Ames Lettering Guide

[Veli Loponen]

Ja minä haluan tutkia ja hypistellä originaaleja.
Mikä se semmoinen originaali on, jossa on tyhjiä puhekuplia, höh?

Originaaliin jätetään tietenkin kokonaan puhekuplat piirtämättä. Siinä sivussahan niidenkin väsääminen onnistuu kun tekee tekstauksenkin.

[Tertsi]

Originaaliin jätetään tietenkin kokonaan puhekuplat piirtämättä. Siinä sivussahan niidenkin väsääminen onnistuu kun tekee tekstauksenkin.

taitaa olla makukysymys, mutta en minä kyllä hallua puhekuplattomia tai tekstaamattomia originaalisivuja seinilleni roikkumaan.

Tehokkaan nykyajan työmetodina ymmärrän tuon tietsikkatekstauksen ja puhekuplien väsäämisen tietokoneella, vaikka se hyvin usein onkin kliinisen tylsää. Kaikki pitää tehdä nopeasti, ikävä kyllä.

Parhaat puhekuplat ja tekstaus, jotka minä tiedän, ovat Giraudin ja Franquinin tekemiä, eläviä ja lennokkaita. Olisi ihan hirveää, jos Niilo Pielisessä olisi vektoreilla tehdyt puhekuplat. Mutta eivät nuo vektorikuplat kaikissa sarjiksissa häiritse.

Mutta tämä lienee siis makuasia.

[JanneT]

Franquinin jutuista en ole oikeastaan koskaan perustanut, mutta jumatsuka millainen tussaaja mies oli!

Tietysti jos on piirtäjänä riittävän nopsa hahmottaja tussaus paranee siinä sivussa varmaan huomaamatta, kun ei tarvitse turhan tarkkaan sitä sini/lyijykynäviivaa tihrustaa.

Sellainen näkemys mulla on että vektoreilla voi saada oikein pätevää jälkeä aikaan, mutta huipputussaajien virtuoosimainen viiva siinä jää saavuttamatta (Prove me wrong!). Sama juttu tietysti puhekuplissa, mutta fontteja alkaa olla nykyään kyllä niin joka lähtöön, ettei siinä enää käsityö parhaimmillaankaan erotu oikein laatufonteista. Pientä vaihtelua tietysti esiintyy enemmän käsityössä, vaan kuinka hyvin se tulee huomatuksi, kun lukunopeus keskiverto sukankuluttajallakin on varmaan kymmeniä merkkejä sekunnissa? No, onhan se työn mielekkyys itselleenkin tietysti aivan mainio peruste.

[Tertsi]

Onkos antaa mitään osoitteita, mistä saa hyvia sarjisfontteja? Itselläni on hyvä fontti (Blamboot), mutta se on aika jenkkifontti. Ois kiva jos löytyisi joku eurooppalaisempi. Suht korkea ja kapea, mutta reilunkokoinen o-kirjain.

Franquin muuten teki aivan sairaan tarkat lyijäripiirrokset ja sitten tussasi ne orjallisesti.

http://www.franquin.com/atelier/etapes_atelier.php

[JanneT]

Täytyypä vähän kaivella arkistoja, josko olen johonkin merkinnyt ne ylös... bookmarkseista ei enää löydy, kun on käyttöjärjestelmä vaihtunut ja edellisestä kerrasta on aikaa, mutta kyllä mulla se tieto jossain varmasti on. Ilmoittelen piakkoin. Jännä juttu,viiva on niin liukkaan näköistä että olisin luullut herran työskennelleen Wattersonin tapaan lähes ilman luonnoksia. Mutta varmaan aika nopsaa herran tussaus on silti ollut?

[Tertsi]

Tässä muutamia maukkaita Franquinin tussipiirroksia Spirou lehden kannen vasempaan alanurkkaan.
http://www.franquin.com/presse/titres_presse.php

Mulla on yksi kirja, jossa Franquinilta kysytään, että paljonko menee aikaa yhden Pielis-sivun tekemiseen. Ja vastaus on niin monimutkainen, ettei siitä saa oikein mitään tolkkua. Pääpointti lienee se, että Franquin luonnosteli erillisille lappusille sarjakuvansa hahmoja ja yksityiskohtia päiväkausia ennen kuin alkoi työstää lyijärillä originaalisivua. Muistaakseni hän jossain välissä toteaa, että   yhden sivun tussaukseen menee kolme tuntia. Muuhun menee sitten koko loppuviikko.



Joo, meni taas offtopikiksi

[JanneT]

Ainakin tuolta www.webfontlist.com osoitteesta olen näyttänyt joitain fontteja hakeneen. Siis comic-kategoriasta. Osoitteen hyvä puoli on se että fontit arvostellaan ja tarjoaa myös freeware-fontteja. dafont.com osoitteesta näytän käyneen hakemassa jotain myös. Skandinaavien kanssa oli jossain fontissa erikoisia ongelmia, löytyivät kyllä, mutteivät toimineet kapitaaleina.

Ja sitten on tietenkin www.blambot.com.

[JussiP]

Ameksen käyttöohjeet löytyvät nyt sarjakuvantekowikistä.

[hannu lipponen]

Kylmästi suosittelen Ameksen sapluunaa. Sillä alkaa harjoittelemaan tekstausta ihan huvikseen. Tietokonefonttejakin multa löytyy, mutta käsin tekstaaminen on vaan niin lystiä. En osaa selittää oikein minkä takia, mutta (luotettavan, of course) nettiprofiloinnin mukaan olen niin kuin master artesaani, vähän niinkuin bruus lii.

[Tertsi]

Sarjakuvawikissä voisi olla maininta hakaviivaimesta.
Nyt siellä sanotaan vain että laita  Ames viivotinta vasten. Helpommalla siis pääsee jos panee hakaviivaimen esim. piirustusalustaa vasten ja vetää Amesia sitten hakaviivainta pitkin.. Paperi on siis teipattu piirustusalustalle suoraan (ei vinoon  ). Piirustusalustassa on viivasto, jolloin paperin saa helposti suoraan. Näin tulee automaattisesti 90 asteen kulmassa olevia viivoja. Nyt wikin esimerkissä ensimmäinen viiva pitää mitata, jotta ei tulisi vinoa viivaa.

Itse olen käyttänyt epätasavälein vedettäviä viivoja rivinväleihin, en isojen ja pienien kirjaimien viivottamiseen.
no, tapansa kullakin.

EDIT:
Tuuma-asteikon muuttaminen milleiksi oli mainio oivallus! Danke.

[JussiP]

Sarjakuvawikissä voisi olla maininta hakaviivaimesta.

Omat vinkit ja niksit voi lisätä sivuille ihan suoraan. Yleisön osallistumista käsittääkseni Keijo & kumppanit toivovatkin.

[hannu lipponen]

Ameksen käyttöohjeet löytyvät myös jo toisessa säikeessä mainitsemastani opuksesta DC Comics guide for Coloring and Lettering for comics. Todd Klein neuvoo minkä kerkiää, näyttää myös muutaman perustekstaustyylinsä.