Suomalaisen sarjakuvan tulevaisuus

[Leo]

Julkaistaanko Pahkasikaa enää? Joku Pahkasian tapainen tarvittaisiin, mutta missä julkaistaisiin vielä vähän huonompiakin että minunlaisenikin tuhertelija saisi julkaisun . Siis olisi muutamia hyviä ja sitten vähän huonompia ja säännöllinen julkaisu...

[Tertsi]

Voi olla, että tuollainen erikoislehti päätyisi lopulta vain harrastajien pariin

Näinhän se voisi olla.

kotimaiset tekijät hajaantuvat nykyään niin laajalle, ettei millään tiedä kaikkia. Jonkinlainen systeemi(?) jossa piirtäjät ja käsikirjoittajat löytäisivät toisensa olis myös hyvä ja kiva.

Henkilökohtaisesti toivoisin, että Suomeen tulisi itseäni miellyttävä laadukas sarjakuvalehti joka tipahataisi säännöllisesti eteisen matolle ja joka tuottaisi minulle rattoisia lukuhetkiä. Toivotaan ja ootellaan...

[Hazart]

Jonkinlainen systeemi(?) jossa piirtäjät ja käsikirjoittajat löytäisivät toisensa olis myös hyvä ja kiva.

Ja ankka sanoi kvaak kvaak...

[Jukka Laine]

Nyt tulee jälkiviisastelua, mutta:

Pahkasikaa ei olisi pitänyt lopettaa vaan luovuttaa valmis "brändi" suomalaisten sarjakuvantekijöiden julkaisuksi. Perinteisen pahkishuumorin siivellä olisi voinut alkaa vähitellen myymään muutakin.

[Tertsi]

Nyt tulee jälkiviisastelua, mutta:

Pahkasikaa ei olisi pitänyt lopettaa vaan luovuttaa valmis "brändi" suomalaisten sarjakuvantekijöiden julkaisuksi. Perinteisen pahkishuumorin siivellä olisi voinut alkaa vähitellen myymään muutakin.

Aivan!

[Kepe]

Nyt tulee jälkiviisastelua, mutta:

Pahkasikaa ei olisi pitänyt lopettaa vaan luovuttaa valmis "brändi" suomalaisten sarjakuvantekijöiden julkaisuksi. Perinteisen pahkishuumorin siivellä olisi voinut alkaa vähitellen myymään muutakin.

No kertokaapas kuulkaa Paretskoille tuo loistoideanne.  Onnea matkaan.

[[kivi]]

Pahkasikaa ei olisi pitänyt lopettaa vaan luovuttaa valmis "brändi" suomalaisten sarjakuvantekijöiden julkaisuksi. Perinteisen pahkishuumorin siivellä olisi voinut alkaa vähitellen myymään muutakin.

Kuinka en tuota tullut ajatelleeksi? Luulen, että omatkin sarjakuvani olisivat myyneet paremmin, jos olisin typerien omien juttujen sijasta piirtänyt vaikka seuraavan Tintin tai Asterixin.

Mietipä vielä vähän, Jukka. Nuori Leo voi ehkä piirtää omia ankkasarjoja, mutta johonkin on raja vedettävä.

Pahkasika on rahanarvoinen brändi, ja jos Paretskoin toimeentulon lähde laajenikin siitä "News of the World" -tyyliseen höpö-uutislehteen ja pilailuvälinekauppiaaksi, eikse olekin juuri mainitsemaasi "perinteisen pahkishuumorin siivellä myymistä"? Markku siis keksi sen ihan itse.

Sen sijaan kotimaiseen sarjakuvaan laajentaminen... etsipä Pahkiksen arkistoista "Tuohus"-parodia, niin ehdotus saa oikean painonsa.

Ja Leolle tiedoksi - monet nuoret julkaisevat omakustanteita, samoin sarjakuvakursseista kootaan julkaisuja. Sellaisista kannattaa aloittaa julkaisu-ura, joko omin päin tai yhdessä kaverien kanssa. Nyt on juuri sopiva aika.

[Otto Sinisalo]

Sen sijaan kotimaiseen sarjakuvaan laajentaminen...

Korjatkaa, jos olen traagisesti väärässä, mutta eikös Tapiiri ollut Pahkis-konsernin julkaisu? Jossa julkaistiin myös kotimaisia sarjakuvia, ja joka lopulta kaatui perseelleen, kuten tapana on. Eli kokeiltu on.

Perheen pienimmille tiedoksi, jotta Tapiiri oli 80-luvulla ilmestynyt sarjakuva-antologia, jossa julkaistiin mm. Ankardoa ja Spiritia ja muuta laatukamaa.

[Timo Ronkainen]

Pitäisköhän melkein tehdä juttu kaikista hienoista laatusarjakuvalehdistä joita meillä on yritetty julkaista, mutta joita kukaan ei ostanut ja jotka menivät siksi nurin ja joista nyt maksetaan (jos maksetaan) keräilyhintoja. Kai pitäisi jossain vaiheessa.

Timo

[[kivi]]

Korjatkaa, jos olen traagisesti väärässä, mutta eikös Tapiiri ollut Pahkis-konsernin julkaisu? Jossa julkaistiin myös kotimaisia sarjakuvia, ja joka lopulta kaatui perseelleen, kuten tapana on. Eli kokeiltu on.

Olipa kyllä, Markun ja Heikkilän Paulin lempilapsi. Tapiiri ehti kaatua kahdestikin, ensimmäisellä kerralla hätiin ryntäsivät Soile ja Heikki Kaukoranta, ellen väärin muista.

[Timo Ronkainen]

Olipa kyllä, Markun ja Heikkilän Paulin lempilapsi. Tapiiri ehti kaatua kahdestikin, ensimmäisellä kerralla hätiin ryntäsivät Soile ja Heikki Kaukoranta, ellen väärin muista.

Joo, sen jälkeen tuli keravalaisen divarin kustannusliike Kersa vielä joksikin aikaa ja sitten lehti kuihtui ja katosi.

Timo

[[kivi]]

Joo, sen jälkeen tuli keravalaisen divarin kustannusliike Kersa vielä joksikin aikaa ja sitten lehti kuihtui ja katosi.

Joo, niinpä olikin.

Pitäisköhän melkein tehdä juttu kaikista hienoista laatusarjakuvalehdistä joita meillä on yritetty julkaista, mutta joita kukaan ei ostanut ja jotka menivät siksi nurin ja joista nyt maksetaan (jos maksetaan) keräilyhintoja.

Hassua on se, että rima on koko ajan liukunut alemmas. Niillä määrillä mitä Sarjis myi, julkaistaisiin nyt lehteä kuin lehteä, mutta kun tilanne ei oo rekonstruoitavissa. Samat tekijät eivät oo enää nuoria ja nälkäisiä, kuten Amok-lehti hyvin osoitti. Uusilla tekijöillä taas - Sarjakuvastin oli lupaava, oikein lupaava. Samoin se muiden lehtien kylkiäisenä tullut sarjisliite, joka kyllä karkotti yleisöä uhoavan kissanhännännostomainontansa takia ilmestyessään; ihan väärin perustein siis. Itsekin olin sitä mieltä, että ostan sen vasta kun "parasta"-sana katoaa kannesta ja mainoksista.

Maksetaanko noista oikeasti rahaa? Jos hinnasta sovitaan (paljon!), en varmaan jäisi ikävöimään kokoelmiani Kylmää Metallia, Alphaa, Kärkeä tai Amokia (joo, ostin kyllä kun ilmestyivät), Tapiiria tai Sarjista sen sijaan en myy. Varsinkin Tapiiria piti ostaa useampia kappaleita samaa numeroa, kun tiesi että lehti kaatuu muuten.

[Timo Ronkainen]

Maksetaanko noista oikeasti rahaa? Jos hinnasta sovitaan (paljon!), en varmaan jäisi ikävöimään kokoelmiani Kylmää Metallia, Alphaa, Kärkeä

Maksetaan jos maksetaan. Alphoja näkee maakuntakaupunkien (ja varmasti muissakin) divareissa surullisesti nuhjaantuneina malkoisia pinoja, samaten loppuaikojen Tapiireja. Kylmistä Metalleista varmasti maksetaan oikeissa paikoissa ihan oikeaa rahaakin. Kärki-lehtiä, joita sain ihan arvostelukappalaeina kaikki, piti tilanpuutteen vuoksi reijata paperinkeräyslodjuun. Ei ne mene mihinkään. Ei kai Amokitkaan mitään harvinaisuuksia ole vielä.

Timo

[O.K.]

Suomalaiset tekijät ovat näyttäneet suomalaisille, että sarjakuvat vaivat olla taidetta ja ovat sitä isolla D:llä Mutta nyt olisi aika tulla ulos taidekaapista ja tulla kansan pariin. Panostetaan tarinankerrontaan, nimenomaan TARINAN kerrontaan eikä väläytellä freudilaisia tuokiokuvia vahaliitutekniikoilla tai jotain vastaavaa.  

En sano etteikö kokeilevalle sarjakuvalle löydy aina paikkansa ja tärkeä osa sarjakuvien maailmassa. Mutta lukija, irtonumeron ostaja, kaipaa ensisijaisesti laadukasta viihdettä, hyviä, mukaansatempaavia tarinoita. Puheet siitä että tekijöistä olisi kiinni, on puppua. Maa on kuitenkin pullollaan hyviä ja erinomaisia piirtäjiä, jotka pystyvät tekemään laadukasta, luettavaa sarjakuvaa, kunhan nörtyvät hieman ja lukevat Tinttinsä uudestaan.

Olisi hienoa, jos Suomi ottaisi mallia Ranskan sarjakuvateollisuudesta. Raha ei ole ruma sana sarjakuvantekijöillekään. Tekijät tarvitsevat rahoittajia ja rahoittajat tarvitsevat ostavaa kansaa. Ja kansa tunnetusti pistää rahansa ennemmin viihteeseen kuin taiteeseen. Sama ilmiö nähdään sekä kirjallisuudessa että elokuvissa, kotimailla ja ulkomailla.

Kaikille meille taiteentekijöille kylmää kuultavaa, mutta totta.

[Hege]

Omakustannepohjalta se on kai aloitettava, tai sitten voisi yrittää saada hengentuotteitaan jonkinlaisiin kokoelmiin kuten Napa. Kotimaisen sarjakuvan tulevaisuus näyttää aina valoisammalta, kun sitä julkaistaan ihan albumeina oikein isomman kustantaja toimesta, kuten nyt esim. Linnut ja meret.
Tulee sitä näkyvyyttä lehdissä ja muuallakin, marketin lehtihyllyllä kun harvemmin suomisarjakuvaa on. Vielä kun sitä julkaistaisiin isommin ulkomaillakin, niin olisi toiveikas olo. Että joku elääkin näitä tekemällä, mahdollisesti vieläpä leveästi.
Ja jos sitä vielä palkittaisiin sarjakuvayhteisön ulkopuolella...

Tässä on havaittavissa tämmöinen laadullisesti nouseva vaatimustaso, omakustanteisiinhan saa laittaa sitä mitä huvittaa. Hyvältä tulevaisuus kuitenkin näyttää (imho), omakustanteen väsääjiä tuntuu olevan, jotkut jaksavat jopa niin kauan, että pääsevät seuraavillekin "askelmille". Ulospäin tilanne näyttää tietysti aika synkälle, kun näkyvissä on vain jäävuoren huippu.

Sen verran undergroundia kotimaiset sarjakuvaympyrät kai ovat, että helposti ei tiedä niiden olemassaolosta mitään. Esim. tiedon Sarjainfo-lehden olemassaolosta sain Tekniikan Maailma -lehden kautta, kun siinä oli juttua sarjakuvien keksinnöistä/ jostain näyttelystä aiheeseen liittyen. Onneksi nyt on Kvaakki.

Alphoista tuskin hirveitä maksetaan, kuten Nissen toisaalla kirjoitti, näyttää niitä olevan joka divarissa vieläkin pahvilaatikollisen. Itse Alpha-settiä hankkiessani jouduin etsimään vain Erotiikka-numeroa, se näyttäisi menneen hyvin kaupaksi.