Kapteeni Kuolio

[Jukka Laine]

Arvio nyt täällä:
http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=671

Kiitokset avustajille mukana.

[Matti Karjalainen]

Kapteeni Kuolio pisti silmään jo Helsingin sarjakuvafestivaaleilla, mutta jostakin syystä se jäi sitten hankkimatta. No, onneksi sain korjattua virheeni tänään käytyäni pääkallonpaikalla Tampereella työhaastattelussa: paikallisesta Akateemisesta albumia sai (ja olisi saanut myös divarista läheltä Metsoa, vieläpä ilmeisesti tekijän nimikirjoituksella varustettuna).

Lopputulos oli kohtalaisen viihdyttävä. Sarjakuvassa viljelty huumori hymyilytti, ja etenkin alkupuolella päähenkilöiden sanailu aiheutti repeilemistä. Lisäksi albumin perusidealle - vampyyreja Tampereella - täytyy nostaa hattua. Myös tositapahtumiin perustuvien paikalliskertomusten käyttö sarjakuvan lähdeaineistona on hyvä ja suositeltava ajatus: vampyyritarinoita kun on kerrottu jo ihan tarpeeksi perinteisestä angloamerikkalaisesta näkökulmasta. Nyt ne vain tahtoivat nousta vähän liiankin suureen rooliin, ja söivät varsinaisen Kuolio-tarinan intensiteettiä.

Miinusta antaisin vähän samoista asioista kuin Lainelautailija-Joekin, eli ihmisten piirtäminen oli vähän tönkköä (etenkään kolhoa Ajattaraa oli vaikea pitää erityisen kauniina naisena, mikä lienee ollut tarkoitus). Loppuratkaisu tuli myös vähän liian nopeasti ilman suurempaa kliimaksia.

Jos pitäisi antaa kouluarvosana, niin 8- voisi olla aika lähellä.

[VesaK]

Juu. Julkaisukoko tuntui pikkuisen liian isolta (akuankkakoko olisi piisannut), ja loppu tuli vähän äkkiä, muuten aivan täyttä tavaraa.

[Jukka Laine]

Minusta Ajattara vaikutti olevan tarkoituksella kolho, ja se sopi hyvin hahmoon. Olisi kauniskin ollut oiva ratkaisu, mutta jospa Pekka ei osaa sellaista piirtää...

[Curtvile]

Minusta Ajattara vaikutti olevan tarkoituksella kolho, ja se sopi hyvin hahmoon. Olisi kauniskin ollut oiva ratkaisu, mutta jospa Pekka ei osaa sellaista piirtää...

Varmasti tiedä en, mutta veikkaan että kolhous ON tarkoituksellista.
Kyllä Manninen kauniitakin naisia osaa piirtää, vaikka kaikilla tuntuu olevan oma käsityksensä siitä mikä on kaunis nainen.
Vähemmän oppinut arvaus on että PAM on pistänyt Ajattaran juuri tuolaiseksi lueskeltuaan muutaman Sandmanin tai Deathin.

olen joittenkin kanssa vääntänyt veistä haavassa, kun ovat muutoinkin esittäneet kommenttia:" Manninen ei vain osaa." Yleensä ovat viimeistään neljännellä moran kierroksella peruneet puheensa.

Juu. Julkaisukoko tuntui pikkuisen liian isolta (akuankkakoko olisi piisannut), ja loppu tuli vähän äkkiä, muuten aivan täyttä tavaraa.

Siis tarkoitat kai Aku Ankka-koolla lehteä ei Tamperkeleen taskariviritystä?
koko onkin sitten lähes ainoa valituksen aihe Tamperkeleessa. Pispalan vampyyreissa oli parempi koko, vaikka itse kertomus olikin vähemmän tiivis.

[Jukka Laine]

Koko suurinpiirtein Tamperkeleen ja Pispalan vampyyrien puolivälissä olisi näille toimivin koko. Eli Aku Ankka -lehden kokoinen noin suurinpiirtein.

[Petteri Oja]

Koko suurinpiirtein Tamperkeleen ja Pispalan vampyyrien puolivälissä olisi näille toimivin koko. Eli Aku Ankka -lehden kokoinen noin suurinpiirtein.

B5:een panostetaan jatkossa Mannisen albumien kanssa. Muistakin Pispalan Vampyyrien erheistä on otettu opiksi, esim. digipainoa en enää tuu käyttämään sarjakuvien painatuksessa. Pyhä lupaus olkoon tämä.

[Curtvile]

B5:een panostetaan jatkossa Mannisen albumien kanssa. Muistakin Pispalan Vampyyrien erheistä on otettu opiksi, esim. digipainoa en enää tuu käyttämään sarjakuvien painatuksessa. Pyhä lupaus olkoon tämä.

Monikosta kiitos.

[VesaK]

Periferia-Sarjari eli "susirajalla" -teemanumero saapui. Siinä Kuolio (ja Kökkö) ns. seikkailevat Lapissa. Ei aivan kaikkein parasta Kuoliota - semminkin kun itse päähenkilö on varsin sivussa suurimman osan aikaa, ja enemmistö sarjasta on käytetty parin visuaalisen gagin nakkaamiseen.
Vaan ehkä jo ensi vuonna hän, lailla väijyvän ystävän, palaa taas Mansen maisemiin ja kohtaa liikkiöitä lähimarketissa... jne... kotoisempaa outoa. 

[Petteri Oja]

Jos olen joskus lausunut epäilevän sanan Suomalaisen Kirjakaupan asenteesta pienkustanteita kohtaan, joudun valitettavasti perumaan sanani. Ainakin paikallisesti. Tampere rules!   



(Kuvasta kiitokset Hannele K:lle.)

[Petteri Oja]

Uutta Kapteeni Kuoliota yllättävässä muodossa, pitkittäin halkaistun a4:n kokoisena bändisarjiksena:



Syksy on siis yhtyeen nimi. www.syksy.org

Jännintä tuossa minialbumissa on mielestäni että Manninen on käyttänyt taustoina nyt oikeita valokuvia, sellaisenaan, eikä enää ole piirtänyt maisemia niiden pohjalta.

[Jukka Laine]

Joka päivä kuljen ulkona
ja sade yksin mua rakastaa
Puiston puut on kuolleita
ja mä oon niiden kaltainen
Tätäkö on rock'n'roll?
Tyhjyys rupee jo väsyttään
Joka päivä on eilinen
etkä irti pääse mihinkään

Syksy etsii mua eikä oo paikkaa mihin mennä pakoon
Syksy etsii mua ja jokainen varjo on kuolema

Kuljen muka eteenpäin
vaikken tiedä mihin meen
Ei katuun jää jälkiä
ei oo valoo mitä seurata
Istun iltaisin kotona
joko yksin taikka seurassa
mutta kuitenkaan
en enää nää ketään

Tahdon elämää maalata
mutta värit ovat mustia
eikä sivellinkään kai
enää pysy kädessäni
Tätäkö on rock'n'roll?
Tyhjyys rupee jo väsyttään
Joka päivä on eilinen
etkä irti pääse mihinkään



Jyrki Siukonen teki tekstin Howard Devoton mainioon lauluun.

[Aura]

Periferia-Sarjari eli "susirajalla" -teemanumero saapui. Siinä Kuolio (ja Kökkö) ns. seikkailevat Lapissa. Ei aivan kaikkein parasta Kuoliota - semminkin kun itse päähenkilö on varsin sivussa suurimman osan aikaa, ja enemmistö sarjasta on käytetty parin visuaalisen gagin nakkaamiseen.

Tjaa, en tiedä... Eihän se ehkä parhaiden juttujen tasolle yltänyt mutta vaihtelua tämmöinenkin välillä. Itse myös puoltaisin ajatusta ettei päähenkilön tarvitse olla koko ajan keskipisteessä.

[propaganda]

Tuollapa tuo jo olikin. Kustantajakin löytyi.. 34 sivua. Nyt kahta väriä saatavissa. Toinen painos tulossa. Tosi reilusti soundaava sarjis.
Näytekuvat: www.syksy.org

SOUNDTRACK ilmestyy tammikuussa bonuksena SYKSYn "PSYKOHAUVA" CD-EP:llä.

[Kissa Karppinen]

Sain tänään luetuksi Pispalan Vampyyrit.Lukukokemus oli täydellinen.Pispalassa jonkun aikaa asuneena tunsin jännityksen suorastaan märän kosteana ihollani.
En enää koskaan kulje haulitornin ohi katsomatta ylöspäin.
Mustat hahmot liitelevät näkymättömissä ja vaanivat.
Kannattaa kokea,
                           kiitos
                                   tekijälle!