Johanna Rojola

[pertti jarla]

Luonnosmainen tyyli saattaa hämätä tottumatonta, mutta itseasiassa Roju on erittäin hyvä piirtäjä. Ainakin ihmisten, en ole nähnyt esim. Rojun piirtämiä aseita ja avaruusaluksia. Ihan huippua eurotasoa. Juttuihin en ole hirveästi päässyt tutustuun, pitänee hankkia tämä.

[Jukka Laine]

Monipuolinen maku on päivän sana.

Varsin monipuolinen oli Rojun albumikin. Jos haluaa suhtautua negatiivisesti, voisi sanoa että sekava sillisalaatti.

Mutta ei minusta, vaan monipuolisuus oli positiivista.

[roju]

Hei, kiitos kaikista kommenteista! Aika silkkihansikasosastoo, mutta kyllä passaa. En ensin aatellu kommentoida kun tuntuu kummalliselta kommentoida sellaista ketjua, johon ihmiset kirjoittavat mun jutuista - jos minä sanon jotain, ei  kukaan uskalla enää kirjoitella mitään kun aattelevat että luen näitä ja suutun/loukkaannun/pahastun/ylpistyn... mutta kyllähän "kaikki" tietää joka tapauksessa että luen Kvaakkia. Enkä piittaa kritiikistä. Ja kerta Perttikin puuttuu koko ajan Fingerpori-ketjuun ja sitä on ollut itse asiassa tosi kiinnostavaa lukea, tekijän avautumisia juttujen taustoista.

On ollut ihana yllätys että kirja on herättänyt niin paljon kiinnostusta! Kun toisaalta se kumminkin on "vain" kokoelma ja monelle albumin mitta on se pitkä jatkuvajuoninen tarina. Mutta minusta on mukavaa tehdä just noita pieniä havaintoja lehtiin. Se on ihan eri laji kuin pitkä albumi. Niistä osa kestää sitten vielä lukemista myöhemminkin, hyvässä lykyssä. Tuon albumin matsku karsittiin 120 sivusta. Ja aika pieniähän ne on ne lehdet olleet missä noita pääsääntöisesti on julkaistu, joten monelle ennennäkemättömiä juttuja kumminkin.   


Varsinkin tämä ilahdutti (kursivointi minun):

Johanna Rojola on nuoresta iästään (syntynyt 1970) huolimatta ehtinyt jo jonkin aikaa piirtää

...minullako ikäkriisi? 

[puro]

...minullako ikäkriisi? 

Tai sitten olet ulkoistanut sen?

[roju]

Tai sitten olet ulkoistanut sen?

Ai miten sen voi ulkoistaa?

[Jukka Laine]

Jälkiarvosteluna voisin vielä todeta, että tuohon on tullut palattua vielä arvostelun jälkeenkin. Tänäänkin piti lukea pari sivua. Ei ole monille arvostelukappaleille näin käynyt. Tietysti ajan päästä tulee taas muitakin luettua uudestaan.

Mutta sellaisia on tähän asti ollut vain kaksi. Ja sen toisenkin tekijä lukee Kvaakkia...

Toisaalta tapahtuu silloin tällöin niin että kaivan esiin albumeja (tai esim. Tapiireja) joissa on lyhyitä juttuja, luen pari sivua ja vaihdan taas.

[Antti Vainio]

Kun toisaalta se kumminkin on "vain" kokoelma ja monelle albumin mitta on se pitkä jatkuvajuoninen tarina. Mutta minusta on mukavaa tehdä just noita pieniä havaintoja lehtiin. Se on ihan eri laji kuin pitkä albumi.

Kyllähän se ajattelu näin menee että vasta pitkässä albumissa se munan pituus mitataan (sinun tapauksessa kai tissin). Mistähän se idea on peräisin ellei hanurista, vaatii taitoa sanoa asiansa lyhyesti. Jos todisteita kaipaatte niin lukekaa maailman paskinta kirjallisuutta mikä on amerikkalaiset lukihäiriöiset vääntämässä järkälemäisiä fantasiatrilogioita

[puro]

Ai miten sen voi ulkoistaa?

Ettei sun itse tarvitse sitä mainostaa, vaan Lurker tekee sen puolestasi.

[roju]

Ettei sun itse tarvitse sitä mainostaa, vaan Lurker tekee sen puolestasi.

Aa, siistii, itse en enää määrittelisi itseäni nuoreksi, mutta ehkä olen nuorempi kuin Lurker.

[Lurker]

Aa, siistii, itse en enää määrittelisi itseäni nuoreksi, mutta ehkä olen nuorempi kuin Lurker.

Apua, nyt mulle tulee ikäkriisi... täytyy tästä mennä laskemaan harmaita hiussuortuvia. ;-)