Tex Willer

[Kaitsu]

No joo, ei se osoite minuakaan oikeasti haittaa (ruttaantuminen ja kastuminen kylläkin). Olenhan minä näitä lehtiä hankkinut divareistakin, ja ensisijaisesti luettavaksi.
Olen samaa mieltä Fontin piirroksista, joissakin kuvissa Tex ja Kit ovat lisäksi turhankin saman näköisiä. Tietysti voidaan Hannun kanssa mennä molemmat optikolle, -samaa ikäluokkaa kun ollaan.

[Janne]

Nyt kai jo voi kommentoida uusinta willeriä ilman spoilereitakin. Yllättävä lopetus. Hieno tarina Bosellilta ja Fontilta. Tunnelma säilyi hienosti loppuun saakka. Jotenkin tuntui, että kuvitus ja teksti olivat täydellisessä sopusoinnussa, kuin yhden ja saman miehen tekemänä. Eikä Bosellia kai voi syyttää aaveiden mukaan tuomisesta pilaamaan perinteistä peruslänkkäriä. Kyllä niitä mörköjä löytyy jo G. L. Bonellinkin teksteistä yllättävänkin paljon. Oikein hienosti on käynnistynyt tämä vuosikerta.

[AlkoTanko]

Edustihan tuo tarina Bosellin tavallisen pätevää laatua, mutta olinko ainoa jonka mielestä loppupuolen taistelu oli melkein suoraan kopioitu Bosellin ensimmäisestä tarinasta, Carsonin menneisyydestä? Kovasti samankaltaisuuksia iski silmääni asettelussa, tyylissä ja toiminnassa.

btw, kerran puhuttiin noista "saako oikean ihmisen kasvoja kopioida sarjakuvaan"-jutusta, niin ei kai se mikään loukkaus ole jos verikouraiselle murhamiehelle annetaan verikouraisen murhamiehen kasvot?
Toinen juttu samasta aiheesta oli että siinä Montin kuvittamassa gatlingkopla-tarinassa yksi konnista muistutti kummasti edesmennyttä elämää suurempaa näyttelijää, Klaus Kinskiä? Ainakin persoonat olivat hyvin kohdillaan.

[Janne]

Totta. Nyt minäkin muistan tuon Kinskin näköisen tyypin!

Jos olisin itse taiteilija, niin en piirtäisi oikeaa murhamiestä sarjakuvaan. Teon voisi tulkita jopa kunnianosoitukseksi tms. tätä murhaajaa kohtaan. En haluasi antaa minkäänlaista palkkioita hirmutöistä. Eri asia on piirtää sarjaan joku näyttelijä, joka on etevästi esittänyt roistoa. Toki taiteilijat saavat tehdä mitä heitä huvittaa, ja motiivit murhamiesten kuvaamiselle voivat olla hyvinkin moninaiset.

[AlkoTanko]

Jannekin tunnisti maestro Kinskin. Onnittelut!

Tiedän myös pari lisää tuollaista "etäisesti oikeaa henkilöä" muistuttavaa hahmoa: esim. Tappajien verisillä jäljillä-albumista Bud Miller toi mieleeni suuren Charles Bronsonin, ainakin sivuprofiililtaan.

[Ludvik 14]

Marcello oli hyvä piirtäjä jos ei miehen muutamaa viimeistä tarinaa lasketa

[Ludvik14]

Tuli muuten mieleen Tarinasta Käsi louhikossa 16.1991-1.1992 yksi pääroistoista, eli Joe Fraser, muistutti ilmiselvästi Italowesterneistä tuttua Lee Van Cleefeä. tarina olikin muuten Giolittin kuvittama.

[AlkoTanko]

Ei kyl minusta muistuttanut yhtään, viikset oli molemmilla, siihen se jäikin. Lee Van Cleef olisi kyllä hyvä veto johonkin tarinaan, sen verran legendaarinen mies on.

[Ludvik14]

Jotenkin vain läheltä kuvattuna siinä roistossa oli Leen piirteitä, mutta kaipa sitten vain kuvittelin. Gilbertin jälki oli joka tapauksessa ainutlaatuista ja tarinakin oli ihan hyvä minusta.

 

[Janne]

Tuolta löytyy tuore Claudio Villan haastattelu  italiaksi:
http://www.texbr.com/internacional/italiano/2006mar_cvilla.htm

Ei siellä oikeastaan uutisia ole, mies kertoo lähinnä työskentelytavoistaan. Masentavinta kaikessa oli, että hänen uusimmasta Texistään on piirretty (edelleenkin!) vasta 100 sivua, 120 on jäjellä. Huh! Tässähän aletaan kaikki olla eläkeiässä, kun se tulee ulos. Tietenkin tarinan valmistumisajankohtaa kysyttiin. Tulee kuulemma sitten, kun se on valmis.

[mister Font]

Nyt ilmestyi tuo Ortiz-Nizzi tarina ja kyllä siinä oli vauhti päällä. En tosin ole kerinnyt vielä lukea ,mutta juoni taitaa olla vähän saman tyylinen kuin maxissa Meksikon luotijuna. Meksikolaiset sotilaspomot ja henkipatot punoo taas jotain juonia, mutta ei siitä sen enempää... 

[AlkoTanko]

Ortiz on aina plussaa, hänen tyylissään on juuri sitä mitä tahdon: ytimekkyyttä ja tylyyttä. Ehkä ainoa piirtäjä joka todella saa pölyn, hien ja veren tuntumaan paperin ulkopuolella (huolestuttavaa).

[Janne]

Mutta Mac Parlandin (miksi nimi oli muuten kirjoitettu yhteen?) piirtämisessä Ortiz oli epäonnistunut. Viikset??? Mistä lähtien? Sitä tyyppiä en kyllä tunnistanut.

Ja miksi Ortizin paistetut perunat muistuttavat ranskiksia? Muuten aivan oivaa, hurjaa ja hienoa menoa!!

Tsori, yhteenhän se nimi pitää tosiaan kirjoittaakin. Oikea muoto taitaa olla MacParland. On vaan niin monenlaisia variaatioita ollut, että meinaa mennä sekaisin. Paras esimerkki on numerosta 11/1973: Dan MacFarland. Mutta viiket eivät kuulu asiaan siltikään. Ja ruututakki hepulla on yhtä olennainen kuin Carsonilla hapsupaita!

[AlkoTanko]

Olin itekin että wtf? kun MacParlandilla olikin aidot Pinkerton-viikset. Ihme touhua.

Ja eikös ne paistetut perunat OLE ranskiksia?

[milepla]

Masentavinta kaikessa oli, että hänen uusimmasta Texistään on piirretty (edelleenkin!) vasta 100 sivua, 120 on jäjellä. Huh! Tässähän aletaan kaikki olla eläkeiässä, kun se tulee ulos. Tietenkin tarinan valmistumisajankohtaa kysyttiin. Tulee kuulemma sitten, kun se on valmis.

Mikä siinä maksaa...? Onko kansikuvien piirtäminen noin hidasta vai mikä ihme siinä on, että mies ei saa juttua valmiiksi..? Hänen piirrosjälkensä on kyllä mestarillista, kaikki kuvat on viimesen päälle hiottuja ja taustat on piirretty huolellisesti, mutta hidas hän on.. Siitä ei pääse mihinkään!