Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Arvostelut: Varo ettei satu liikaa (15.10.2017 klo 12:05:15)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
24.10.2017, klo 06:41:49

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
459922 viestiä 10207 aihetta kirjoittanut 7204 jäsentä. Uusin jäsen: LariP
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Kotimaiset sarjakuvat ja tekijät
| | |-+  Mika Lietzenin sarjakuvat (ja Kuvitukset)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 6 7 | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Mika Lietzenin sarjakuvat (ja Kuvitukset)  (Luettu 35238 kertaa)
pertti jarla
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 2 996



« Vastaus #30 : 31.10.2007, klo 15:12:26 »

Onko olemassa jokin taiteen tai viihteen muoto, josta 99% EI olisi, tuota, "kehnonlaista"? Ihan oikeasti?

Word. Minusta genreen itsessään ei pidä liittää hyvyys/huonousarvostelmia (enkä nyt tarkoita että olisin sellaista nähnyt Lietzenin haastatteluissa). Epäilen että minkä tahansa genren väheksyminen tai glorifioiminen estää sen kehittymistä.
tallennettu

Myötätunto ja huumori pois vakavasta asiasta!
-Huolestunut äiti
Ossi Hiekkala
Archipictor
Galleriataiteilija
****
Poissa

Viestejä: 1 791


archipictor.com


« Vastaus #31 : 31.10.2007, klo 15:24:19 »

Jos verrataan elokuvaan, sarjakuvassa ollaan vielä vaiheessa, jossa mustavalkoisella mykkäfilmillä pieni pukumies kompastelee hatun ja kepin kanssa, ja joku kankaan edessä paukuttaa epävireistä pianoa taustamusiikiksi.

Jos ajatellaan vaikkapa Buster Keatonin Kenraalia, ei minusta elokuvaan ole sen jälkeen tullut mitään erityistä ihmeellistä. Ääni? Väri? Ei niiden puute vaikuta elokuvasta nauttimiseen pätkääkään. Tarinallisesti se on edelleenkin iskevä.

Tai ajatellaanpa vaikkapa musiikkia. Voi aivan mainiosti sanoa siitäkin, että vähintään 99% kaikesta siitäkin on kuraa. Ei sarjakuvaa ole tässä suhteessa sen huonommassa jamassa.

tallennettu

Timo Ronkainen
professionaali amatööri
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 16 986


"Ja rangaistus on greippi!"


« Vastaus #32 : 31.10.2007, klo 18:06:45 »

Tai ajatellaanpa vaikkapa musiikkia. Voi aivan mainiosti sanoa siitäkin, että vähintään 99% kaikesta siitäkin on kuraa.

Word. Minusta genreen itsessään ei pidä liittää hyvyys/huonousarvostelmia

Mielestäni Ville sanookin tuossa nimenomaan juuri tuon:
Siksi niille, jotka eivät tunne sarjakuvan marginaalialueita erittäin hyvin, on vaikea käsittää, että sarjakuva voi olla myös hyvää. Ja vielä vaikeampi on käsittää, ettei sarjakuva LAJINA ole sen enempää sisältöjensä vanki kuin muutkaan taiteenlajit.

Se millä voluumilla se 99 prosenttia on ollut esillä ja tapetilla tähän asti antaa kuvan valtaosalle ihmisistä, että sarjakuva kokonaisuudessaan kuuluu siihen 99%:n joukkoon.
Vaan tosin silti, missä ovat sarjakuvan Stockhausen tai James Joyce? Ei, Alan Moore ei kelpaa.

Timo
tallennettu

keijoahlqvist
Sarjakuvaneuvos
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 3 631


-


« Vastaus #33 : 31.10.2007, klo 19:43:09 »

Vaan tosin silti, missä ovat sarjakuvan Stockhausen tai James Joyce? Ei, Alan Moore ei kelpaa.

Timo

Tulossa ovat, tulossa.
tallennettu

Lurker
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 150



« Vastaus #34 : 31.10.2007, klo 19:50:15 »

Tappaahan se Kehveli pitäisi, polkea lokaan ja unohtaa. Ja moni moni muu.

Pahoittelen lainauksen "provosoivaa" luonnetta, anteeksi.

Ja olen kanssasi samaa mieltä siitä, että syndikaattisarja on vajonnut lokaan - mutta (huom!) sillä on ollut oma loistokautensa, jopa Kehvelillä. Koko viime vuosisadan alkupuoli oli sanomalehtisarjakuvan kultakautta, jota ei ole sen jälkeen oikeastaan sarjakuvan millään saralla ylitetty.

Sarjakuva on sen jälkeen kyllä kehittynyt, paljonkin, varsinkin kerronnan puolella.
tallennettu
tertsi
Vieras
« Vastaus #35 : 31.10.2007, klo 21:37:42 »

jossa mustavalkoisella mykkäfilmillä pieni pukumies kompastelee hatun ja kepin kanssa,
Pitääkin huomenna (vapaapäivä) katsoa joku Chaplinin leffa.
Ne kun hakkaavat monet uudemmat, marginaalimmat ja ei-marginaalimmat elokuvat mennen tullen. Hauskaa, syvällistä ja viihdyttävää. Loistavaa. Cheesy
tallennettu
Rmäki
Vieras
« Vastaus #36 : 02.11.2007, klo 14:30:04 »

Vaan tosin silti, missä ovat sarjakuvan Stockhausen tai James Joyce? Ei, Alan Moore ei kelpaa.
For shame, Timo! Miksi ihmeessä pitää hakea vertailukohtia muista medioista? En minä ainakaan kaipaa sarjakuvaan mitään Joycen vastinetta, riittää että se aito ja alkuperäinen on mellastanut kirjallisuuden piirissä. Eikö mieluummin oltaisi ylpeitä sarjakuvan saavutuksista ihan sellaisinaan? Jos sille tielle mennään, minä ainakin voin ihan rehellisesti todeta sarjakuvan tarjonneen minulle vähintään yhtä paljon iloa, viihdykettä, taidenautintoja ja liikuttavia hetkiä kuin kirjallisuus tahi klassinen musiikki. Upeita sarjakuvaklassikoita löytyy kun niitä vaan jaksaa etsiä, kun taas vaikkapa elokuvistakin löytyy tällaisia http://www.somethingawful.com/d/movie-reviews/bowman-other-pain.php?page=1 häpeäpilkkuja. Ja palatakseni keskustelun aiheeseen: missä on musiikin Mika Lietzén tahi kirjallisuuden Ville Ranta? Turha nöyristely h**vettiin.
tallennettu
Ossi Hiekkala
Archipictor
Galleriataiteilija
****
Poissa

Viestejä: 1 791


archipictor.com


« Vastaus #37 : 02.11.2007, klo 14:35:43 »

Hear! Hear!
tallennettu

Timo Ronkainen
professionaali amatööri
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 16 986


"Ja rangaistus on greippi!"


« Vastaus #38 : 02.11.2007, klo 14:48:00 »

For shame, Timo! Miksi ihmeessä pitää hakea vertailukohtia muista medioista? En minä ainakaan kaipaa sarjakuvaan mitään Joycen vastinetta,

Höps. Tarkoitan ihmisiä jotka ovat todella uudistaneet mediaa (omaansa muita matkimatta = ei kirjallisuudesta matkittua kikkailua tms), rikkoneet ja uudelleen koonneet ja tehneet myös sisällöllisesti varteenotettavaa tavaraa. Okei onhan meillä toki Chris Ware, Daniel Clowes ja...
Kommenttini pääpointti on kuitenkin tässä lauseessa:
Se millä voluumilla se 99 prosenttia on ollut esillä ja tapetilla tähän asti antaa kuvan valtaosalle ihmisistä, että sarjakuva kokonaisuudessaan kuuluu siihen 99%:n joukkoon kulttuurista. Menepä ja kysypä kadun mieheltä tai naiselta kuka Chris Ware on, vastausta ei tule... mutta kysypä samalta tyypiltä kuka Ingmar Bergman oli tai Joyce, tietävät melko varmasti vaikkeivat olisikaan katsoneet/lukeneet.

Timo
tallennettu

Lurker
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 150



« Vastaus #39 : 02.11.2007, klo 14:53:52 »

Kysypä kadunmieheltä, tunteeko hän sellaisia sarjakuvia kuin Tintti tai Tenavat tai Asterix.  Aika moni tuntee. Ja ovat laadukasta, ihan yhtä hyviä kuin Joyce ja Chaplin.
tallennettu
Rmäki
Vieras
« Vastaus #40 : 02.11.2007, klo 15:01:37 »

Se millä voluumilla se 99 prosenttia on ollut esillä ja tapetilla tähän asti antaa kuvan valtaosalle ihmisistä, että sarjakuva kokonaisuudessaan kuuluu siihen 99%:n joukkoon kulttuurista. Menepä ja kysypä kadun mieheltä tai naiselta kuka Chris Ware on, vastausta ei tule... mutta kysypä samalta tyypiltä kuka Ingmar Bergman oli tai Joyce, tietävät melko varmasti vaikkeivat olisikaan katsoneet/lukeneet.
Mitä kummaa tuo ensimmäinen lause tarkoittaa? Turun kadunihmiset lienevät aika lailla kyldyrellimpia kuin Tampereev väki, ei täällä kukaan Joycesta tai Stockhausenista tiedä mitään, tuskin Bergmanistakaan. Ja hei, en kai minäkään ala väittelemään siitä, tunnetaanko sarjakuvaa tai sen perinnettä tarpeeksi hyvin (ei tietenkään tunneta), totesinpa vain, että ei sarjakuvan tarvitse nolostella perintöään, kuten tässä keskustelussa on, kenties kieli poskessa, väitetty. Se, ettei kadunmies tuota perintöä tunne, ei tee siitä hävettävää. Vai?
  
tallennettu
VesaK
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 278


Onpa tässä outo juttu.


« Vastaus #41 : 02.11.2007, klo 15:08:35 »

Suomalaisissa (ja myös Mikan) sarjakuvissa pitäisi olla enemmän zombieita. Esimerkiksi Laila Hirvisaaren romaaneissa ei ole lainkaan zombeja, toisin kuin vaikka Petri Hiltusen sarjakuvissa. Siksi Hiltunen on parempi.

Mitä tulee "maailmankuuluuteen", Hesarin marraskuun kuukautisliitteessä on mainio pikku juttu siitä miten Perussa suomalaismies tapaa paikallisen sedän, joka on kovin innoissaan Lasse Virenistä. Kohteliaisuudesta suomalainen yrittää muistaa edes yhden perulaisurheilijan, mutta saa päähänsä vain Mario Vargas Llosan. Tähän limalaispappa vastaa: "Que? Kuka... mikä laji?"
tallennettu

“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama
Ossi Hiekkala
Archipictor
Galleriataiteilija
****
Poissa

Viestejä: 1 791


archipictor.com


« Vastaus #42 : 02.11.2007, klo 15:21:36 »

Suomalaisissa (ja myös Mikan) sarjakuvissa pitäisi olla enemmän zombieita. Esimerkiksi Laila Hirvisaaren romaaneissa ei ole lainkaan zombeja

Ai, mainosplakaatin nähneenä minä olisin kuvitellut kyllä toisin mutta ehkäpä olet oikeassa. Ja siinä olet ehdottomasti oikeassa, että zombeja pitäisi olla lisää.

Joo. Ja Matti Nykänen (aka Nikkanen) on Japanissa keski-ikäisen väestön keskuudessa edelleen kova nimi. En vain ole kehdannut koskaan kertoa myöhemmistä vaiheista. Muumit tunnetaan luonnollisesti erinomaisesti. Sibeliuskin on varsin tuttu. Mutta ehkä hämmästyttävintä ja toisaalta lohdullisinta on se, että tunnetuin Suomeen liitettävä asia on Ksylitol. Nokia? Wakannai...

Olenpa muuten nähnyt Suurta kurpitsaa ja muutamaa muutakin Suomi-sarjakuvaa myynnissä Shinjukun Tower Recordsissa. Mitään suurnimikkeitä ne tuskin ovat olleet.
tallennettu

Jaana S.
Vieras
« Vastaus #43 : 02.11.2007, klo 15:26:51 »

Höps. Tarkoitan ihmisiä jotka ovat todella uudistaneet mediaa

Sarjakuva ja elokuva on tasan yhtä vanha taidemuoto. Kirjallisuus (romaanikirjallisuus) siinä muodossa kuin me se nykyään tunnetaan on myös suht nuori laji, 1600-1700 -lukujen taitteessa alkoi olla saatavilla lukutaitoiselle kansalle niteitä, jonka saattoi ottaa iltapuhteeksi käsiinsä ja lukea viihtyäkseen. Näytelmäkirjallisuus on sitä vastoin antiikin Kreikan perua, ja siihen perustuukin kaikki meidän nykymuotoinen kirjallisuus. Ihan selkeästi sarjakuvaa jopa tyyliteltyine puhekuplineen taas on esiintynyt jo keskiajan (Suomessa 1300-1500 luvulla) kirkkomaalauksissa. Eli voidaan katsoa että -näytelmä- taidemuotona omaa vanhimman perinteen. Ja näytelmille on velkaa siis kirjallisuus, sarjakuva ja elokuva.
tallennettu
Doc Lomapäivä
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 2 828


Geysers of Titan scifiseikkailu Aces Weeklyssä


« Vastaus #44 : 02.11.2007, klo 15:51:02 »

Turun kadunihmiset lienevät aika lailla kyldyrellimpia kuin Tampereev väki, ei täällä kukaan Joycesta tai Stockhausenista tiedä mitään, tuskin Bergmanistakaan.
Kerran Apteekissa jouduin väittelyyn siitä onko Joycen pääteos Odysseus vai Finnegan's Wake. Mahdollista vain Turuus.

Esimerkiksi Laila Hirvisaaren romaaneissa ei ole lainkaan zombeja, toisin kuin vaikka Petri Hiltusen sarjakuvissa. Siksi Hiltunen on parempi.
Petri Hiltunen ei ole zombi. Siksi Hiltunen on parempi.

Kyllä Mika on nyt ylpeä kun hänen teostensa ketjussa puhutaan jo Joycesta, Hirvisaaresta ja Zombeista.
tallennettu

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 6 7 | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: