Plagiointi sarjakuvissa

[kristiantih]

katsokaapa jordan cranen sarjakuvat, etenkin col-dee sarja. jos tässä ei ole taas tyylivarkaus kyseessä niin ei sitten missään. kommentteja.

http://www.highwaterbooks.com/jordan/jordan_001.html

[Juha Kouvalainen]

Mistäs tässä nyt siis on kyse? Kuka on plagioinut (muka) ketä? Lietzeniä vai Lietzen? Kun ei tuo viestistä asiasta juuri tietämättömälle auennut, vaikka tutunomaiseltahan tuo tyyli näyttää.

Itse ainakin tunnustan plagioineeni Wattersonia, Scott & Borgmania, Adamsia, McDonnelia, Fry & Lewisia, Schulzia, Davisia, Tuomolaa, Heilää, Hiltusta, Pitkästä, Roikosta, Kalliota & Otsamoa ja monia muita niin paljon kuin opinnäytetyössäni ehdin.

Jos hiuksia lähdetään halkomaan, melkeinpä mitä tahansa sarjakuvaa voisi pitää enemmän tai vähemmän jonkun toisen plagiaationa. Kyllä niitä vaikutteita löytyy jokaisen tekijän töistä.

Toisaalta minusta on lähinnä imartelevaa huomata vastaplagiaatioita - verratkaapa esimerkiksi seuraavia linkkejä. (Toivottavasti tällä foorumilla kirjoitteleva Rami Selin nyt ei vedä tästä pultteja nenään):



http://www.loikanvuoksi.com/sekalaiset/20020915.gif
http://normaaliaelamaa.sarjismedia.com/stripit/kuvat/20030605.gif

http://www.loikanvuoksi.com/sekalaiset/20021021.gif
http://normaaliaelamaa.sarjismedia.com/stripit/kuvat/20030409.gif

http://www.loikanvuoksi.com/sekalaiset/20030202.gif
http://normaaliaelamaa.sarjismedia.com/stripit/kuvat/20030617.gif

http://www.loikanvuoksi.com/sekalaiset/20030205.gif
http://normaaliaelamaa.sarjismedia.com/stripit/kuvat/20030619.gif

http://www.loikanvuoksi.com/sekalaiset/20030303.gif
http://www.normaaliaelamaa.sarjismedia.com/stripit/kuvat/20030714.gif

http://www.loikanvuoksi.com/sekalaiset/20030401.gif
http://normaaliaelamaa.sarjismedia.com/stripit/kuvat/20030622.gif

http://www.loikanvuoksi.com/sekalaiset/20030423.gif
http://normaaliaelamaa.sarjismedia.com/stripit/kuvat/20030428.gif

[kristiantih]

minusta vaan oli mielenkiintoista että ameriikoissa tehdään näinkin samanlaista matskua kuin suomessa ja tämä oli ihan tuoretta sarjakuvaa että syntynyt ilmeisesti lietzenin kemin sarjakuvakilpailun voittaneen sarjan jälkeen. oon äimänä.

[Timo Ronkainen]

Juttua voisi laajentaa yleisempään suuntaan.
Eli mun mielestä piirrostyylin "kopioiminen" tai lainaaminen ei ole vielä plagiointia, vaan se tulee sisällön kautta. Esim. Bob de Moor (Barelli) ei plagioinut Hergétä. Sarjojen sisältö oli sen verran erilainen.
Juhan antamat linkkiesimerkit olivat plagiointia, vaikka sarjojen piirrostyyli oli erilainen.
Mitä muut ovat mieltä? Missä menevät vaikutteiden ja kopioinnin, varastamisen rajat?

Timo

[Juha Kouvalainen]

Muokkasin viestiketjua Mika Lietzenin pyynnöstä ja vaihdoin otsikoksi "plagiointi sarjakuvissa".

Keskitytään jatkamaan keskustelua asialinjalla ja yleisemmällä suunnalla, kuten Timo ehdotti.

[Reima Mäkinen]

Muutama mielenkiintoinen tähän liittyvä asia. Välineet vaikuttavat yllättävän paljon. Siveltimellä tulee sivellinjälkeä jne. Itse olen huomannut, että tietokoneen käyttö on vienyt omaa ilmaisuani väistämättä tiettyyn suuntaan.

Muoti ja trendit, tietenkin. Lasten sarjakuvissa tämän huomaa helpoimmin, aina on joku jota matkitaan. Sitten on kestosuosikkeja. Täällä mainittu Watterson muuten tunnetusti käytti "pohjana" Herrimanin ja Schulzin juttuja. Jeff Smith rippaa huoletta Walt Kellyä jne. Kehitys kulkee kummallisia polkuja.

Ja siitäkin huolimatta, että alan toistaa itseäni. Kannattaa katsoa mitä olen kirjoittanut aiheesta Kupla-Akatemiaan. Siellä selviteään muun muassa miten eroavat toisistaan pastissi, kunnianosoitus,
parodia ja plagiaatti. Hienoja sanoja, mutta näitä tarvitaan kun mietitään miten mikäkin lainaaminen eroaa toisesta. Ilmiöön on nimittäin törmätty muissakin taiteissa ;-)
Tekijänoikeuslaki on sitten se viimeinen niitti.

http://www.kupla.net/akatemia/kerros2/luokka2b/index.html

[Timo Ronkainen]

Tuollapa Kupla-Akatemiassa olikin mielenkiintoisia esimerkkejä plagioinnista. Silti. Onko yhden ruudun tai hahmon kopiointi vielä täysin plagiointia? Amerikkalaiset sanovat noita swipeiksi (kun napataan hahmo tai sen asento tjms), vai onko kyse samasta asiasta (swipe = pihistää)?
Mustanaamion piirtäjältä Sy Barrylta löytyisi kyllä kokonainen valikoima, todella paljon  Hal Fosterilta napattuja ruutuja ja hahmoja! Ihmetyttää, kun Barry on ihan hyvä piirtäjä. Kunnianosoitus?
Barry taitaa olla kyllä vielä hengissä, eläkkeellä vain. Joku voisi vähän kysellä ;-)
Don Rosalta löytyy hänen uransa alkuvaiheesta aimo kasa Barksilta svaipattuja hahmoja. Jopa Hugo Pratt nappaili Milton Caniffilta paljon. Ainakin uransa alussa. Ja Barks otti mallia Hal Fosterilta. Piiri pyörii...
Entäs sitten Liechtenstein? Jätkä kopioi surutta ruutuja sarjakuvista. En muista kuka se piirtäjä oli, mutta eräs ainakin närkästyi moisesta kovin. Etenkin kun L kohteli sarjakuvaa teollisen tuotteen tavoin. Muistaako joku tapausta?

Timo

[Timo Ronkainen]

Olikohan se Wally Wood, (tai sitten joku muu) joka sanoi kutakuinkin näin: "If you can't draw it, you copy it, if you can't copy it, you trace it, if you can't trace it, you cut it out and paste it up!"

Timo

[Juha Kouvalainen]

Olikohan se Wally Wood, (tai sitten joku muu) joka sanoi kutakuinkin näin: "If you can't draw it, you copy it, if you can't copy it, you trace it, if you can't trace it, you cut it out and paste it up!"

Wallace Wood, tuo pehmopornosarjakuvan Larry Flinthänse toki noin taisi sanoa. Tosin Sarjainfosta lukemani suomennos oli paljon hauskempi ja nasevampi. Käsittääkseni tuo lentävän lauseen Wally pani alulle opastaessaan nuorempia piirtäjiään: "Jos et osaa piirtää kuvaa, jäljennä se. Jos et osaa jäljentää kuvaa, kopioi se. Jos et osaa kopioida kuvaa, leikkaa se ***tun kuva ja tunge se liimaamalla piirrokseesi."  

[Jari Lehtinen]

Onko millään tavalla mielekästä puhua plagioinnista missään mielessä?

Paavo Haavikko: "Kun etsitään noita vaikutteita, saattaa käydä niin kuin minulle on käynyt: minulla oli sama säe kuin jollakulla ranskalaisella Tulisen Järjen  Aika -antologiassa. Joku mainitsi asiasta minulle ja sanoin, että katsoisi minä vuonna se ranskalainen on säkeensä kirjoittanut, ja milloin minä - ilmeni että minä olin kirjoittanut puoli vuotta aikaisemmin.

Tämä ilmiö on hyvin mielenkiintoinen, vaikka vaikutukset sellaisenaan ovat aika mielenkiinnottomia. Tiedottomaan keksimiseen tai varastamiseen liittyy jännittäviä seikkoja. Haanpäällä on yksi Joycen novelli. Marja-Liisa Vartiolla on yksi Haanpään novelli. Marja-Leena Mikkolalla on yksi Marja-Liisa Vartion romaani. Olen joskus ajatellut kirjoitta tästä jännittävästä asiasta, mutta se vie vähän harhaan."

Ilmeisesti hän tuli ajatelleeksi, että joku oli jo kuitenkin kirjoittanut siitä.  

[Reima Mäkinen]

Kyllä kai yhdenkin ruudun plagiointi on plagiointia. Sarjakuvassa on vaikeampi määrittää sellaista kolmen soinnun rajaa (vai miten se nyt menee)kuin musiikissa.

Kannattaa muistaa, että jenkeissä sarjakuva on todellakin ollut teollisuutta. Sitä on tehty niinkuin mitä tahansa muutakin työtä. Deadlinet on olleet ankaria, sanoisinko epäinhimillisiä, ja kiistaton tosiaasia on, että aikaahan siinä säästyy kun ottaa vähän mallia kaverilta.

Hupaisimpia ovat sellaiset esimerkit, joissa on tehty kopion kopioita. Laatuhan siinä kärsii... Näitäkin on jossain fanilehdessä esitelty. Lainatuimpia piirtäjiä lienee armoitettu kynäniekka Alex Raymond. Woodin metodeista en tiedä. Silti fiilistelen Wallacen juttujen kanssa huomattavasti enemmän kuin monen muun, saman ikäpolven/genren tekijän.

[Veli Loponen]

Aika paljon se voi olla myös vaikutteiden imemistä (kuten minulla Byrnen). Mutta muuttaako omistus/homagekirjoitus piirroksen plagioinnista kunnianosoitukseksi? Esimerkkinä lukuisat jenkkilehtien kannet, joissa on esim. varioitu ekaa Fantastic Fourin kantta ja alkuperäiset tekijät on selkeästi nimetty (esim. after Kirby).
Toisaalta esim. Mcfarlanen Hulkeissa kuulemma oli lukuisia suoria lainauksia Byrnen Hulk -numeroista (ja vähän muistakin) ja niitä on kai jonnekin päin nettiä listattukin.

Suora kopiointi on kuitenkin oman kehityksen kannalta ihan hyvä asia (kunhan se ei jää siihen, vaan oppia hakee myös muualta). Esimerkkinä jo mainittu Rosa, joka todellakin piirsi suoraan läpi alkuaikojensa Ankka-tarinoita ja näin pikkuhiljaa oppi oman tyylinsä. Kopiointi voi siis tiettyyn rajaan saakka olla vahvuus, mutta muuttuu heikkoudeksi liian pitkälle vietynä.
Onhan täältäkin varmasti moni lähtenyt liikkeelle jonkin tekijän kloonina ja aikaa myöten kehittänyt oman tyylinsä.

[Reima Mäkinen]

Voisipa jopa sanoa niin, että mitä enemmän piirtää (siis muutakin kuin läpi), niin sitä vahvemmaksi oma tyyli ja kädenjälki tulee. Totta kai se persoonallisuus on siellä pohjalla, mutta silloin kun oma tekeminen on haparoivaa, vaikutteet näkyvät selkeämmin.

Ainahan sitä on joku tavoite mihin suuntaan haluaa kehittyä, mutta jos piirtämisessä on vähänkin rentoutta, niin harvoin siitä tulee jonkun toisen tekemän jäljen suoraa kopiota.

Itteä välillä oikein harmittaa kun diggaa tietyistä piirtäjistä ja haluaisi tehdä saman laista, mutta sitten katoaa piirtämisen ilo jos alkaa kopioida. Valmiista työstä saa tietty tyydytystä, mutta jos tietää, että ei tuo lopputulos ole omaa... eikä tekemisen riemukaan ole ole ollut muuta kuin jyystämistä niin...

[Timo Ronkainen]

Tännehän voisi laittaa esimerkkejä kuuluisten piirtäjien tekemistä swipeistä, kuten jo mainitut Sy Barryn Fosterilta otetut lainat. Minä voin kaivella jonkun ruutuparin omista kokoelmistani. Ja jos joku löytää muita, netistä tahi omasta kirjahyllystään, voisi laitella myös.
Aika useinhan noita kopiointeja/plagiointeja on tehty niin, että yhden ruudun sisälle on kopsattu hahmoja tms neljästä, viidestä eri lähteestä. Esim Batmanin asento Conanilta ja kissanaisen asento Vampirelllalta ja tausta jostain ihan muualta tai jotain (tuo oli keksitty esim. mutta kuvaava).

Timo

[Juha Kouvalainen]

Niin, onko valokuvasta "apua" ottaminen varsinaista plagiaatiota? Siihen ainakin itse syyllistyn usein, mikäli pitää piirtää kuvitusta jostain tuntemattomasta asiasta.

Netin kuvahakukoneet (esim. http://images.google.com) muuten tarjoavat loistavan lähdearkiston piirtäjälle - hakusanaksi vaan haluamaansa eläintä/esinettä/objektia ja lähdeaineistoa löytyy kuvina. Niistä sitten helposti voi tutkailla miltä mikin näyttää ja saada apua piirtämiseen. Aivan suoraan jäljentämiseen harvemmin kuitenkaan tulee ryhdyttyä - silloinkin kuvakulma tai asento muuttuu aina jonkin verran.