Rinnat sarjakuvissa

[Kivik]

Itse voin sanoa että lähes kaikki saamani seksistiset kommentit ovat tulleet juuri toisilta naisilta.

Naisillehan ne rinnat tosiaan punainen vaate on. Kummallista. Vastustaa nyt itseänsä.

Tissit (isot)) = naisen luonnonmukainen myynninedistämiskeino. (Mitä suuremmat rinnat, sitä vähemmän miehen aistit ja aivot kykenevät käsittelemään muuta kyseiseen naiseen/toisiin naisiin/mihinkään muuhun liittyvää informaatiota > pariutumisen ja parittelemisen todennäköisyys kasvaa, mies viihtyy naisen ja jälkeläisten luona, mies jaksaa raataa naisen hyväksi jne.). Ja onhan ne vaan niin tyrmäävän ihanat.

[Irene]

Niin no, olenpa kuullut että monilla pienirintaisilla on hirveät raumat sen takia, ettei ole isompia tissejä. Henkinen tuska on voinut jatkua vuosikymmeniä...

Niin ja niillä isorintaisilla on usein vastaavia ongelmia kun pikkutytöstä asti on joutunut kestämään huutelua ja kopelointia.

Pointtina ei siis niinkään ole se, millaiset rinnat nyt omasta mielestä ovat parhaat, ihanimmat ja kauneimmat (varsinkin kun näin heteronaisena tällainen asia on jokseenkin vähäarvoinen), vaan se, millaisena sen oman ulkonäkönsä kokee yleisten ulkonäkönormien paineessa. Jostain syystä luulisin, että traumaattisia ilahduttaisi enemmän jopa sellainen kommentti kuin "ei niillä tisseillä nyt niin väliä ole" kuin huohotus siitä, millaiset niitten tissien pitäisi olla.

Voisiko tätä nyt verrata vaikka siihen häpeään, mitä joku todella pienimunainen mies saattaa kokea? Ei tietty kaikki, voihan jollakin nysäkullilla vaatimattomammin varustellulla miehellä olla rautainen itsetunto ja myönteinen minäkuva, mutta ei suinkaan välttämättä kaikilla.

EDIT: Pahoittelen epäkorrektia kielenkäyttöäni.

[Kivik]

voihan jollakin sensuroitu vaatimattomammin varustellulla miehellä olla rautainen itsetunto ja myönteinen minäkuva...

Paavo Väyrynen esim. tulee heti mieleen.

[rama]

Tää on taas niiiin tyypillinen reaktio naisen ulkonäköä koskevissa keskusteluissa. Lähes aina, kun keskustelu jatkuu riittävän pitkään, päästään tilanteeseen, jossa joku keskustelija  alkaa mollata toisten naisten ulkonäköä. Yleensä keskustelun vie tällaiselle raiteelle nimenomaan nainen.

Pieni variaatio ei olisi pahitteeksi supersankarisarjiksissakaan, vaikkei nyt lähdettäisi ymppäämään kaikkiin sarjiksiin kiintiö-luuviulua, -pätkää, -hujoppia tai -pulleroa. Toisaalta helpottaahan se piirtäjän työtä, kun ei tarvitse opetella piirtämään kuin yhdenlainen naisvartalo.

Hyvä että sentään joku ärsyyntyi

Sarjakuvamaailma on täynnä kaikenlaisia naisvartaloita, miksi juuri ”ylimitoitettuihin” supersankarittariin kiinnitetään niin paljon negatiivista huomiota?
Mitä taas tulee supersarjiksien miespuolisiin sankareihin niin kyllä heidätkin on piirretty aika lailla samalla kaavalla. Echramath jo kiteyttikin tämän todella hyvin:
 

Niin, onko tässä nyt sellainen pohjavire, että supersankarisarjakuvien naiset on piirretty tyypillistä heteromiestä ajatellen ja miehet tyypillistä homomiestä ajatellen?

[Lönkka]

Tämä ketju sai minut pohtimaan jostain syystä supersankarinaisten lisääntymistä. Löytyykö esimerkkiä supersankarinaisesta, jolla olisi jälkikasvua?

Ihmenelosten Susan Storm oli esihistoriallisina aikoina sangen pitkään (=numerotolkulla) raskaana ennen kuin synnytti Franklinin.

Aikamoista hösäämistä tuolloin 60-luvulla tuohon kantavan naisen suojelemiseen liittyi. Eli aika vanhoillisilla asenteilla Kirby ja Lee tuon hoitivat jos muistan oikein.

[vauvakolibri]

Jos haluatte siis jotenkin loogisen/järkevän näköisiä supersankareita, katsokaa sopivia urheilijoita, nyrkkeilijöitä ja jääkiekkoilijoita ja semmoisia.

Itseasiassa juuri tuossa saattaa piillä miessankareiden ongelma.
Kun katsoo esim. painon-nostajia jokainen kyllä huomaa että tavallisen painon-nostajan keho on yleisesti ottaen tukeva, eikä sellainen epäluonnollinen "kaikki-lihakset-jännityksessä" lihaskimppu joka liittyy enemmän bodaajiin.
Loppujen lopuksihan painon-nostaja on tehty nostamaan raskaita esineitä ja bodaajan tehty näyttämään lihaksikkaalta.

Epäuskottavuutta miessankareihin luo se että ne kaikki näyttävät bodaajilta. Tämä ei ehkä haittaa nuoria sarjisintoilijoita mutta myöhemmällä iällä sen jo huomaa.

[Jukka Laine]

Ihmenelosten Susan Storm oli esihistoriallisina aikoina sangen pitkään (=numerotolkulla) raskaana ennen kuin synnytti Franklinin.

Aikamoista hösäämistä tuolloin 60-luvulla tuohon kantavan naisen suojelemiseen liittyi. Eli aika vanhoillisilla asenteilla Kirby ja Lee tuon hoitivat jos muistan oikein.

Olihan se hösäämistä, mutta tuohon aikaan Marvelin lehdissä aika kulki suurinpiirtein reaalitahtiin. Suen raskaus ilmoitettiin FF Annual # 5:ssä ja Franklin syntyi # 6:ssa, Sue oli siis vuoden päivät raskaana.

[juhaveltti]

vauvakolibrille: eihän ne supertyypit mitään painonnostajia olekaan ...

Ehkä selitys supersnkareiden samannäköisyydelle löytyy genetiikasta: mutantti ja supersnkarigenomi on kaikille sangen yhtäläinen ja siitä sananmukaisesti homogeeninen ulkomuoto - usein kasvonpiirteitä myöten.

[Irene]

Tää on taas niiiin tyypillinen reaktio naisen ulkonäköä koskevissa keskusteluissa. Lähes aina, kun keskustelu jatkuu riittävän pitkään, päästään tilanteeseen, jossa joku keskustelija  alkaa mollata toisten naisten ulkonäköä. Yleensä keskustelun vie tällaiselle raiteelle nimenomaan nainen.

No nimenomaan. Yleensä vielä tyyliin "kyllä MINUA miehet on kehuneet, rumat / laudat / muut kärsikööt".

Liekö taas näitä naisten keinoja pärjätä miesten kanssa: a) leikitään prinsessaa ja sysätään muut naiset syrjään b) yritetään muuttua hyväksi jätkäksi ja omaksutaan miehiset tavat ja kieli?

[jinroh]

No nimenomaan. Yleensä vielä tyyliin "kyllä MINUA miehet on kehuneet, rumat / laudat / muut kärsikööt".

Tässä tulee taas esille naisille tyypillinen materialistinen ihmiskäsitys ja kateudella ruokittava kilpailuasenne.

Miehelle elämä on helpompaa, maailman peruselementtejä ovat toveruus ja rehtiys, ideat ovat suurempia kuin materia ja taistelussa kuolleet soturit pääsevät Odinin pitoihin.

[Rauta]

Voisiko tätä nyt verrata vaikka siihen häpeään, mitä joku todella pienimunainen mies saattaa kokea?

Sitten kun muoti muuttuu sellaiseksi, että miesten vytärön alapuolelle tulee "alakaula"aukko, josta vähän vilahtaa, ja humalaiset naiset pääsevät heittämään seksistisiä vihjailuja, voi tilanne olla samanlainen. Niin "hevosmiesten" kuin "nysienkin" osalta.

[Reima Mäkinen]

Moneskohan Kvaakin tissianatomia ketju tämäkin jo on?! He-Manin anatomia -ketju on näköjään nykyään osastossa Sarjakuvaelokuvat ja TV-sarjat, lukaiskaapa sitäkin. Sarjakuvailmaisu ja sarjakuvan estetiikka -osasto on sitten muuten vain pullollaan tissiketjuja. Jos kerran ihmiset jaksavat aiheesta näin valtavasti puhua, niin miksei sitten saisi/voisi piirtää "mielenkiintoisia" rintoja? Kuka enää keksii aiheesta mitään uutta sanottavaa?! Haluaako joku esim. ilmoittautua sensuroimaan sitä mitä muut saavat piirtää?

Kaupallisuus, luonnonvalinta jne. sanelee, niin kuin joku totesikin. Jos kaupassa on rinnakkain ns. poliittisesti korrektisti piirretty sarjakuva ja kuviltaan liioiteltu kliseekimppu, niin jälkimmäinen on se mikä ostetaan. Ei ilmiön ymmärtämiseen sen kummempaa logiikkaa tarvita.

Fantasia ja ideaalimaailma (sarjakuvat ym.) on fantasiaa ja reaalimaailma on ILR. Se miten fantasiointi muokkaa todellisuutta on hyvin monisyinen juttu. Inhimilliset tarpeet (vrt. Maslow) korostuvat kukin vuorollaan toimissamme ja saavat meidät (piirtäjät, kuluttajat jne.) tekemään joskus hassulta näyttäviä tai epäloogisia ratkaisuja pyrkiessämme parempaan - tai ainakin haaveillessamme siitä. "Haaveilu vaarantaa terveytesi", tarrat sarjakuviin niinkö?

Sen myönnän että kulttuurissamme monet "järkevät" ja "tasaavat" mekanismit, kuten ryhmäpaine, vertaistuki , lastenkasvatus, suku- ja perheyhteisön antama malli "normaalista" ovat hieman vinksallaan tai alipainottuvat. Meillä nyt vaan on vallalla tälläinen aika visuaalinen kulttuuri. Puhutaan myös pornoistumisesta (millä ei tarkoiteta pelkästään sisältöä, vaan kaikkea silmäkarkkia ja pintakiiltoa) ja sellaista ilmeisesti halutaan, koska siihen suuntaan on liuúttu. Kulttuurissamme ihmiskeho rinnastuu monellakin saralla koneeseen ja koneita tuunataan. Ne jotka inisevät että ruumis on hengen tyyssija tai vain kuori jonka sisältä löytyy todellinen kauneus (joka voisi olla myös herkkyyttä tai viisautta tms,), ovat selkeästi vähemmistössä. Ainakin jos katsoo myyntilukuja. Useimmat kuitenkin osaavat uskoakseni erottaa pinnan ja sisukset toisistaan. Erottavat ne jopa sarjakuvissa, oikeasta maailmasta puhumattakaan.

Supersankarisarjakuva-yhdyssanan ensimmäinen osa jo kertoo mistä on kysymys. Superista, ja se tarkoittaa ylivoimaa myös tissien ja hauisten koossa.

[Kivik]

Antiikissa kuvattin hienosti ihmiskehon kauneutta. Ei tyydytty silti vain kuvaamaan, vaan ihmiskehon ja sitä peittävän vaatetuksen avulla tuotiin esiin myös tarinoita, tunteita, käsityksiä, ihanteita, toiveita, pelkoja... Kehoa käytettiin eräänlaisena mediana.

Sitten tuli tuhat vuotta ja rapiat, jolloin tissejä ja pakaroita kauhistelevat puritaanit saivat vapaasti säätää käsityksemme ihmisestä. Tulos ei vakuuta. Renessanssista alkoi vapautuminen, paluu antiikkiin. Tuo rekyyliliike on jatkunut meidän päiviimme.

Itse sanoisin, että supersankarisarjakuvissa on nähtävissä selkeästi kehityskulku,jossa toistuu jossain määrin kaava:

asetelmallinen antiikkinen realismi/varhaisrenessanssi>dynaamisempi hellenismi/myöhäisantiikki/täysrenessanssi> barokki>?

Joku taidehistoriaa paremmin tunteva korjannee virheeni ja esittää yksityiskohtaisemman ja syvällisemmän analyysin. 

[Curtvile]

Eli päädyttiin renensanssin kautta antiikkiin, vaikka itse olisin ehdottanut 1980-luvulta lähtien alkanutta liefieldin leen & co:n mistään pulidoista puhumattakaan tuomaa fysiikka ei päde fysiikkaan-linjaa?

Itse tunnustaudun rehevän naismaun ystäväksi niin elossa kuin viihteessäkin ja markkinoinnin nostaminen tähän aiheeseen olisi jo takapakkia keskustelussa.
Naisten liioitellut muodot ja korostunut seksuaalisuus eivät toki ole supersankarisarjakuvien yksinoikeuspahe.
Enemmän on kyse samasta kuin hauisten kohdalla: silikoniblondit ovat mukana jotta voi vakuutta ettei lihaksikkaiden miesten lukemisessa ole mitään.... siis ei mitään... sellaista, tiedättehän.
Ja Rob Halford on niin hetero ettei mitään määrää.

Genreä on mahdollista toteuttaa myös ilman ylikorostuneisuutta, mutta miksi säästää kakkua jos sen voi syödäkin?
Flex Mentallosta TPB niin kaikki aukenee.

[rama]

No nimenomaan. Yleensä vielä tyyliin "kyllä MINUA miehet on kehuneet, rumat / laudat / muut kärsikööt".

Liekö taas näitä naisten keinoja pärjätä miesten kanssa: a) leikitään prinsessaa ja sysätään muut naiset syrjään b) yritetään muuttua hyväksi jätkäksi ja omaksutaan miehiset tavat ja kieli?

Ihqua! Kerrassaan loistava esimerkki siitä kuinka kontrolli pelaa naisryhmässä. Joko olet meidän puolella tai meitä vastaan. Jos et ole Sisar ja Yksi Meistä olet joko Prinsessa tai Äijä.

Minä valitettavasti kasvoin siinä uskossa että kaikki ovat ensi kädessä ihmisiä, enkä oikein lämpene luokitteluille...


Ja itse asiaan: Reimalta hyvä kommentti.