Ajankohtaisuuksia: 16.1

[Otto Sinisalo]

Kaltsu lupaili tuolla uutisten kommenteissa alkavansa kertomaan viikottain kuulumisiaan uutisten perään. Olisiko parempi, jos vaikka niitä kuulumisia kerrottaisiin tämmöisissä viikottaisissa viestiketjuissa? Esimerkiksi mitä on tehnyt tai lukenut, sarjakuvia siis. Niin: ja jos listaatte lukemianne sarjiksia, kertokaa niistä jotakin. Kukaan ei halua lukea pelkkiä listoja.

No, tässä on minun viikon lukulaarini:

PLANETES, Vol. 1: Pokkari selkämyksessä lukee "100% mangaa". No LUOJAN KIITOS, ettei se ole vaikka 95%, laimennettua mangaa. Aikas hyvä, kuitenkin.

AKIRA 8: Maailman paras toimintasarjakuva? Voipi olla. Lopun räjähdysspektaakkelista ei valitettavasti saa mitään tolkkua, mutta kenties kirjassa 9 asia selvitetään, jahka se ilmestyy vuonna 2008.

Uusi GET YOUR WAR ON: Näin clip-art-sarjakuvia pitäisi tehdä: näyttää täysin naurettavalta, mutta tiedostaa sen itse. Myöskin: hauska.

HÄMÄHÄKKIMIES/SPIDER-MAN/WHAT-EVER 1/2004:
Hyvä herra Straczynski,
voisitteko taas kirjoittaa tarinoita, jotka olisivat oikeasti kiinnostavia. Aloittakaa ihan koska vaan haluatte.
Teidän, Otto Sinisalo

[Jukka Laine]

Okei, tässä minun:

BENÔIT SOKAL: Tarkastaja Ankardon tutkimuksia 12: Sairaanhoitajan veriset kädet (Jalava)
- Tarkoituksella TV-sarjamainen. Hupaisaa oli kuinka Ankardo löi pöytään aivan onnettomia todisteita jotka muka kumosivat päivänselvät todisteet. Hankala kirjoittaa tästä paljastamatta loppuratkaisua. Mutta sitä en usko että amerikkalaiset alkavat puhumaan ranskaa kun ranskalainen kovanaama hieman kovistelee.

MAC RABOY & DON MOORE: Mac Raboy's Flash Gordon 1 (Dark Horse)
- Mac Raboy aloitti Flash Gordonin sunnuntaiversion piirtämisen Alex Raymondin lopetettua vuonna 1948 ja piirsi sitä vuoteen 1967 asti. Dark Horse on julkaissut jo kolme jättiopusta tätä seikkailusarjojen klassikkoa (scifisarjaksi kutsuminen olisi vähän liioittelua). Ilmeisesti neljäskin vielä tulee, koska tähän menee viiden vuoden sarjat ja neljännessä julkaistaisiin sitten viimeiset.

Piirrostyö on hienoa, mutta juonet aika tyhjänpäiväisiä. Mongo-planeetalta mennään jäiselle planeetalle ja sieltä kuumalle planeetalle ja kaunis Dale Arden seuraa käsipuolessa sankariamme. Professori Zarkovkin vilahtaa mutta pahaa Mingiä ei näy missään. Olen tosin vasta puolet lukenut. Tosin tuohon aikaan kaikki muutkin seikkailujatkosarjat olivat ihan yhtä hölmöjä juoneltaan mutta hauskaahan se on. Tarkoituksellista huumoria saisi olla enemmän. Puhekuplia ei ole, ja se tekee lukemisen ainakin aluksi hieman raskaaksi. Tarinan kulkua ja vuorosanoja kuvien alla.

BILL FINGER, BOB KANE, DICK SPRANG, JERRY ROBINSON ym.: Batman in World's Finest Comics Archives 1
- Aikaisemmat Batmanin Archivesit ovat melko kiinteitä kokonaisuuksia, vaikka koostuvatkin aivan erillisistä tarinoista. Yhdessä kirjassa on ollut tarinoita 1-2 vuoden ajalta.

Tämä on poikkeus: World's Finest oli antologialehti joka ilmestyi aluksi neljä kertaa vuodessa. Lehdessä seikkailivat Teräsmies sekä Batman ja Robin plus muita vähemmän tunnettuja sankareita jotka sitäpaitsi vaihtuivat tiiviiseen tahtiin. Tämä kirja sisältää lehden Batman-tarinat noin viidelta ensimmäiseltä vuodelta. Tekijöinä ovat varsinaisia Batman-lehtiä vuosina 1940-44 väsänneet veijarit. Kirjassa voimme seurata kätevästi Viittaritarin ja Ihmepojan hahmojen kehitystä ensimmäisen viiden vuoden aikana.

Vuonna 1954 World's Finest siirtyi esittämään Teriksen, Batmanin ja Robinin yhteisseikkailuja 30 vuoden ajaksi. Robin siirtyi takavasemmalle 70-luvun alussa ja jossain vaiheessa kokeiltiin Teriksen rinnalla vaihtuvaa sankaria. Lukijat kuitenkin protestoivat ja Batman palasi. Teriksen ja vaihtuvan sankarin seikkailuja siirtyi esittämään DC Comics Presents -lehti. Batmanilla taas oli vastaavan lehden nimenä The Brave and the Bold (ei Beautiful) mutta tarina rönsyilee joten se siitä.

Oikein viihdyttävää lukemista.

JIM LEE & BRANDON CHOI: The Kindred (Image)
- Kun halvalla sai niin piti ostaa. Suomessakin nähdyt sankarit Backlash ja Grifter yhteisseikkailussa. Roskaa.

PETER MILLIGAN & DUNCAN FEGREDO: Enigma (DC/Vertigo)
- Olin lainannut kirjastosta tämän jo vuosia sitten ja pitänyt sitä hyvin omituisena. kuitenkin sen jälkeen olen päässyt enemmän sisälle Vertigo-sarjakuvien ihmeelliseen maailmaan ja kun eräs näiltäkin sivuilta tuttu herrasmies kauppasi tätä noin puoleen hintaan niin tehtiin kaupat.

Yksi ensimmäisistä varsinaisista Vertigo-sarjoista ja suunnannäyttäjä monelle muulle. En ehkä välttämättä suosittele Milliganiin Batmanista tai Human Targetista pitäville mutta kun Sandman ja Alan Mooret on luettu puhki niin tästä on hyvä jatkaa. Piirtäjä Fegredo on outo minulle, mutta on hän tehnyt töitä ennenkin 2000AD:hen ja DC:llekin.

- - -

Tämmöisiä olen hankkinut viikolla 3. Enimmäkseen huuto.netin kautta. Ankardo ainoa poikkeus. Pari tarinaa alusta olen lukenut myös Superman: The Sunday Classicsin alusta. Upeat alkuperäiset värit.

Sen lisäksi viikonloppuna luen myös King Kongeja joita löysin divarista 12 kappaletta. Timon juttu herätti nostalgisia väreitä. Neil Gaimanin Unohdettuja jumalia voisi myös lukea.

EDIT: Aku Ankan uusi numero tulee tietysti luettua joka viikko. Tällä viikolla vain sivut 3-22 olivat uusintaa. Uusi Karhukoplajuttu oli keskinkertainen.

[isokana]

Mitähän sitä tuli tehtyä, pitääkin miettiä...

Niin, viikko käynnistyi Kalervo Palsan teoksella Eläkeläinen muistelee. Jos sarjakuvalla oli jotain syvempää merkitystä, se jäi kyllä täysin sairaiden tapahtumien peittoon. Vaikka tässä on tullut luettua ja katsottua kaikenlaisia väännöksiä, niin tässä kyllä vedettiin rajapyykit jälleen kauemmaksi. Olipahan siellä välissä hauskoja juttujakin (kuten reikäopas), mutta kokonaisuutena vastenmielinen.

Homma jatkui myös vastenmielisellä Body Bags: Father's Day (Jason Pearson) TPB:llä. Tällä kertaa eri syistä. Sankaritar on muodikkaasti 14-vuotias ja F-kuppikokoa, sankarittaren isä parin vaatekaapin kokoinen mörkö ja tarinassa on kliseitä enemmän kuin sielu sietää. Ei näköjään ole tehty tätä yhtä albumia enempää, mikä olkoon osoituksena ihmiskunnan piilevästä älykkyydestä.

Nämä kaksi lainasin onneksi kirjastosta, niin ei rahaa kulunut hukkaan. Ostettuja ja luettuja puolestaan ovat Sokalin Hoitajan veriset kädet. Ankardo on kyllä niin rakastettava hahmo että alta pois. Niin herttaista seurata, kun kyynisen monotoninen ankka levittää ilosanomaa Valtoihin ja rakastuu jälleen toivottomasti. Tarina ei kovinkaan kummoinen ole, mutta sisältää mukavaa parodiaa lakitupasarjoista.

Toinen ostettu (tai pikemmin saatu) sarjakuva Aku Ankan taskukirja 287: Kiinalainen juttu. Vähän normaalia parempi taskari, jossa kaksi oikein hauskaa juttua. Tarkempi arvostelu on nähtävissä lähipäivinä Taskaritietokannan sivuilla.

Ei enempää tällä viikolla.

[Jurpop]

Hyvä ajatus listailla viikottaisia sarjakuvia.

Alkuviikosta luin 100#luotia sarjan numeron 48(?), mikä oli hieman pettymys kun olin ladannut paljon odotuksia numeron 47 jälkeen.

Sitten pääsin uppoutumaan Sandman Endless nightsiin. Manaran piirtämä Desire jäi uniin asti vaivaamaan. Samoin Pradon Dream tarina oli vakuuttava. Muutkin kelpo juttuja.

Luin myös Transmetropolitan lehtiä, muistaakseni numerot 6-9 ja naureskelin.

Lainasin kirjastosta Ville Rannan Sade albumin ja olin vaikuttunut. Sarjakuva oli melko yksinkertaisesti piirretty ja tulin useaan otteeseen miettineeksi, että osaisin itsekin piirtää samaan tapaan. Kerronta oli hyvää ja tarina mukaansa tempaava. Jäi ajatuksiini pitempään kuin muut viikolla lukemani sarjakuvat. Taidan ostaa albumin heti kun saan rahat kasaan.

Tänään ostin uusimman Ankardon. Vaikka pidänkin Ankardoista, ovat viimeiset kolme Ankardoa olleet hieman keskinkertaisia. Ei kuutamoa katuojaan oli vielä hyvä, mutta näistä muista en oo niin innostunu. En silti kadu ostosta.

[Otto Sinisalo]

Manaran piirtämä Desire jäi uniin asti vaivaamaan.

Tässä olisi todella ilmeisen huonon vitsin paikka, mutta onneksi olemme sellaisen yläpuolella, olemmehan?

[R.Reipas]

Mielestäni hieno idea, sillä samalla saa lukea muiden kommentteja tietyistä sarjiksista.

Ainut sarjis viikkoon:
Y- The last man(osa 2)- Pettymys valui hikenä selkää pitkin, sillä olin odottanut tätä jo kauan 1 osan innostumiseni jälkeen.

Ajatus on hieno, mutta juonen kuljettaminen ja muutenkin yksittäiset tapahtumat pistää taas sapen kiehumaan. Kuinka kukaan ei tarkasta näitä(ja puutu taiteilijoiden taiteellisiin vapauksiin!!) ennen painoon menoa.

No, aina ei voi voittaa  

[Otto Sinisalo]

Y- The last man

Olen sanonut sen aiemmin: Y - The Last Man on huono esitys, jonka kriittinen arvostus on Bermudan kolmion kaltainen mysteeri.

[Leo]

Katuoja on muuten tosi hieno sivusto!

No, tässä se mitä minä olen tehnyt:

Tein hirmuisasti päivityksiä kotisivuilleni ja opettelin koodausta. Vihdoin se onnistui, mutta sivut sekosivat aika pitkälti... Onko jollain muuten jotain hyvää sivua, jolla olisi koodeja?

Luin Aku Ankkoja lähinnä, mutta tutustuin myös mämmilään ja luin tinttejäni uudestaan.

Sitten piirtelin hirveästi sarjakuvia yms. Ja kirjoittelin kvaakkiin...

Leo kuittaa.

[tolppis]

Luin siis jo aiemmin mainitsemani (American Splendor-osiossa analyysi, whatever) Bob & Harvin ja lisäksi olen vain kertaillut kronologisesti omistamiani Hellblazereita.

Itseasiassa muutan käsitystäni Ennisin HB:istä positiivisempaan suuntaan. Vaikkain edelleen turha verellä läträily - suoranainen splatteri - ärsyttää. Ja Azzarellon uusnatsijututosio aika mielenkiintoinen. Etenkin pidin kohdasta jossa tämä nainen jota Constantine etsi (ja siis löysi) perusteli uutta rasismi-ideologiaansa ja sanoi ettei vihaa ketään Luojan luomia koska se on syntiä mutta blaa blaa blaa. Ja Constantine heitti sen että:"Kenen luulet luoneen Saatanan?"-jutun.

Näin kerrottuna en tee oikeutta kyseiselle sananvaihdolle. Tämä oli sikamaisesti supistettu versio.

Nuff said.

[tolppis]

Ja taas tuo teidän hieno sensuurinne iski. Huokaus. Voi edes uskonnosta puhua...  

[tolppis]

Hymiö tosin kaiketi pitäisi olla vakavammalla naamalla luoda ylös katseita. Huokaus.

[Veli Loponen]

Hmm. Mulla on tämä viikko ollut hiljaista sarjakuvien luvun puolella. Viime viikon perjantaina tulleita Alpha Flight (#1-44) -lehtiä olen lueskellut hissukseen (nyt olen Vartijan kuoleman kertovassa jaksossa, eli ensimmäinen vuosikerta on takana).
Ihan kivoja ovat nämä olleet ja Suomen Alfa Lentueissa oli hypätty parhaimmat jaksot yli (=eri jäsenten sooloseikkailuja). Byrne näyttää aika oivallisesti, että supersankarisarjakuvan ei aina tarvitse olla sitä samaa superroisto vs. supersankari -juttua.

Ihan kirjapuolella olen lueskellut Clarken RAMA II:sta ja Lewiksen Narniaa.

[Rami Rautkorpi]

Clarken RAMA II:sta

*köh*Gentry Leen*köh*

Minullakin on sarjiksien puolesta ollut hiljainen viikko. Uuden Dragonballin ostin, ja se oli hauska. Hillittömissä juonenkäänteissä isketään silmää lukijalle, menemättä kuitenkaan ihan metasarjakuvan puolelle.

Bioniclen meinasin ostaa tänään, kunnes näin hinnan ja lehden paksuuden. Siitä muovipalikastako siinä maksetaan?

EDIT: Että sinä et sitten osaa kirjoittaa yhtään, Otto. Korjasin otsikon.

[Jari Lehtinen]

Ajan kohta itseni kahvinkeittoon, mutta sitä ennen päivän ajankohtaisuus, joka tällä ajankohdalla on ilman muuta Ranma 3: Musta Ruusu. Tutustumme Takahashin henkilögallerian ärsyttävimpään ilmestykseen all-time. Shiratori Azusa, yoroshiku. Ja kohta ajan luistelemaan heikoille jäille.

[Petteri Oja]

Ankardoa luin minäkin, mutten uutta vaan taas kerran sen ihkaensimmäisen Tapiiri-albumin Koiran paluu. Ilahduttava löytö Alfasta, nyt hyllyssä ovatkin ne parhaat Ankardot eli neljä ekaa.

Uuden Hämiksen tavasin myös läpi, ja toisin kuin Otto, minä pidin siitä. Mitä vikaa muka on kauan sitten kuolleista gangstereista muotoutuneessa rumassa palapeliolennossa, jonka gammapommi herätti henkiin?   Vaihteeksi oli myös mukava nähdä että Parkerilla ja MJ:llä pyyhki hyvin.

Viikkoon taitaa mahtua vielä Dragonball 5, joka oli hyvä, minä olen ihan koukussa. Ranma ei vaan kolahda, höh.

Niin ja sitten vielä Witchblade/Darkness 8/03, joka lojui pöydällä viikon jos toisenkin ennenkuin jaksoin siihen tarttua. Midnight Nationin loppuratkaisu oli hyvä niinkuin odottaa sopi, Rising Stars on taas pitkästä aikaa ruvennut tuntumaan kiinnostavalta, ja lehden nimikkosankareista en taidakaan sanoa nyt yhtään mitään. Egmontin puolesta toivon että MN:n tilalle tulee taas joku hyvä sarja, muuten menettävät pian ainakin yhden ostajan.

Kirjapuolelta lukaisin juuri Michael Mooren Tyhmät valkoiset miehet. Miehen dokumenttien ystäville sopii suositella tuotakin.