Keskustelun viimeisin käänne on ollut jokseenkin triviaali. Hyvä Maku ei ole teoksen, vaan vastaanottoasenteen määritelmä, haukkumasana.
Tehkäämme rohkea oletus, että Hyvä Maku on olemassa ja se on tiedossa, jos ei muuna, niin konformistisena vaatimuksena. Voimme olettaa sille merkityssisältöjä, kuten "ei saa kiroilla", "ei saa näyttää maallisia toimituksia" ja "ei saa olla ilkeä". Samalla oletamme, että näin määritelty Hyvä Maku edustaa ylevyyttä ja henkistä jaloutta, jota kohti pitäisi pyrkiä. Otetaan toinen abstraktio mukaan ja sanokaamme vaikka, että tämä on Lapuan piispan käsitys Hyvästä Mausta.
Kaikki edellä esitetyt oletukset on mahdollista kiistää.
Jos nämä oletukset pitävät paikkansa, niin siinä tapauksessa masentavinta mitä ihmisestä voi sanoa, on että hänellä on Hyvä Maku. Henkilö, jolla on Hyvä Maku, pitää henkilökohtaisen kerskailun ja ylpeilyn aiheenaan kyvyttömyyttään ja haluttomuuttaan nähdä taideluomuksissa ansioita. Hän ei näe vaivaa etsiä ansiot ja tuoda ne muidenkin tietoon. Hän ei pidä tarpeellisena ponnistella sen eteen, että näkisi erilaiset tulkintamahdollisuudet. Sellaiseen ei alennu hän, jolla on Hyvä Maku. Hän tietää jo kaiken. Hyvä Maku on päätepiste, jossa kaikki on ratkaistu, kaikki on saavutettu, eikä mikään ei ole enää koskaan kyseenalaistettavissa. Hyvä Maku on innovatiivisuuden kuolema ja kaanonin alku. Hyvä Maku kuuluu Museoviraston toimialaan.
Edellisestä välittömästi seuraa, että Hyvän Maun vastustaminen ei ole välttämättä Huonon Maun edistämistä, eikä Huonon Maun edistäminen välttämättä pysty horjuttamaan Hyvän Maun (hirmu?)valtaa. Kummastakin löytää kultajyvänsä. En tosiaan osaa mennä sanomaan, kumman edustajien joukossa niitä kultajyviä loppujen lopuksi on enemmän.
One more thing, sanoi Columbo. Kaikki mitä edellä on sanottu Hyvästä Mausta, voidaan sanoa myös Huonosta Mausta. Huono maku voi pahimmillaan olla yhtä jämähtänyt kultti ja uudistumisen este.
Kuten huomataan, tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka laajasti on erilaisiin tekeleisiin tutustunut, kuinka paljon on asiaa opiskellut, saati kuinka avara tai suppea käsitys erilaisen esitettävän mahdollisuuksista kyseisellä henkilöllä on.
Jos tuntemus on laaja, opintoja runsaasti takana, ja käsitys laadukkaasta toteuttamisesta pitkälle jalostunut, niin oletettavasti tämä henkilö suuttuisi, jos häntä kiitettäisiin hyvästä mausta. Hän vastaisi äkäisesti, että ei hän asioista mitään tiedä, hän on vasta 40 vuotta pohtinut asiaa ja tuntee vähitellen pääsevänsä vihdoin jyvälle.
Toivon ainakin.
Kirjoittaja