Mieleenjäänyttä AA

[K.I.P]

Carl Barksin kootut, ja 30 vuoden päästä kerää uutta luksuslaitosta ja nillittää foorumeilla kuinka pikselöityneitä ne vanhat olivat.

Heh heh !
Ei kun päinvastoin.
Jos digitaalisuus "kehittyy" tätä vauhtia, niin nillittää 30 vuoden päästä, kuinka vähän entissä oli pikselimössöä nykyisiin verrattuna....

Uusi Mooren laki:
Pikselin koko  kaksinkertaistuu joka toinen vuosi 

[C. Gothicus]

Toinen kyseisistä lehdistä mieleenjäänyt tarina on se, missä Roope ja muut hortoilevat muistaakseni jollain saarella, jossa asuu hattivatin näköisiä valkoisia tyyppejä ja Milla tulee paikalle hosumaan jonkun taikapeilin kanssa ja PLIM, peiliin katsovan naama muuttuu aina joksikin muuksi, esim. Millan korpin naamaksi.

Minusta tuntuu, että tuo tarina on myös uusittu Aku Ankka -lehdessä ihan suht äskettäin. Ainakaan siitä ei ole kovin hirveän kauan, kun luin tuon samaisen tarinan jostain...

[Timo Ronkainen]

Minusta tuntuu, että tuo tarina on myös uusittu Aku Ankka -lehdessä ihan suht äskettäin. Ainakaan siitä ei ole kovin hirveän kauan, kun luin tuon samaisen tarinan jostain...

Milla Magian monet kasvot, Aku Ankka 16-17/2007.

Timo

[Mareliini]

Akua ei ole ikinä tilattu meille, joten lapsuuden mieleenjääneet tarinat ovat peräisin niistä hajanaisista lehdistä jotka jollain ihmeen tavalla pääsivät luikertelemaan suojauksiemme ohi vessaan.

Kaksi tarinaa muistuu aina ekana mieleen, molemmat Rosan, vaikken silloin tiennyt piirtäjistä mitään. Ehkä juuri niiden yksityiskohtien takia jäi päähän, kun piti käyttää enemmän aikaa  ruutujen tukimiseen.

Nimiä en nyt muista, mutta eka oli se tarina, missä karhukopla ja Pii ja Milla liitoutuivat ja järjestivät kilpailun: keksi paras lahja Roopelle. tms.
Toinen oli Cutty Sarkin purjehdustarina, tai oikeastaan sen loppu. Sehän ilmestyi jatkosarjana ja löysin vain viimeisen osan.

[Jeppe]

Mulle on ainakin jääny mieleen se kun Mortti ja Vertti jää kiini tupakanpoltosta ja eräs Mikki tarina josta muistan vain hämärästi mitä tapahtui... Kyllä niitä muitakin ehdottomasti mieleenpainuvia seikkoja on. 

[mtvester]

Parhaiten on mielen perukoille juuttunut se tarina, jossa Roope laittaa Miljardooriklubilla levysoittimeen Iso-Britannian kansallishymnin ja saa nain ollen englantilaislordin nousemaan seisomaan ja tekemaan kunniaa. Lordi kun tuppasi aina kahmimaan itselleen porssiuutiset, jotka Roope olisi tahtonut lukea...

[haplo]

Lapsena tuli luettua Roopen ja Millan mittelöt-jättikirjaa, josta yhden tarinan loppu kiehtoi mieltä niin kovasti että muistan sen yhä. Tarinan lopussa Aku ja pojat taisivat yhdessä Millan kanssa suuttua Roopelle jostain ja yhdessä sitten jotain kai kihisivät tekevänsä. Sitä en kuitenkaan muista, mikä se tarina näistä oli. Järkevintä kai olisi jos se on tuo viimeinen eli Roope huiputtaa. Tarinan lopetus kuitenkin kiehtoi pienen pojan mieltä sillä siihen saakka Milla oli aina ollut pelkästään paha noita, jonka kanssa Aku ja muut eivät voineet olla muissa tekemisissä kuin vastakkain.

[Jukka Laine]

Parhaiten on mielen perukoille juuttunut se tarina, jossa Roope laittaa Miljardooriklubilla levysoittimeen Iso-Britannian kansallishymnin ja saa nain ollen englantilaislordin nousemaan seisomaan ja tekemaan kunniaa. Lordi kun tuppasi aina kahmimaan itselleen porssiuutiset, jotka Roope olisi tahtonut lukea...

Luin tuon taskarin hiljattain. Kyse oli esinäytöksestä, johon Romano Scarpan sarjan Roopea huijannut lordi oli pantu esiintymään laajemmin.

[VNaomi]

Ikimuistoisin Mikki tarina on paljon helpompi valita, sekin löytyy taskarista ja tällä kertaa numerosta 40. Täyttä Vauhtia Mikki Hiiri.

Ostin tuon taskarin divarista n. 10-vuotiaana enkä huomannut, että siitä puuttui pari viimeistä sivua. En muista viimeisestä tarinasta mitään muuta kuin pillerit, joiden avulla pystyi hengittämään veden alla sekä sen valtavan pettymyksen, kun en saanut tietää, miten tarina päättyi. Se vaivaa edelleen, mutta en ole saanut aikaiseksi etsiä käsiini ehjää taskaria.

[akuankka1313]

Vaikea kysymys... Luulisin, että mummolassa olen saanut ensimmäiset lukunautintoni,  muistan varsinkin erään Ankzan-tarinan yhdestä vuoden 2001 lehdestä (ensin kai mummon lukemana, myöhemmin itse), jossa Roope huijasi apinoita antamalla niille herkullisen näköistä luumuhilloa, nam!

[mievaan]

mä olen 90- luvun lapsia, joten eka muisto joka tulee mieleen on don rosan tarinassa maailman rikkain ankka, bombi zombi kohtaus. Se oli silloin kyllä jotain niin pelottavaa, että näki pari yötä painajaisia  . Asiaan vaikutti vielä sekin, että olin alle kouluikäinen, oli nukkumaanmenoaika ja selailin lehteä pimeässä huoneessa taskulampun valossa. Etenkin jäi mieleen bombin tyhjinä  ammottavat silmät 

[Timo Ronkainen]

mä olen 90- luvun lapsia, joten eka muisto joka tulee mieleen on don rosan tarinassa maailman rikkain ankka, bombi zombi kohtaus. Se oli silloin kyllä jotain niin pelottavaa,

Jos olisit samassa iässä lukenut Barksin alkuperäisen tarinan, niin...huh..

Vähän sama itellä aikoinaan (olen vanha, 70-luvun alun lapsi) kun luin Vanhan linnan salaisuutta ja Koralliluolan kummitusta. Pelotti pirusti, mutta silleen kivasti. Aavistelen, että vähän samanlainen fiilinki oli kuin sulla.

Timo

[Roomalainen kynttilä]

Yksi parhaiten mieleeni jäänyt ankka-muisto on Marco Rotan piirtämä Harvinaisen paha päivä. Taisi olla Ankkalinnan raharuhtinas-kirjassa. Roope menettää omaisuutensa Karhukoplalle, joutuu läheistensä hylkäämäksi ja Kultu Kimalluksellakin on ketunhäntä kainalossa.

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi piilotetun sisällön)

Sitten selviää, että Roope onkin vain kuvitellut kaiken ollessaan Milla Magian hypnoosissa.

Nyttemmin luettuna juttu tuntui melko yksioikoiselta, mutta silloin aikanaan se jäi mieleen.

[Darzee]

Luin tuon taskarin hiljattain. Kyse oli esinäytöksestä, johon Romano Scarpan sarjan Roopea huijannut lordi oli pantu esiintymään laajemmin.

Tämä oli taskarin 21 (Roope-setä voittaa pelin) esinäytös, ja jäi elävästi myös omaan mieleeni ehkä viisi- tai kuusikesäisenä. Ihmettelin, kuinka ankkasarjakuvassa, jossa eläimet puhuvat ja ihmisen näköisillä hahmoillakin on musta koirankuono, voi esiintyä tyyppi, joka on kotoisin jostain ihan oikeasta valtiosta.

Ennen tätä silmiini oli jostain syystä sattunut vain tarinoita, joissa vieraillaan mielikuvitusmaissa, ja tämä tuntuikin mielestäni ainoalta oikealta ratkaisulta.

Toinen mieleeni jäänyt irrallinen juttu ovat 90-luvun alun akkareissa julkaistut Ankronikka-tarinat, joissa Roope ja ankanpojat matkustavat villiin länteen, ja siellä vain yhä ratsastetaan hevosilla ja intiaanit vaanivat matkustavaisia. Vasta myöhemmin hoksasin ihmetellä moista anakronistisuutta.

[Henendo]

näki pari yötä painajaisia 

Pelotti pirusti, mutta silleen kivasti.

Oma ensimmäinen muistikuvani pelottavasta Ankka-sarjasta on tämän sarjan ansiota. Mukava (?), että muillakin on tuollaisia muistoja.