Alix - Jacques Martinin antiikin sankari

[Petteri Oja]

Blake ja Mortimer olisi tietysti asiaa. Vierailla kielillä sen lukeminen on vähän raskasta.

Sen lukeminen on vähän raskasta ihan äidinkielelläkin. 

[Timo Ronkainen]

Uudemmat ei-Jacobsin Blaket ja Mortimerit ei ole ihan niin raskaita. Selittävää tekstiä on paljon vähemmän. Ruotsiksi noita Jacobsin alppareita lukiessani huomasin että 99% niistä tekstilaatikoista pystyi ignoroimaan täysin ja lukeminen helpottui  . Turhia tekstejä siis. Silti oiva vanhan ajan sarja. Tyylikäs.

Timo

[Lurker]

Thorgalit alkoivat jo Mustiksessa uusintana.

Ja kaiken lisäksi ne julkaistaan kokonaisina seikkailuina, ei jatkokertomuksina.  Joten nyt on kyllä mahdollisimman huono ajankohta ruveta Thorgalia julkaisemaan.

Blake & Mortimer sen sijaan, kiitos, jos valita saa. Naisen kanssa -sarjakuva on lisäksi tehnyt sarjan jo "tutuksi" suomalaisille, heh heh.

[jonecky]

Joo, katsellaan sitten mitä ja milloin kunhan aika koittaa... Onhan noita mistä valita

[pappa-sami]

Näin huimaa oli meininki Spartacuksen poika -alpparissa:

Jep, huimaa se on. Albumi on yksi Alix-sarjan uskalletuimpia. Sillä varauksella, että muiden kuin Martinin piirtämiä en ole lukenut. Ihme kun meni Tintin-lehdessä 70-luvulla läpi. Tosin ligne claire -hengen mukaisesti kuvat ovat siistejä ja mitäänhän ei tietenkään näytetä suoraan.

Tässäkin albumissa Alixilla on naispuolinen ihalilja. Trendi alkoi Viimeisestä Spartalaisesta, jossa vanhemman naisen retkahtaminen Alixiin aiheutti aikanaan kohua. Moiseen ei oltu 60-luvulla totuttu ja kuuluisa vuoden 1949 laki oli vielä voimissaan. Sen avulla ranskikset kampittivat, paitsi amerikkalaisia, myös belgejä ja toisiaankin.

Sain juhannuksena oikoluettua Spartacuksen pojan käännöksen. 46-sivuisen albumin tekstit veivät tulostettuna 29 A4-sivua. Dialogia on siis paljon, mutta selityslaatikoita ei minun mielestäni ole kiusaksi asti. Mukavan imun on kääntäjä Kirsi Kinnunen saanut aikaan, vaikka ei sarjan faneihin lukeudu.

[Tertsi]

Alix luettu.
Hiukan aiemmasta poikkeava Alix, mutta näin se kehitys kehittyy.
Tuupatkaapa vaan uusia albumeja markkinoille, täältä löytyy ainakin yksi varma ostaja.

Huomio kiinnittyy erityisesti huolelliseen suomalaiseen toteutukseen: viivan sakrppiuteen, kirkkaisiin väreihin, hyvään paperiin jne...
Fonttikin toimii tosi hyvin. (Tämmöinen piirtäjän tekstauksen matkiminen ei aina välttämättä toimi, esim Asterixeissa fontti "Uderzo". Mutta Alixissa on siis onnistuttu)

Kiitoksia, Apollo.

[PurPur]

Fonttikin toimii tosi hyvin. (Tämmöinen piirtäjän tekstauksen matkiminen ei aina välttämättä toimi, esim Asterixeissa fontti "Uderzo". Mutta Alixissa on siis onnistuttu)

Menee pahasti offiin, mutta Päälliköiden Ottelun uusintapainoksen pienempi fontti on mielestäni suht OK. Muuten olen minäkin sitä mieltä että ennemmin Aaltonen kuin Ronkainen. Sorry.

[Timo Ronkainen]

Menee pahasti offiin, mutta Päälliköiden Ottelun uusintapainoksen pienempi fontti on mielestäni suht OK. Muuten olen minäkin sitä mieltä että ennemmin Aaltonen kuin Ronkainen. Sorry.

Ei oo enää Ronkainen. Vaihtoivat Uderzoksi, vai mikä se on. Laatua en kommentoi. 

Timo

[Tertsi]

Eräs henkilö, joka osti lapsilleen Asterixeja, kommentoi Uderzo-fonttia spontaanisti: "Eihän sitä pysty edes kunnolla lukemaan!"  Eikä hän ole mikään sarjakuva-ihminen/puritanisti.
Ranskan ja suomen sanat järjestyvät niin eri lailla, että se mikä toimii alkuperäisissä Asterixeissa, ei toimikaan suomen kielen pitkissä sanoissa.

[Hamilkar]

Tosiaankin poikkesi perinteisestä Alix-linjasta. Hyytävän kylmä tarina. Kuitenkin ne sikamaisuudet, joita Martin tässä kuvaa, pohjautuvat kyllä historiallisiin faktoihin. Nykyäänhän on historiallisessa fiktiossa hyvin yleistä se, että muokataan tapahtumia ja entisaikojen arvomaailmaa, asenteita, maailmankuvaa yms. sellaiseksi, että nykyihmisen olisi helpompi niellä ne ja samaistua (TV-sarja Rooma oli tästä virkistävä poikkeus). Mielestäni tämä on kuitenkin melko typerää. Joten tekijälle täytyy nostaa hattua, että ei esitä aikakautta liian siloittelevassa valossa ja pyrkii tuomaan esiin myös noita varjopuolia.

Yhdyn aiempiin mielipiteisiin albumin laadusta. Tosin pari alaviitteiden puuttumista jäi harmittamaan. Tiedän kyllä mikä on latifundia (jättiläismäinen orjatyövoimaan perustuva suurtila, joka ajoi pienviljelijät ahdinkoon. "Rome: Total Warissa" siitä saa parhaan mahdollisen viljatuotannon...), mutta mikä on tämä "ihmisen" poika -juttu? tietääkö kukaan?

Albumin luettuani jäi mieltä vaivaamaan ajatus

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi piilotetun sisällön)

että, oliko Spartaculus Spartacuksen poika vai ei? Sama fiilis jäi aikanaan "Musta valtias"-albumista, että onko Luke Vaderin poika vai ei. Mielestäni sama vastaus pätee tässäkin (on)! Vaikka Maia puhuukin kerran pojasta "Spartaculuksena" lainausmerkeissä ja on muutenkin sangen epä-äidillinen, niin hänen olisi pitänyt valita Spartacuksen "poika" hyvin nuorena. Olisiko varattomalla karkulaisella tähän resursseja? Joka tapauksessa Fulgorin todistuksen perusteella on selvää, että Maia todella oli Spartacuksen nainen. 

Mitä mieltä olette? Joka tapauksessa, innolla odotan seuraavaa osaa!!!

[Tertsi]

Wikipedia sanoo noin:

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi piilotetun sisällön)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_Poika

Mutta lieneekö tuosta apua?

[Timo Ronkainen]

Tosin pari alaviitteiden puuttumista jäi harmittamaan. Tiedän kyllä mikä on latifundia (jättiläismäinen orjatyövoimaan perustuva suurtila, joka ajoi pienviljelijät ahdinkoon.
[...]mutta mikä on tämä "ihmisen" poika -juttu? tietääkö kukaan?

En tajua, minne alaviitteet lipsahtivat. Näin kertoi käännös Ihmisen Pojasta:
(2) Spartacuksen kannattajien tälle antama lisänimi. Edit: käyllä tämä ihmisen poika -alaviite on ainakin omassa albumissani.

[Tertsi]

Sivu 5.
7. ruutu.

Ei ole alaviitettä mun albumissani.

[Timo Ronkainen]

Sivu 5.
7. ruutu.

Ei ole alaviitettä mun albumissani.

Ei ole mullakaan, tuo ruutu oli PDF:stä.

Timo

[Tertsi]

Millä sivulla tuo ihmisen poika  -viite on?

Pystyttekö pistämään puuttuvat viitteet vaikka pienelle paperilapulle, joka jaetaan albumin oston yhteydessä, ainakin festivaaleilla?
Näinhän näkee joskus tehtävän ihan oikeiden kirjojen kohdalla.