Sangatsulta lokakuussa Emma

[hdc]

Eka lisätarinakirja luettu, toinen odottaa hyllyssä, ja onhan tämä hyvä. Varsinaisestakin sarjasta tykkäsin kovasti, ehdottomasti yksi niistä paremmista suomeksi tulleista mangoista...ja siinä mielessä harmittaa tuo Sangatsun blogissa oleva maininta siitä että Emman menestys on ollut liian heikkoa, kai se sitten on liian erilainen ja sen osuvin potentiaalinen lukijakunta on sellaista joka ei lue mangaa kun niissä on vaan tappelurobotteja yms. Ärrinmurrin. Toivottavasti silti uskalletaan jatkossakin julkaisemaan tällaista hivenen hidastempoisempaa mutta tunnelmallista inhimillistä sarjakuvaa, sitä ei tule liikaa miltään kielialueelta.

[Jari Lehtinen]

Minuun teki vaikutuksen tarina, joka oli tehty suurinpiirtein siksi, että Kaoru Mori saisi piirtää käsiä. Siinä olikin sitten kolme aukeamaa lähes pelkkiä käsiä, ja koko juttu oli kerrottu niiden kautta. Huisaa.

[hdc]

Tuota syytä kohtauksiin tunnutaan käyttäneen pitkin sarjaa, että Kaoru Mori haluaa piirtää asiaa X ja sitten kiertää tarinan sen ympärille. Erityisesti näissä ekstratarinoissa mutta myös siinä pääsarjassa...kyllä myös vaikka se aukeama jossa palvelijatar levittää ostoksensa pöydälle on sellainen money shot että sen aukeaman vuoksi se tarina on tehty. Tai ne Crystal Palace -kohtaukset...

Mutta hei, homma toimii, tällaiset mielihalut on turhan moni piirtäjä-käsikirjoittaja sössinyt.

[hdc]

Ja nyt se kolmaskin lisätarinakirja on ilmestynyt ja luettu, ja yhä tykkäsin. Olisi näitä voinut enemmänkin lukea...näin sarjan lopussa tuli olo että se päätarina toimi maailman etabloimisena ja hahmojen esittelynä, ja sen pohjalta päästiin sitten tekemään näitä vinjettejä joissa Mori oikeasti pääsi väläyttelemään mitä osaa.

Mutta kokonaisuutena myös hyvä sarja, lisää tällaista (hmm, suomennetuista mangoista mitä olen lukenut suosikkini ovat olleet Yotsuba, Nana ja Emma...mitä tämä sanoo minusta...)

[Aura]

Morilla oli Emman kanssa ilmeisesti aika vapaat kädet, ja se onkin hyvä esimerkki siitä miten sarjakuvan laatu paranee kummasti kun tekijä saa tehdä sitä mikä kiinnostaa. Koko Emman päätarina tuntuu kyllä kovasti siltä, että se oli luotu lähinnä sitä varten että Mori pääsisi piirtämään 1800-luvun Englantia. Huomasin lukevani sitä lähinnä ajankuvauksen takia, se rakkaustarina ei niinkään kiinnostanut. Mutta kuten sanoin joskus aiemmin, nämä kolme viimeistä osaa olivat ehdottomasti parhaita.

Sääli että Emma on monilta jäänyt lukematta. Useasti kuulin että piirrosjälki on niin rumaa niin ei se kiinnosta... Ja onhan se liian erilainen niille jotka tykkäävät Tanemurasta, ja toisaalta taas liian mangaa niille jotka eivät mangasta ole kiinnostuneita. Sääli.

[hdc]

...ja nyt tuli napattua mukaan ja luettua myös Shirley-pokkari, eli kirjallinen Kaoru Morin Emmaa ennen tehtyjä lyhäreitä. Viktoriaanisten sisäkköjen maailmassa kuitenkin liikutaan, ja tutunnäköisiä ja -oloisia hahmojakin joukossa, joskin nimet ovat saattaneet vaihtua (mm. kovin Emman näköinen hahmo Nellie, tosin puheliaampi).
Joo, en tiedä oliko Shirleystä tarkoitus tehdä pitempääkin juttua, mutta harjoitelmiltahan nämä tuntuvat. Piirrosjälki kehittyy, ja tarinoissa on vielä horjuntaa (juonenpätkiä pohjustetaan alussa ja sitten ne unohdetaan autuaasti puolivälissä...), mutta mukaviakin hetkiä löytyy, ja niitä Morin hienoja sanattomia tunnelmakohtauksia.
Jos piti Emmasta niin kannattaa tämäkin lukea, mutta ei se mikään suuri menetys olisi vaikkei tätä suomeksi käännettäisi...

[kultakisu]

Olen myöhäisherännyt eläkeikäinen manga-lukija, ja Emma-sarja tuntui hyvältä aloitussarjalta.Sain ostettua kaikki 10 pokkaria samalla kertaa, ja lueskelen niitä nyt hitaasti nautiskellen yhden kerrallaan.Ensimmäisen kirjan perusteella piirrosjällki ei ollut ihan parasta laatua, mutta juoni onneksi kantaa ja pelastaa lukijan.

Historiallinen tausta on mielestäni parasta Emmassa,en pidä muutenkaan väkivaltaisista sarjakuvista,ehkä sisälläni sittenkin asustaa piilossa pieni romantikko...

[Maryanne]

Sääli että Emma on monilta jäänyt lukematta. Useasti kuulin että piirrosjälki on niin rumaa niin ei se kiinnosta... Ja onhan se liian erilainen niille jotka tykkäävät Tanemurasta, ja toisaalta taas liian mangaa niille jotka eivät mangasta ole kiinnostuneita. Sääli.

"Toinen tykkää äidistä" ja niin poes päen. Minusta on virkistävää lukea mangaa joka ei seuraa sitä kaikkein stereotyyppisintä kaavaa. KöhNaokiUrasawaKöh. Emmaa en ole vielä saanut aikaiseksi muuta kuin selailtua, mutta minusta se on todella kaunista, varsinkin noissa viimeisissä tankoboissa. Kuvat ovat jotenkin miellyttävän rauhallisia ja viipyileviä. Oikein naatiskellaan miljööstä.

[Iita]

Noissa ekoissa kirjoissa piirustustyyli on kyllä hiukan köykäistä, mutta paranee loppua kohden. Kehittyy itse asiassa ihan tolkuttoman taitavaksi, kun tyyli hioutuu.

[Aura]

Noissa ekoissa kirjoissa piirustustyyli on kyllä hiukan köykäistä, mutta paranee loppua kohden. Kehittyy itse asiassa ihan tolkuttoman taitavaksi, kun tyyli hioutuu.

Totta, harvoin näkee niin nättiä ja tunnelmallista jälkeä. Ja taustoilla luotua tunnelmaa, mangassa kun ne yleensä jäävät pois, vaikka myönnetään, harvassa valtavirtasarjassa tapahtumapaikka on niin keskeisellä sijalla kuin tässä. Ja kiire.

Silti toivoisi näkevänsä useammin niitä tapahtumapaikkoja, eikä pelkkiä summittaisia viivoja valkoista taustaa vasten. Mutta Kaoru Moria, Naoki Urasawaa ja Yuki Urushibaran MuShiShia lukuun ottamatta ei tule nyt äkkiseltään mieleen kovinkaan montaa sarjaa, joissa näin on.

[Jena Baran]

Kiyohiko Azuman Yotsubassa on hyvin huolellisesti piirretyt taustat. Niiden avulla pystyy aika lailla olemaan virtuaalituristina nykyajan Japanissa. Jollakulla sarjakuvan tiimissä tuntuu myös olevan vakavanlaatuinen sähkötolppafetissi.

[Aura]

Kiyohiko Azuman Yotsubassa on hyvin huolellisesti piirretyt taustat.

Juu, totta, tosin Yotsubassa ympäristöjä ei käytetä yhtä paljoa tunnelman luomiseen.

[Antti Valkama]

One Piecesta löytyypi varsin muikeita miljöökuvia.

[Aura]

Ei näitä sarjoja kyllä liikaa ole. Silloinkin kun taustat piirretään, niitä ei välttämättä käytetä kerronnan välineenä vaan pelkkinä taustoina, joiden ainoa funktio on kertoa missä ollaan. Itse kyllä ihmettelen miten Morilla on aika riittänyt - onko hänellä edes avustajia? - liekö kyse sitten Viktoriaanisen ajan Englanti-obsessiosta, joka auttaa väkertämään vaikka aika ei meinaa riittää. Mori kun tuntuu vielä hitaalta tussaajalta, ainakin näkemäni perusteella.

[haplo]

Pitää verrata sitten toukokuun jälkeen Emman ja Morin uuden sarjan Bride's Storyn taustojakin. Silloinhan tuo alkaa ilmestyä YenPressiltä englanniksi.

Gunnmissa on mieleiset taustat. Ehkä pitääkin olla jotta aihe jaksaa kantaa. Samoin joissain samuraisarjoissa taustat muistaakseni herättävät tunnelmaa menneestä Japanista. Niiden lukemisesta on tosin aikaa, joten en nyt muista kuinka hyvin ne oikeasti oli tehty ja nousivatko ne kuinka esille.