Ajankohtaisuuksia: 22.1

[Otto Sinisalo]

Mitä teit tällä viikolla sarjakuviin liittyen: luit, piirsit, ostit, käytit ikkunoiden tilkkeenä, koska pakkanen on niin murhaava?

Minä kävin lompakkoni kanssa juhlimassa tuontisarjakuvien hinnanlaskua ja ostin tuoreita jenkkialbumeita.

GLOBAL FREQUENCY: PLANET ABLAZE on Warren Ellisin maksisarja, jossa high-tech-agentit pelastavat maailmaa päivän sci-fi-ideoilta. Myrskylinnut aikuisille. Yhdessä episodissa on RAKKAUDEN VOIMA -loppu, joka kalvaa. Komea taitelijakaarti, kuitenkin: JJ Muth, Steve Dillon, Gary Leach, David Lloyd...

[Tero Mäntylä]

No menin lukemaan Ghost in the Shellin uudelleen, lukasin Knights of the Dinner Tablen volumet 1 ja 2, lähetin pari Alainia #1 lehteä parille kirjastolle, lähetin Alainia # 2 käsikirjoituksen synopsiksen mahdolliselle piirtäjälle, järjestin yhden ihmisen vetämään sarjakuvakurssia ja mietin että pitäiskös sitä mennä aloittamaan ihan uus nettisarjakuva.

[Rami Rautkorpi]

GLOB FREQ: Arvasin, että Otto "tykkäisi" siitä yhdestä. Enimmäkseen tarinat olivat niin kaavamaisia, että edes hyvä (ei erinomainen) kirjoitus ja loistava kuvitus ei riittänyt pelastamaan niitä. "Kerros täynnä kulttisekopäitä! Mikä avuksi?" "Hei, minä tiedän: Ammutaan ne kaikki!" Päättyi kuitenkin hyvällä nuotilla, nimittäin se le parkour -juoksu piti suun hymyssä loppuun saakka. "Onneksi olkoon, hyödytön harrastuksesi pelastaa tänään maailman!"

SPIDER-GIRL #68, 1602 #6, SUPREME POWER #6, ASTRO CITY: LOCAL HEROES #5 ja CAPTAIN MARVEL #18, joista nostan esille SUPREME POWERIN "Teräsmiehen" ja "Batmanin" välisen hulvattoman, öh, ajatustenvaihdon, joka melkeinpä korvasi tarinan etenemättömyyden.

[Veli Loponen]

Ainoa uusi sarjakuva oli toi Dragonball #5, jonka ostin sunnuntaina. Oli ihan kiva, vaikka taistelua venytettiinkin ihan lopputtoman liikaa. Loppupuolella, kun alkoi uusi seikkailu, rupesi olemaan taas parempaa.
Clarken ja Leen Rama II:n luin loppuun ja käväisin kirjastossa kysymässä Gardens of Ramaa, mutta eipä ollut. Kadonnut  
Alpha Flightia olen lukenut myös hiljakseen (tällä tahdilla riittää vielä pari viikkoa).
Sarjakuvia olen väsännyt ihan liian heikosti. Pari sivua väritin ja skannasin reilun kymmenen väritettäväksi. Viikonlopun aikana voisi koittaa saada sitten noi tehtyä alta pois.
Koulussa typografiaa ja kuvankäsittelyä.
Niin joo. Kun ei löytynyt Gardens of Ramaa, lainasinkin Asimovin Ikuisuuden lopun ja siitä olen alkua vähäsen jo lukenut.

[Jukka Laine]

Ostoksia vähän vähemmän kuin viime viikolla: Ranma 3, Ryhmä-X 1/04 ja Mega 1/04 kiskalta. Aku Ankka oli huomattavasti mieluisampi yllätys kuin viime viikolla. Tosin Bill van Hornin pitkä sarja minulla oli ennestään Gladstonen julkaisuna. Touhon ensiesiintymistä minulla ei ollut, mutta olin tuon lukenut. Ostan ahkeraan Aku-Paloja. Siinä julkaistaan nykyisin sarjoja ajalta jolta minulla on eniten aukkoja kokoelmissa. Olen ollut liian nuori niiden ilmestymisaikaan ja tuhonnut suurimman osan.

Huuto.netistä tuli

BILL AMEND: Camp Foxtrot (Andrews McMeel)
- Hieman kuivakkaa amerikkalaista sanomalehtisarjakuvaa perheestä: Hölmö isä Roger, fiksu mutta neuroottinen äiti Andy, vetelä 16-vuotias Peter, rasittava 14-vuotias Paige ja 10-vuotias Jason joka on nero lähes joka alalla. Jasonilla on lemmikkileguaani Quincy joka yllättävää kyllä ei ole tyypillinen sanomalehtisarjakuvaeläin joka funtsailee omiaan vaan tekee mitä liskot tekevät.

Aluksi tämä tuntui raikkaalta kun ostin alennusmyynnistä kaksi ensimmäistä albumia vuosia sitten. Aina silloin tällöin näihin törmätessäni olen näitä hankkinut, mutta sarja on jäänyt paikalleen. Samoja teemoja toistetaan ja uusia elokuvia mainostetaan. Yleensä Jason ja hänen paras kaverinsa Marcus innostuvat esim. Batmanista, Star Warsista tai Jurassic Parkista. Äiti taas ei meinannut toipua Titanicista.

Noin puolet julkaistuista sarjoista minulla on kirjoina, netistä tulee välllä myös vilkaistua. En rupea kuitenkaan aktiivisesti keräilemään.

Onko nimimerkki Foxtrot ottanut nimimerkkinsä tästä?

JERRY SIEGEL, JOE SHUSTER, PAUL CASSIDY, JOHN SIKELA, WAYNE BORING ETC.: Superman Sunday Classics 1939-1943 (Kitchen Sink/DC Comics)
- Teriksen sanomalehtisarja alkoi pian sarjakuvalehdessä tapahtuneen ensiesiintymisen jälkeen. Alkuperäiset tekijät Siegel ja Shuster aloittivat sarjan mutta aika pian juontenkehittely siirtyi haamukirjoittaja Paul Cassidyn tehtäväksi. Piirtäjäksi vaihtui ensin John Sikela ja pian pitkäaikainen Wayne Boring. Ihastuttavan jäykkä piirtäjä Boring on piirtänyt tämän kirja loppupuolen sarjat. Tuttu tyyli ei ole vielä selvästi näkyvissä vaan hän selvästi ottaa edeltäjästään Sikelasta mallia. Kuitenkin boringmainen lentotyyli erottuu jo selvästi.

Kirjalle toivoisi jatkoakin. Mutta ilmeisesti epäillään ettei Boringin tyyli pure nykylukijoihin.

---

Lisäksi luin 12 King Kong -pokkaria. Eipä Timon kolumniin juuri lisättävää ole. Mutta hauskaa oli. Epäloogisuuksia oli hauska pongailla. Esim. King Kong on toisaalta niin nopea että pystyy napsimaan ohjuksia käsillään mutta myöhemmin ei saa Gograa kiinni koska tällä on rullaluistimet!

Grant Morrisonin Animal Manit luin myös uudelleen. Jos joku on kiinnostunut nykyisen gurun 10 vuoden takaisista tekemisistä niin kannattaa nämä tsekata. Morrisonin kirjoittamat numerot 1-26 ovat saatavina kolmena kirjana. Mutta jos ei tiedä mitään DC-universumista ja Crisis on Infinite Earthsista niin voi olla että suurin osa menee ohi. Eli pitkälle sisäpiirin juttua. Ja vaikka kokoelmakirjat ovatkin julkaistu Vertigo-nimen alla, on tämä "vain" supersankarisarjakuvaa, tosin vinksahtanutta sellaista.  Vertigo-julkaisut alkoivat vasta kun Morrison oli jo lopettanut Animal Manin parissa.

Jaha, ensi viikolla tilipäivä. Olen ajatellut tutustua Stormwatchiin ja Authorityyn. Neuvoisiko joku mistä kannattaa aloittaa.

[Rami Rautkorpi]

Oho, miten pääsivätkin Mega ja Ryhmä-X unohtumaan. Chuck Austenin Ryhmis oli hauska, harmi että se loppui meillä siihen. Tekee melkein mieli ostaa loput jenkkikokoelmina, mutta onneksi ei ole varaa. Originista pidin alusta loppuun. Ylivertaiset oli... Mark Millaria.

Jaha, ensi viikolla tilipäivä. Olen ajatellut tutustua Stormwatchiin ja Authorityyn. Neuvoisiko joku mistä kannattaa aloittaa.

Ellisin Stormwatchit on koottu viideksi kirjaksi, mutta koska en siedä Tom Raneyn kuvitusta, suosittelen että aloitat vol 4:stä. Sitten Authority vol 1-2, tai jos rahaa liikenee (hei, kenelle minä oikein luulen puhuvani?) kovakantinen Absolute Authority.

Siihen kannattaakin sitten lopettaa, koska sen jälkeen Mark Millar kuljetti Authoritya kuin Christopher Walken Bruce Willisin isän kelloa. Puolet vol 2:sta on Millaria, joten ne pehmeäkantiset ostamalla voit kevyesti tutustua Millarin versioon, mutta muista pestä kätesi sen jälkeen.

[Jukka Laine]

Nyt ei mene Ramin kanssa maut yhteen.

Itse pidän Millarista ja Raneysta. Raneyn Thor on upeaa kamaa.

Mutta Ellisiä nyt olisi tarkoitus hankkia, taidanpa aloittaa Stormwatchin hankkimisen ihan alusta. Enkä minä mitään kovakantisia hanki, en minä niin varoissani ole.

Powersista ostin syksyllä ekan osan, sitäkin voisi jatkaa...

[Otto Sinisalo]

GLOB FREQ: Arvasin, että Otto "tykkäisi" siitä yhdestä.

Viesti kaikille sarjakuvantekijöille, joilla on sarjakuva työn alla: jos tarinanne sisältää RAKKAUDEN VOIMA -loppuratkaisun, LOPETTAKAA VÄLITTÖMÄSTI.

"Kerros täynnä kulttisekopäitä! Mikä avuksi?" "Hei, minä tiedän: Ammutaan ne kaikki!"

Minä pidin ammunnasta. Se näytti hyvältä. Mutta! Mikä ihme oli tarinan puolenvälin - HEI SPOILEREITA HEI - käänteen idea?

"Huone on avoin, emme voi mennä suoraan sisään ampumaan!"
"Minulla on suunnitelma, d00d!"

Seuraava sivu: tyypit menevät suoraan sisään ja ampuvat kaikki. Mitä mitä mitä?

SPIDER-GIRL #68

...? ...!

[Rami Rautkorpi]

Raneyn Thor on upeaa kamaa.

Raneyn hahmoilla on lättänät naamat. Jos Raney piirtäisi sellaisen sarjiksen, jossa näytetään kuinka tarina "kuvataan", kuten Gaiman ja Bisley tekivät Batmanistä, niin siinä kaikkien näyttelijöiden naamat iskettäisiin pöytään, ennen kuin heidät päästetään kameran eteen.

Seuraava sivu: tyypit menevät suoraan sisään ja ampuvat kaikki. Mitä mitä mitä?

Kapteeni, uskon, että kyseessä on ihmiskulttuurille ominainen epäloogisuuden muoto, jota nimitetään huumoriksi.

SPIDER-GIRL #68

...? ...!

Ai, haluat että kerron, mitä siinä on meneillään? Okei, Mayn ystävä Brad on paljastunut mutanttienvihaajaksi, mutta vain May ja JJ Jameson (Jonahin pojanpoika) tietävät, että Brad on myös valmis siirtymään sanoista tekoihin. May ja JJ olivat nimittäin paikalla sellaisessa tilanteessa, mutta supersankari-identiteeteissään, eli Hämähäkkityttönä ja, öh, Surinana. Koulussa heidän siis pitäisi olla kuin eivät tietäisikään, mutta JJ on koko ajan vähällä tehdä Bradistä muhennosta.

Joo, ja sitten May hankki justiinsa uuden kampauksen, ja näyttää vain entistä enemmän äidiltään! Hubba hubba!

[Hege]

Athority oli kivaa luettavaa niin pitkään kun Ellis sitä käsikirjoitti (semmonen mukava sense of wonder niissä tarinoissa) ja Hitch piirsi (ne on niin upeita ne kuvat). Millar taas... no jokin siinä tökki, ei ollu niin ihmeellistä tai jotain. Quitelyn kuvitus taas oli hienoa, vaikka alaleukojen piirtämisen kanssa on ko. herralla pieniä ongelmia. Millarin tarinoissa väkivalta onkin ihan toista luokkaa, siinä lentää suolet ja aivot kun käydään mättämään. Hienon näköstä, mutta onko se kivaa?

Ja tällä viikolla hyllyyni ilmestyivät Thomas Ott:in Dead end ja Tales of Error. Kauhuilua EC hengessä raapetekniikalla tehtynä. Tarinat ovat sanattomia, joten kielitaito ei noussut esteeksi. Onko aivoni samalla taajuudella kuin hra. Ott:in vai mikä sitten, sillä valtaosasta tarinoita aavistelin loppuratkaisut jo etukäteen. Hienoa jälkeä ja hauskaa lukemista, varsinkin Tales of Errorin 10 ways to kill your husband -kuvasarja nosti leveän virneen kasvoilleni.

Tekijän haastattelun voi lukea Sarjainfon numerosta 97 eli 4/1997.

[Leo]

Mä oon lukenut lähinnä tinttejä, mutta tietenkin myös ahminut Ankkaa

Piirreltyä on tullut aika paljon kaikenlaista ja sitten tuli söhläilytä nettisivujen koodien kanssa -> http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?board=2;action=display;threadid=702;start=new;boardseen=1

Sain muuten ensimmäisen "tilaustyöni" ja teen sarjakuvia koululehteen. Eipä mikään häävi juttu (ei edes palkkaa  8) ), mutta voihan tämän aina heittää kehiin kun ensijulkaisuista joskus tulee puhe

[Esa]

Tämä viikko olikin vähän vilkkaampi sarjakuvien saralla, kuin viime. Uusia lehtiä tuli ihan mukavasti, vaikken divarissakaan ole pariin kuukauteen käynyt.

Ensin ostin uuden Ranman Se oli tosi hauskaa lukemista. Koko kirja täynnä pieniä  yksityikohtia ja Rumiko Takahashin kuvitus on upeaa! Hämähäkkimies 1/2004 tuli myös ostettua. JRjr:n kuvitus oli taas hienoa ja tarina oli hyvä, vaikka vähän scifiksi heittäytyikin. Jäi sellaiseen kohtaan, että seuraava numero pitää ostaa! Siinä alkoi myös Marvelin historia osa 1. Keskiviikkona Akkari tipahti postilaatikkoon, se oli perusakkarin yläpuolella, johtuen Kuukauden klassikko sarjasta: Touho-serkun toilauksia, muut sarjakuvat olivat perustason alapuolella.
Sitten sarjakuvaviikkoni kohokohtiin! Eilen tuli paketillinen Welzun sarjiksia kotiin! Lucifer Chronicles oli upea! Ainut miinuspuoli oli siinä etten ymmärtänyt tarinaa, koska se oli englanniksi.. Mutta kuvitus oli kertakaikkiaan hienoa! Mukana tuli myös Loposen Usa Fighters numerot1,2 ja 5. Pidin paljon myös niistä. USA Fighters on oikein toimiva supersankariryhmä, jossa on paljon ainesta. Tämän viikon parhaaksi, luultavasti myös kuukauden ehkä vuoden?, sarjakuvaksi nostaisin Sampsa Kuukasjärven ja Veli Loposen Nimettömän! Sarjakuva on vuodelta 1992 ja siinä on 20 sivua. Vaikka kyseessä olikin action sarjakuva, se kosketti. Paras omakustanne Anne Muhosen Adan lisäksi jota olen lukenut!

Joo, mun omista sarjakuvan tekemisistä. Piirsin yhden stripin, ja pari sivua Erilaista lomaa.
( www.geocities.com/eza90/erilainenloma ) Nyt kun mä sain kuulla, että voin käyttää kotonani olevaa lasipöytää valopöytänä niin lähdenkin tästä tussaushommiin!

[Petteri Oja]

Viikon paras ostos oli nippu Sarjareita Rauhankadun antikasta. Mukaan tarttui myös pari Sirkkeliä ja Alphaa (myös erotiikka-). Vielä en ole lukenut kuin pari Sarjaria mutta jo ne olivat sen verran hyviä että lienee pakko maksaa seuraavasta tilistä seuran jäsenmaksu ja tilata samalla iso nippu vanhoja numeroita. Olen ilmeisesti aiemmin lukenut vääriä pienlehtiä, en nimittäin osannut yhtään aavistaa kuinka korkea taso Sarjarissa on.

Tänään ostin Mega ja R-X 1/04:t, ja viikonloppuna saanen luettuakin ne. Nyt ei malta kun pitää ahmia David Buckleyn Bowie-elämäkertaa. Etukäteisveikkaus on että Mega on hyvä ja R-X kohtalainen.

t. Aladdin Sane

[Jukka Laine]

Luin pari viikkoa sitten suomalaisen kirjoittajan Bowien musiikillisen elämäkerran. En muista kuka oli kirjoittaja, mutta POP-lehden toimittajia hän on. Ovat julkaisseet muitakin vastaavia nopeaan tahtiin useita.

Ja Mega oli hyvä ja Ryhmis kohtalaisen alapuolella. Koska seuraava Ultimates-Mega tulee? Tietääkö joku?

[Petteri Oja]

Luin pari viikkoa sitten suomalaisen kirjoittajan Bowien musiikillisen elämäkerran. En muista kuka oli kirjoittaja, mutta POP-lehden toimittajia hän on. Ovat julkaisseet muitakin vastaavia nopeaan tahtiin useita.

Tenho Immonen. Oliko teos hyvä? En ole POP-lehden kirjoja lukenut, mutta kummastellut olen että kuinka paljon asiaa niihin voi oikein mahtua kun ovat aiheisiinsa nähden kovin ohkaisia. Mahtuuko esim. Bowien mittavasta urasta 150 sivuun muuta kuin ohut pintaraapaisu, kun mukana on vieläpä kattava discografia. Toisaalta discografiathan POP-lehden ominta alaa ovatkin, mutta Bowie-kirjaa ainakin mainostetaan elämäkertana.