Rinnat sarjakuvissa

[Antti Vainio]

Varmaan ei kuuluisi puuttua keskusteluun kun vihaan supersankareita ja minusta Marshall Law on oikealla asialla mutta heitän nyt kehiin sellaisen oman suosikkini kuin Vartijoiden Rorschah joka ei vastaa ollenkaan tuota isotissisen yybermenschenin kuvaa. Vähän hedelmätön keskustelun lähtökohta, voisin noin kepeillä perusteilla todistaa että myös elokuvat ja kirjallisuus on säälittävien, äitiensä rahoilla elävien fasistinyrkinpuristelijoiden touhua

[J.Salo]

Puhe on nyt ennenmuuta sarjakuvista jotka jatkuvat vuodesta toiseen, ja joita on julkaistu vuosikymmeniä. Mooren Rorschach taisi olla Question-pastissi joka jo itsessään taisi olla Ditkon yritys käännyttää seuraava sukupolvi Ayn Randin opetuslapsiksi.

Puhun nyt hahmoista kuten Musta Kissa, Ihmenainen (joka kyllä ilmeisesti oli alunperin feministi-propagandaa [vaikea uskoa]), Terästyttö (se uusi), Ms. Marvel tai Emma Frost...
 
Mon of Olay; vaikkka unohdamme Liefeldmäiset muskelikimput, ja keskitymme Jim Leehen, Kubertin veljeksiin, Quesadaan ja muihin "piirtäjäsupertähtiin", voimme todeta jonkinlaisen aste-eron todellisuuden ja sarjakuvahahmojen välillä - ja nettikommenttien perusteella Yösiipi saa naisten sydämet väpättämään niin että vertauskuvaa on vaikea löytää.

[Irene]

No mulla on tästä kyllä omakohtaista kokemusta. Kuten avattaresta kenties voi päätellä, olin Marvel-sarjakuvien suurkuluttaja kultaisella 90-luvulla. Lukeminen ja keräily alkoi 12-vuotiaana ja hiipui lukioikäisenä. Ja kyllä se naisvartalon esittäminen tietyllä tavalla vaikutti ihan selkeästi omaan mielikuvaan naiskauneudesta, kuten myös siihen, miten suhtautui omaan ulkonäköönsä. Pelkästään sarjakuvien turmelluttavaa vaikutusta ei voi syyttää, koska samasta muotistahan ovat tv-sarjojen tahi muotilehtien hahmot.

Nyt kun olen nostalgia-aalloissa lueskellut esimerkiksi vanhoja Ryhmä-X:iä uusiksi on tämä jokseenkin seksistinen naiskuva pistänyt silmään enemmän, nuorena lukijana sitä jotenkin vähätteli. Toki esimerkiksi Chris Claremont on kirjoittanut monista naishahmoista aktiivisia ja itsenäisiä toimijoita, mutta yleensä piirtäjä piirtää heistä järjestään isotissisiä nöpöttävänännisiä seksipommeja, jotka verhoavat tiukan kroppansa mahdollisimman ihonmyötäisiin asusteisiin. Muutama ruma, läski ja telttoihin verhoutuva supersankarinainen voisi tehdä ihmeitä sarjakuvalukijatyttöjen naiskuvalle.

Miesten puolesta en sano mittään koska en ole mies. Lihaskimppu ei ole minulle mikään miehinen kauneusihanne, vaan esimerkiksi herkkä ja viehättävä luonne ja runopoikamainen kauneus puhuttelee enemmän. (Ilmankos Wolverinen hahmo kutkutteli jo nuorta tytönsieluani eroottissävyisellä tavalla.)

Aikuistuessa tuo käsitys omasta ulkonäöstä sekä suhtautuminen näihin joka puolelta pursuaviin kauneusihanteisiin muuttuivat toki huomattavasti maalaisjärkisempään suuntaan, niinkuin kai käy useimmille muillekin. Mutta miten käy niiden, joille näin ei käy? Onko kukaan tehnyt tutkimusta aiheesta "Supersankarisarjakuvien herättämät syömishäiriöt" tms? Aihe on vapaasti käytettävissä.

[Petteri Oja]

Lihaskimppu ei ole minulle mikään miehinen kauneusihanne, vaan esimerkiksi herkkä ja viehättävä luonne ja runopoikamainen kauneus puhuttelee enemmän. (Ilmankos Wolverinen hahmo kutkutteli jo nuorta tytönsieluani eroottissävyisellä tavalla.)

Joko unohdit hymiön, tai sitten kuvailit juuri Wolverinea sanoilla "herkkä ja viehättävä luonne ja runopoikamainen kauneus".   

[Irene]

Joko unohdit hymiön, tai sitten kuvailit juuri Wolverinea sanoilla "herkkä ja viehättävä luonne ja runopoikamainen kauneus".   

No voih, unohtuiko se hymiö. Tuleekin mieleen, että olen jo jonkin aikaa miettinyt, joutuvatko suomalaiset kustantajat kohta julkaisemaan kaikki kirjansa uudestaan versioina, joihin on lisätty hymiöt tarpeellisiin kohtiin.

[jinroh]

Joko unohdit hymiön, tai sitten kuvailit juuri Wolverinea sanoilla "herkkä ja viehättävä luonne ja runopoikamainen kauneus".   

Nostan Irenelle hattua rohkeasta hymiöttömyydestä.

[Petteri Oja]

Nostan Irenelle hattua rohkeasta hymiöttömyydestä.

Ääh, Irenen pitäisi valita joko hymiöttömyys tai hymiöllisyys. Ei kompromissejä.

[Irene]

No sorii... Myönnettäköön, että ihailen herkkäsieluisia runopoikia mutta myös Wolverinea. En siis voi koskaan enää moittia miehiä siitä, että he väittävät arvostavansa sisäistä kauneutta ja kuolaavat isotissisten blondien perään.

[Mon of Olay]

No sorii... Myönnettäköön, että ihailen herkkäsieluisia runopoikia mutta myös Wolverinea.

Mutta Wolverinehan oli 80-luvulla juuri se ryhmän kaunosieluisin hahmo. Tyyppi toki ryyppäsi, tappeli ja röökasi rajusti, mutta vastapainoksi myös porhalsi luonnossa ihailemassa sen kauneutta, diggasi vanhaa japanilaista kulttuuria ja ihastui heti suin päin Marikoon nähdessään tämän istumassa japanilaisessa puutarhassa kirsikkapuiden keskellä traditionaalisessa kimonossa. Kuka muu niistä jannuista muka sellaiseen kaunosieluisuuteen olisi yltänyt? 

[Petteri Oja]

Kyllähän vanhan Ryhmä-X:n virallinen runopoika oli Kolossi. Toki Wolverinestakin kaunosieluisuutta löytyi...

[Toomio]

En siis voi koskaan enää moittia miehiä siitä, että he väittävät arvostavansa sisäistä kauneutta ja kuolaavat isotissisten blondien perään.

Moni tykkää myös isotissisistä bruneteista, jopa punatukistakin.

[Kivik]

Itse rakastan sarjakuvissakin tissejä, peppuja, sääriä, lainehtivia hiuksia, suppusuita ja mantelisilmiä. Kaikki kelpaa. Naiset vain jotenkin kolahtaa. Ja vielä kun on kivat naiselliset vaatteet, asenne kohdallaan ja ruutia hihassa niin aina parempi.

[J.Salo]

Kivik; Emma Frost on hyvä roolimalli tytöille..?

[echramath]

Luulisi niiden jättimuskeleita pursuavien mieshahmojen etovan naisia enemmän, sellaiset kropat eivät nimittäin tutkitusti ole mikään joka tytön märkä päiväuni.

Niin, onko tässä nyt sellainen pohjavire, että supersankarisarjakuvien naiset on piirretty tyypillistä heteromiestä ajatellen ja miehet tyypillistä homomiestä ajatellen?

[Jukka Laine]

Outoa että feministit ovat ottaneet Power Girlin silmätikukseen. Nimittäin siinä jos jossakin on hahmo joka on itsevarma eikä ota seksistisiä huomautteluja purematta vastaan. Erästä superrikollista joka ripusteli linnassa PG:n kuvia seinät täyteen, PG veti turpaan niin että paukkui.

Eikö kukaan valita uudesta Supergirlistä joka on 17-vuotias jolla näkyy napa ja puolet persettä ja joka vokottelee vanhempia miehiä (Brave and the Bold # 2, okei, se on liian tuore)?

PG:llä ei ole ollut omaa lehteä kuin yksi minisarja 20 vuotta sitten ja Showcase-pätkä aikaisemmin. Ei ole ollut kansikuvaposeerauksia muuten pahemmin (edes tarpeeksi).

Parempiakin sylkykuppeja olisi, jos minulta kysytään. En nyt viitsi ruveta nimeämään. PG:stä tuskin kukaan aikoo tehdä TV-sarjaa tai miljoonabudjetin elokuvia muutenkaan. Tai jos tekee, niin se johtuu tästä jupakasta.