Tex Willer

[TeroH]

Onks kellään näköhavaintoa uusimmasta Maxi Texistä, Tuulen pojasta?

Ainakin Espoossa (Tapiolassa) tuota oli jo kaupassa.

Katsotaan nyt miksi mielipide taiteesta muodostuu, ensivaikutelma on hieman sekalainen. Varsinkin kasvojen tyyli tuntuu muuttuvan kovastikin, välillä on piirretty karikatyyrisesti, ja välillä varjostuksia käyttäen selkeästi tunnelmallisemmin. Ilmeisesti ideana on korostaa eri tilanteita eri tavalla. Mielipidettä en vielä kunnolla muodostanut yhdellä lukemalla. Tarina oli kyllä aika peruskauraa, mutta eteni ihan sujuvasti.

[Veli Loponen]

Sitä näkyi jo pari päivää sitten Tampereella.

[Janne]

Disoa, Disoa, Disoa!!! Nyt tulli uusin tavallinen willeri ja siinäkin oli piirtäjänä Roberto Diso . Vaan eipä se mitään. Alkuhämmennyksen jälkeen olen alkanut pitämään miekkosen tyylistä: luonto on jylhää, eläimet (joita on paljon) on pieteetillä piirretty ja intiaanitkin näyttävät uskottavilta. Ihmishahmojen kulmikkaat kasvotkaan eivät enää juurikaan haittaa.

Myös tarinat ovat olleet poikkeuksellisen tasokkaita. Nizzin kirjoittama tarina oli poikkeuksellisen kaunis (jos sillä sanalla voi lännenseikkailua, jossa tapetaan ihmisiä, kuvata) ja humaani. Meni koko tarina yhdellä istumisella! Nizzi on mielestäni pitkissä tarinoissa parhaimmillaan!

Eikä uusi kyky Ruju, jonka textiä on oikokirjoittanut Decio Canzio, jäänyt Nizziä heikommaksi. Rujun lyhyt tarina oli iskevä ja ryhdikäs, kuten lyhyen tarinan olla pitääkin. Turhia rönsyjä ei ollut mihinkään suuntaan. Tapahtumia oli 110 sivuun saatu mahtumaan yllättävän paljon ilman, että missään olisi ollut hätäilyn makua.

[trendkiller]

Minäkin tykkäsin näistä kahdesta lyhyestä tarinasta. Taisi olla ensimmäiset Almanacot, jotka on suomennettu. Nizzi oli poikkeuksellisen hyvässä vedossa. Yksi parhaita yksiosasia. Rujun tarina eteni melko hitaasti ensialkuun (yksiosaiseksi), mutta loppu olikin sitten vauhdikasta luettavaa.

Disoa mie vierastan hiukan. Texillä oli koko ajan semmonen mielipuolinen virne kasvoillaan eikä muidenkaan kasvon piirteissä niin kehumista ollu.

[Janne]

Uusimmassa willerissä takakansi oli etukannen jatkoa kuten aikoinaan Ken Parkereissa. Tämä taisi olla ensimmäinen kerta willereitten historiassa!? Edellisessä numerossa siihen olisi myös ollut mahdollisuus, mutta siinä oli kuitenkin päädytty käyttämään perinteisesti etukantta myös takana. Nämä kaksi viimeistä tarinaa ovat siis Italian almanacco del west -sarjasta (ei siis normaalista Tex sarjasta), missä kaikki kannet ovat Ken Parkerin tyylisiä.

[Janne]

Aika tyyris on! Mutta en usko, että lehtipisteissä on halvempi. Ja kyllähänn se hintaa nostaa, kun on kovakantinen väripainos. Mitähän tuo "rajoitettu painos" meinaa? Onko sitä rajoitettu määrä vain bananapressillä vaiko ihan yleisesti. Siis tuleva keräilyharvinaisuus vissiin!

[Asko AA]

Aika tyyris on!

Kallis on, kautta Potifarin, sitä ei käy kieltäminen.

Koskapa:
- Tex-kirja tosiaan on värillinen, mikä jo sinänsä moninkertaistaa painohinnan. Se on pienemmän painoksen kovakantinen, joka takaa loput hinnanerosta yhtä kirjaa kohden. Norjalaiset Tex-kutaleet eivät jääneet odottamaan mahdollista yhteispainatusta, mikä olisi pudottanut jonkin verran painohintaa. Muut kovakantiset (Asterix- ja Lucky Luke -keräilysarjat, Marvel-kirjat, Vendetta tms.) sekä useimmat värilehdet hyötyvät ja halpenevat tästä suuresti.
- se ei kovakantisena ja hintavana tule lehtipistemyyntiin, vaan suoramyyntiin ja kirjakauppoihin. Ns. catch 22: koska se on niin iso ja kallis, Rautakirja ei levitä sitä ja se on vieläkin kalliimpi koska R ei myy sitä, mistä johtuu myös se, että
- painos on rajoitettu muistaakseni 5 000 kappaleeseen.

Yli kolme vuotta "Yksinäistä kostajaa" on kärvistelty ylipäätään julkaistavaksi toinen toistaan turhauttavampien vastoinkäymisten kautta. Saa nähdä olenko ainoa ylpeä ja huojentunut taho, kun kirja vihdoin saadaan kaikessa komeudessaan aikaiseksi...

Sen verran annan itselleni synninpäästöä, että väri-Tex ei sentään ole alunperin vaadittu neljän erillisen kovakantisen albumin sarja, joka olisi tullut maksamaan meille ja ostajille vielä ainakin tuplaten tuosta. Nyt jutun saa lukea kokonaisuudessaan heti ja lisänä on toistakymmentä sivua artikkeleita ja Kubertin taidetta.

[Veli Loponen]

Jahas. En sitten taidakaan tätä Kubertin Texiä hankkia. Toivottavasti sentään tilaavat sitä kirjastoon, niin voi sieltä lainata ja lukea. Mutta kyllä se varmaan kovakantisena on oikein edustava opus.

[Asko AA]

Mitä pitää sisällään seuraava Texi

Seuraavaksi normaalisarjaa
Texit 12-13 / 2005: Vihan laakso / Isku iskusta (Nizzi-Cestaro & Cestaro)
Texit 14-15 / 2005: Tumak leppymätön / Anasazi (Nizzi-Civitelli)

Erityisesti jälkimmäistä piirtäjää tervehdin itse taas ilolla ja ihastuksella, mutta Cestarotkin osoittautuivat teräväkynäiseksi ja tarkkaviivaiseksi kaksikoksi.

Ja sitten vaihteeksi Jannen ansiokkaita poimintoja ennen julkaisemattomista jutuista

Tex 16/ 2005: La banda dei lupi ("susijoukkio") (Bonelli-Galep, alkuperäisnumeroista #81-82, 1967)
Tex 16/05 – 1/2006: I cavalieri della morte ("kalman ratsumiehet") (Bonelli-Galep, alkup. #89-90, 1968)
eli kaksi eripituista juttua sopivasti kahden numeron mitalta.

 

[Janne]

Jees. Sitten onkin sopiva hetki tehdä päivitys tulevista Texeistä

Cestarot/Nizzi (Vihan laakso, nrot 12 ja 13)
Civitelli/Nizzi (Tumak leppymätön, nrot 14 ja 15)
Galep ja Muzzi/Bonelli (Susijoukko, nro 16)
Galep/Bonelli (Kalman ratsumiehet, nro 16 ja 1/06)
Font/Boselli (2 ja 3/06)
Ortiz/Nizzi (4 ja 5/06)

On siis varmistunut, että tuo Ortizin tarina vihdoin viimein ilmestyy Fontin jälkeen. Ja on myös varmistutut, että Italiassa seuraavaksi julkaistava maxi-Tex on todellakin se kymmenen vuotta hyllyllä ollut Manfredin kirjoittama ja Repetton piirtämä jutska!! Se on sitten kaiketi eka maxi joka Suomessa ilmestyy ensi vuonna.

Ja sanonpa myös senkin, että tuo Kalman ratsumiehet on mielestäni aivan huipputarina. Kummallista, että se on jäänyt aikoinaan julkaisematta.

Huom! Lisäsin tuohon listaan tiedon, että Susijoukon piirtäjänä on häärininyt myös surullisenkuuluisa Virgilio Muzzi, vaikka päävastuun piirroksista kantaa itse Galep.

[Janne]

Jepjep! Kyllä oli komiaa jälkeä  Cestaron velkeksiltä uusimmassa willerissä. On mahdotonta sanoa, että kumpi  piirtää parittomat ja kumpi parilliset sivut, niin samanlaista on kädenjälki. Edellisestä heidän piirtämästään tarinasta tuli mieleen Villa, mutta nyt on entistä enemmän häivähdystä Ortizin suuntaan ja mukana on selvästi ripaus myös Aldo Capitaniolta saatuja vaikutteita. Olisiko veljesten oma tyyli siis löytymässä. Yleensähän menee kaksi kolme seikkailua ennen kuin se oma tyyli vakiintuu...

Ja tarinakin oli oikeasti jännittävä. Kuinkahan mahtaa seuraavassa osassa käydä?

[kalmakoura]

tulipa luettua juuri tex 13/2005 ihan hyvä tarina ja nyt pieni mietintä l

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi piilotetun sisällön)

lopun peruteella voisi ajatella että herra cox nähdään viellä myöhemmissä willereissä 

[Janne]

Mäkin tykkäsin!!! Pirun hyvä tarina. Ja historiallinen tapahtuma kaikkien tietoon: Tiger Jack vilahtaa ekan kerran (ainakin muistini mukaan) ilman iankaikkista otsapantaansa 

[pasoleati]

Milloinkas se seuraava Maxi ilmestyy? Eikös uuvu vielä yhtä tänä vuonna?

[Janne]

Ymmärtääkseni "meksikon luotijuna" tulee vielä tämän vuoden puolella.