Apassit

[Curtvile]

Olisiko tästä Rautaparran paluusta mitään lisätietoja? Tietäisi sitten kannattaako alkaa kyseistä tähtivaeltajaa etsimään divareista.

Kyseinen hengentuote on taattua P.A.Mannisen laatua, Apassit rautaparran nimihahmo päivitettynä oivan kierosti uuteen supersankareiden synkkään aikaan.
Ei apassiporukkaa(vaikka Finnforcelaisia ei taidettu niin esitellä..)

Lukeudun sekä tämän että alkuperäisen Apassit-albumin ystäviin, mutta kannattaa ottaa huomioon että vertailu on vaikea: jos apassit oli kulttuurijaossaan jyrkän hyvää/roskaa mutta silti kiltti.
Rautaparran paluu ei ole. Se on hyvä sarjakuva, mutta ei kiltti.
Varoituksestani huolimatta suosittelen lämpimästi.

[Lurker]

Martti Sirola piirsi myös Salapoliisi Jukka Vihin tutkimuksia. Löysin niitä albumin verran divarista, ja eihän ne yhtään hassumpia ole. Sirolan piirrostyyli on siinä hyvin "eurooppalainen".

Alla kuvassa päähenkilö a la naturel.

[JussiDBC]

Muistelisin, että tuota Jukka Vihiä ilmestyi Satakunnan Kansan sunnuntailiitteessä joskus kultaisella 90-luvulla.  Pari stooria ilmestyi.

Tuli aina joka sunnuntai leikattua sivu irti ja liimattua se vihkoon. Ikävä kyllä, olen sen joskus heittänyt menemään, ei meinaan löydy sitten mistään(kaikenmaailman  leffavihkoja löytyy senkin edestä). Muistelisin, että Jukka Vihin väritystä tuli ihailtua, ja värit toimivat hyvin sanomalehtipaperiin.

 Meikäpoikaan kolahti Apassitkin tosi kovaa, niitä tuli kirjastosta lainattua...

Aiai, täytyykin seuraavaksi divareista katsoa löytyisikö noita albumeja, tuli meinaan sellainen deja vu-fiilis, että...

[Lurker]

Tämä eka albumi, ja ei niitä kai enempää tullutkaan, sisältää tarinat: Ilmapallorosvot, Antiikkiset aaveet ja Tuhatsorminen mies.

Alla kansikuva.

Olisivatkohan nämä ilmestyneet sitten sanomalehdissäkin?

[JussiDBC]

Muistan tuon nyt kun näin!
Minä vuonna tuo Jukka Vihi-albumi ilmestyi? Joskus 90-luvun alussa bongasin nuo tarinat sanomalehdessä.

[Lurker]

Albumi on ilmestynyt 1995.

Kustantaja on Cultura Oy.

[VesaK]

Sirolan tuotantoon kuuluvat myös ihan mainiot Hölmöläiset-albumit, itse ostin just eilen sarjan viimeisen osan 5, "Hölmölän kaupan" (Weilin+Göös 1982), kolmella eurolla. Vähemmän mainio on samaa hölmöläislinjaa veikkohuovismaiseen konstahuumoriin kytkevä kolmen albumin mittainen Jäpänperä; Härmäläiset, Käikkä ja Suruton seurakunta. 
Välissä vielä suomalaista paperivientiteollisuutta yms. yrityskulttuuria irvinyt Hierrekierre (W+G 1984), käsikirjoittajina Aku-Pekka Laakso ja Pekka "Me muut" Seppänen.

Eikä sarjakuva ole myöhemminkään Sirolalta sivuun jäänyt:
http://vihti500.netcabinet.fi/fin/vasenpalsta/vihtilaisia_vaikuttajia/o__y/sirola_martti/?id=54

Kukaan ei vaan koskaan häntä tunnu muistavan silloin kun Puupää-hatusta päätetään...

[mlietzen]

Kovakantinen Apassit-"integraali" tarttui kirpputorilta mukaan, en ollut ensimmäistä albumia lukenutkaan sitten 80-luvun alun ja muita tuskin koskaan. Silloin lapsena tämä aiheutti lähinnä inhoreaktion kun ei ollut värejä ja toimintakin oli, no, tuollaista suomalaista!

Nyt 30 vuotta myöhemmin reaktio oli kovin toisenlainen. Ensimmäinen albumi on hienosti kerrottu ja upeasti piirretty, viivassa on jotakin hyvin 70-lukuista rentoutta... Alussa tunnelmat ovat kohdallaan ja niille on annettu tilaa, loppuosassa kohellus lisääntyy ja tiivistyy ehkä hieman liikaa. Hyvin kulkee kokonaisuutena kuitenkin.



Toinen albumi Erämaaseikkailu on hätäisemmän oloisesti tehty mutta sekin kyllä toimii, kolmas albumi Rautaparta taas... mitäköhän lienee tapahtunut. Mutta eka albumi on klassikko.

Kukaan ei vaan koskaan häntä tunnu muistavan silloin kun Puupää-hatusta päätetään...

Apassit-sarjan päähenkilö Tatu onkin jo hatutettu...

[tomu]

... eka albumi on klassikko.

Ainakin pieni klassikko. Siinä on tosi hyvä tunnelma, mikä puri ainakin minuun lapsenakin. Tai ehkä se oli se majanrakennusmeininki, tiedä häntä. Piti lukea nuo pari ensimmäistä syksyllä uudestaan ja ensimmäinen albumi toimii edelleen. En kyllä tiedä onko se tunnelma rakennettu ihan hallitusti. Jonkinlainen omituinen pohjaviba siinä on. Tuli etäisesti mieleen Drechslerin Summer of Love, nimenomaa tunnelmasta.

[Jukka Laine]

Kärpästen herrastahan tuohon ensimmäiseen albumiin on idea otettu. Tietysti lopussa päästään nuortenkirjamaisesti turvallisesti kotiin.