että saa hetkeksi irrotettua yhdestä asiasta ja siirrettyä toiseen.
lajityypin vaihto on raikastavaa ja saa joskus miettimään miten erilaiseksi jokin muuttuu jos sen toteuttaa eri kaavalla.

toteuttamispuoli onkin se varsinainen kiviriippa. Piirtämisestä ja kirjoittamisesta on hyvä nauttia, mutta se on otettava työnä.
Muutoin moraalisena ihmisenä sallin varkaudet tällä puolen, dialogia napataan  bussimatkoilta ja kaupungilta, anekdoottien siirtoa ajassa ja paikassa (jos ette usko lukekaa mm. sotahistoriaa ja sitten Charles Strossin Iron sunrise)

Itse olen korjannut ongelmaa hitsaamalla ideoita yhteen.
tai menemällä ihan perussettiin, minimiin jolla jokin toimii.
varjopuolet on siinä miten helposti saa piirtäjän projekteihinsa...
"se on semmoinen hyönteisparven ja vampyyrin road-movie henkinen rakkaustarina, 1800-luvun kiinasta bokserikapinan kautta 1970-luvun austraaliaan.
Osaathan sitten piirtää myös hyvin pikkulapsia, varaaneja ja tietty vielä  messerschmitt 109n ja kaksikerroksisen bussin risteytyksiä, osaathan?"

jyrki68

  • Jäsen
  • Viestejä: 140
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #5 : 15.02.2007 klo 13:31:09 »
Tuo vanha selitys Lallin rahankipeästä, valehtelevasta vaimosta kun tuskin hämää ketään. Piispan sotilaat olivat luultavasti raiskanneet tilan kaikki alle 90-vuotiaat naiset, tappaneet karjaa

Juha Ruusuvuori ja Hannu Lukkarinen: Luukauppias, Nicholas Grisefothin seikkailut. Eikös tuossa albumissa ole aiheesta vaihtoehtoista selitystä?

Hyvinhän tuo Lallin rahankipeä vaimo -kertomus otetaan todesta vielä nykyäänkin.

rama

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 709
  • ”Be a devil, not a crybaby!”
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #6 : 15.02.2007 klo 13:35:01 »
Juha Ruusuvuori ja Hannu Lukkarinen: Luukauppias, Nicholas Grisefothin seikkailut. Eikös tuossa albumissa ole aiheesta vaihtoehtoista selitystä?

Kaa en oo lukenu. En edes kuullut puhuttavan. Siispä googlaamaan.

Hyvinhän tuo Lallin rahankipeä vaimo -kertomus otetaan todesta vielä nykyäänkin.

Voittaja kirjoittaa historian. Luin juuri Norjan kansallispyhimyksestä Olof'ista. Suurempaa kusiaivoa saa etsiä ::)

”My problem lies in reconciling my gross habits with my net income”                      
      Errol Flynn

https://oblivionhigh.wordpress.com

Curtvile

  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 16 014
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #7 : 15.02.2007 klo 13:42:55 »
Eikö ketään historiallisen sarjakuvan taitaja kiinnostaisi tehdä sarjista aiheesta 'Lalli ja piispa Henrik - The True Story'? Siis mitä jäällä todella tapahtui, ja miksi.
henrikiä sivutaan myös Anni Isotalon seikkailut: marian koodissa

Ihan noin esimerkin vuoksi:
Piispa Henrikin tappoi joku muu kuin Lalli, mutta aika huomioon ottaen informaation vääristely oli helpompaa, mutta mahdolliset katolisen kirkoan sanktiot esim. ruotsalaista hovia kohtaan pienemmät jos syypää onkin talonpoika suomesta.
tai
Piispa Henrik syyllistyi Raman vihjaamaan toimintaan itse, ei vain sotilaat mutta ei kesytänyt tekoaan ja teki kuolemansynnin jonka peittelyyn tarvittiin Lalli
tai
tarina vaimosta piti lisätä koska Lalli oli joka suhteessa asianomistaja (kts. Oz-kylmä rinki) ja kosti kaiken mikä kohdistui häneen
tai
vedetään mukaan pakanallinen uhrikuningasrituaali, jolla Lalli pyrkii tuomaan maallista hyvää itselleen ja väelleen. Vaimon tarina legenda koska motiivia ei kyetty ymmärtämään.

toimiiko?


rama

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 709
  • ”Be a devil, not a crybaby!”
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #8 : 15.02.2007 klo 13:49:01 »
Ihan noin esimerkin vuoksi:
Piispa Henrikin tappoi joku muu kuin Lalli, mutta aika huomioon ottaen informaation vääristely oli helpompaa, mutta mahdolliset katolisen kirkoan sanktiot esim. ruotsalaista hovia kohtaan pienemmät jos syypää onkin talonpoika suomesta.
tai
Piispa Henrik syyllistyi Raman vihjaamaan toimintaan itse, ei vain sotilaat mutta ei kesytänyt tekoaan ja teki kuolemansynnin jonka peittelyyn tarvittiin Lalli
tai
tarina vaimosta piti lisätä koska Lalli oli joka suhteessa asianomistaja (kts. Oz-kylmä rinki) ja kosti kaiken mikä kohdistui häneen
tai
vedetään mukaan pakanallinen uhrikuningasrituaali, jolla Lalli pyrkii tuomaan maallista hyvää itselleen ja väelleen. Vaimon tarina legenda koska motiivia ei kyetty ymmärtämään.

toimiiko?

Kyllä ;D
”My problem lies in reconciling my gross habits with my net income”                      
      Errol Flynn

https://oblivionhigh.wordpress.com

jyrki68

  • Jäsen
  • Viestejä: 140
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #9 : 15.02.2007 klo 13:56:28 »
vedetään mukaan pakanallinen uhrikuningasrituaali, jolla Lalli pyrkii tuomaan maallista hyvää itselleen ja väelleen. Vaimon tarina legenda koska motiivia ei kyetty ymmärtämään.

Ja englanninnos sitten nimellä Henry, the Wicker Man

rama

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 709
  • ”Be a devil, not a crybaby!”
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #10 : 15.02.2007 klo 13:57:48 »
Ja englanninnos sitten nimellä Henry, the Wicker Man

Henry the Wanker?
”My problem lies in reconciling my gross habits with my net income”                      
      Errol Flynn

https://oblivionhigh.wordpress.com

Veli Loponen

  • Isoveli
  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 11 081
  • <><
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #11 : 15.02.2007 klo 14:01:48 »
se miten paljon pidemmälle olet sf sci-fisi miettinyt(annetun kuvauksen perusteella) on merkki siitä että tämän todennäköisemmin toteutat.
Kirjoitan nyt yleisesti. Tämä on totta, mitä pidemmälle jonkin idean vie, sitä varmemmin se myös toteutuu. Itsellä tämä ei valitettavasti ainakaan vielä ole toteutunut kovin hyvin. Mulla kun olisi melkoisen laaja scifi-juttu (itse asiassa, kokonainen maailma täynnä tarinoita) ja sen historiaa, henkilöitä, paikkoja ja teknologiaakin olen melkoisesti suunnitellut. Muutaman kerran olen tarinoitakin alkanut tekemään (ensimmäisen kerran vuonna 1990, viimeisimmästä yrityksestä alkaa olemaan aikaa jo reilu kymmen vuotta, vaikkakin muutama vuosi sitten kokeilin pelkkää tekstimuotoa), mutta valmista ei vain ole tullut. Kyse ei ole siitä, että en osaisi valita sopivaa aloituskohtaa. Selkeitä tarinakokonaisuuksia ja ideoita kun on muutamalle tarinalle. Tämän lisäksi mulla on myös ideat pitkään fantasiatarinaan sekä 100-luvulle sijoittuvaan historialliseen tarinaan (joka mahdollisesti poikisi kaksi jatko-osaa, joissa mentäisiin jossain 1200-1500 -luvuilla sekä nykyajassa).
Eniten näissä tökkii tietenkin se, että pääsääntöisesti kaikki mainitut ideat ovat vähintään albumin mittaisia ja kun muutenkin on piirrettävää ihan sairaasti, niin ei ikinä ehdi kunnolla aloittamaan mitään tällaisia ikuisuusprojekteja. Josta tullaankin tähän:
Lainaus
varjopuolet on siinä miten helposti saa piirtäjän projekteihinsa...
Tämä on ongelma, mitä itse olen miettinyt. Toistaiseksi olen kalastellut piirtäjiä vain noihin mun supersankariprojekteihini, ja välillä mietin, että pitäiskö tosissaan koettaa jonkun piirtäjän kanssa ruveta toteuttamaan jotakin noista mainitsemistani ideoista. Toistaiseksi en kuitenkaan ole jaksanut ruveta panostamaan edes käsikirjoitukseen, joten en piirtäjääkään tarvitse. Ehkä odottelen, jos vaikka sopiva ehdokas tulee sattumalta vastaan ja otan sitten asian vakavammin harkintaan.
Perry Rhodan ei polta tupakkaa!
http://www.veliloponen.com/sarjakuva

JV

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 048
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #12 : 15.02.2007 klo 14:43:49 »
On olemassa ideoita ja ideoita - vain se, että saa päähänsä jonkin paikan ja skenaarion ei sinällään vielä ole loppujen lopuksi kummoinenkaan idea. Siitähän sitä vsta lähdetään kehittelemään. Minullakin on ongelmana usein se, että saa päähänsä jonkin jutun, ja kuvittelee jollain kotireissulla albumillisen tarinaa valmiiksi, ja saattaa jotain pikaisi muistiinpanojakin tehdä. JA sitten on vaikea keskittyä työn alla olevaan projektiin kun mielikuvitus kihelmöi uusimmassa jutussa. Mutta lopulta ne ideat, jotka jatkuvasti pyörivät mielessä pitemmällä aikavälillä, ovat sellaisia, jotka saattavat päätyä toteutukseenkin.

Kannattaa miettiä miksi minkäkin tarinan haluaisi oikeasti tehdä, sen motiivin pitäisi tulla itsestä - eli tarinalla olla jokin itselle oleellinen sisältö - ei vain pohjalta: "olisi coolia jos ninjat hyökkäisi Helsinkiin". Ja sitä itselle tärkeääkin ideaa kannattaa pyöritellä aika monesta kulmasta, ja kyseenalaistaa ensiksi mieleen tulevia tarinankäänteitä - varmistua siitä, että se tarjoaa lukijalle jotain omaperäistä ja valmista.

Jos pöytälaatikot täyttyy ideoista, kannattaa vain määrätietoisesti raakata niistä parhaat ja työstää niitä eteenpäin. Katsoa mikä lähtee tosissaan kehittymään, luetuttaa käsistä kavereilla. Ja vaikka olisi pitkästä stoorista kyse, voi siitä aina piirtää muutaman sivun valmiiksi ja pyytää siitä kommenttia.

Doc Lomapäivä

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 816
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #13 : 15.02.2007 klo 15:23:35 »
Tämmöstähän tää on, mulla on ihan samat ongelmat kuin teilläkin. Varsinkin tuo Veltin "kuvittelee jollain kotireissulla albumillisen tarinaa valmiiksi" on tuttua. Elinikä ei riitä kaiken toteuttamiseen.

Scifistä kiinnostuneilla on se etu, että tarinoita voi yrittää pukea novelleiksi ja lähettää Portin novellikilpailuun. Tänä vuonna on myös Tähtivaeltajan vastaava kisa. Kilpailun kaltaisen päämäärän asettaminen karsii yllättävän hyvin tarinatynkien jyvät akanoista.

Toinen hyvä karsija on tarinan eteenpäin vieminen. Ensin synopsis, sitten treatment ja lopulta jollekin tarinan kaavalle asettelu. Niiden käyttö kannattaa opetella. Mitä pitemmälle tarinaa vie, sen paremmin alkaa nähdä jutun ongelmakohdat. Erittäin harvoin syntyy kerralla valmis tarina. Jos ongelmia on liikaa, tarina lakkaa kiehtomasta ja se siirtyy taka-alalle, mutta joskus myöhemmin siihen saattaa ihan yllättäen keksiä lisää ideoita.

Varpunen

  • Uusi jäsen
  • Viestejä: 5
Re: Mielikuvitusta...
« Vastaus #14 : 15.02.2007 klo 15:31:07 »
Hm, minulla on tällä hetkellä kehitteillä jotain, mistä ajattelin yrittää vääntää strippisarjaa. Jos se soveltuu sellaiseksi. Keskushenkilö olisi kunnianhimoinen kirjailijanalku -- alle kouluikäinen tyttö. Hänellä on pullonpohjasilmälasit ja etuhampaatkin puuttuvat. (Jos se sopii ikäkauteen. Muistelen että omat etuhampaani vaihtuivat rautahampaisiin ensimmäisen luokan aikana, mutta voi olla että muisti pätkii.)Sarjan lähtiessä käyntiin hän kirjoittaa romaania, "josta on tulossa ainakin neljäsataasivuinen". Hän ei oikeasti osaa aakkosia, muttei tajua että sillä olisi jotain merkitystä, ennen kuin näyttää käsikirjoitusta äidilleen, joka pitää sitä kädessään väärinpäin.
Sydämistynyt tyttö päättää, ettei kirjoita enää riviäkään. Hänellä on maskottina jokin mönkiäinen, joka on kovasti haaveillut pääsevänsä mukaan tarinaan, ja nyt näyttää uhkaavasti siltä, että se jää pysyvästi ulkopuolelle. Sen pitää tarinaan päästäkseen (ja kokoa kasvaakseen) rohkaista tyttöä jatkamaan kirjoittamista. Tämän edemmäs en ole vielä tämän kanssa päässyt. Idea olisi että tyttö tutustuisi kertomattomiin tarinoihin. Minulla noita kertomattomia juttuja löytyy, mutta saa nähdä kantaako ideani mitenkään järkevästi. :)