Virhepainokset

[h00k00]

Tänään löytyi divarista albumi, joka kannen mukaan on Natacha 14 - Hologrammernes herre (Carlsen Comics) ja sisäsivujen mukaan Kangastuksia taivaalla (Semic). Tanskalaisten kanssa tehdyssä yhteispainoksessa oli tainnut mennä kannet sekaisin. Millaisiin vastaaviin tai muihin omituisuuksiin olette törmänneet?

[Jukka Laine]

Tuplakannet minulla on useammassakin sekä suomalaisessa että amerikkalaisessa lehdessä.

Lucky Luken Apassilinnakkeesta omistin joskus version jossa osa sivuista oli ylösalaisin. Piti hankkia uusi.

[Petteri Oja]

Taannoin Sin Cityssä sivut 100-150 olivat kahteen kertaan ja oikeat viimeiset 50 s. puuttuivat.

Magic Fantasyn yhdessä numerossa puuttui viimeinen sivu ja toiseksiviimeinen oli kahteen kertaan. Siinä tapauksessa en jaksanut edes valittaa mihinkään, kun lehti oli niin huono.

Petri Hiltusen Lännen korkkarin kannesta puuttui hinta. Kassa joutui etsimään sen papereista.

Harmi ettei sarjakuvien virhepainoksilla taida olla samanlaista arvoa kuin postimerkkien.

[VesaK]

Eipä niillä keräilyarvoa, harmittaa enempikin. Sandman-koosteessa The Kindly Ones oli yksi jakso eli lehti kahteen kertaan ja vastaavasti yksi puuttui. Piti sitten vaihtaa.

[Esa]

Mul on masi vuodelta 1987 (kai) jos on tuplakannet. Myös 2002 vuoden oisko ollut numero 6 Karvisessa kahet kannet.

[Tuuk42]

Enpä muista itseltäni mitään sarjakuvaa jossa aivan noin pahoja mokia kuin sivujen puuttumisia olisi. Kaipa niitä virhepainoksiakin löytyy mutta virheet ovat tyyliä tuplakannet tai sivujen numerot väärässä järjestyksessä(sivut oikein mutta numeroitu väärin tai numerot peilikuvana.) Vanhemmissa Aku Ankan Taskukirjan vanhoissa numeroissa ei kaikissa ole värit ja ääriviivat matsissa mutta tuon voi pistää alkeellisen tekiniikan piikkiin.

Toki tuollaisia "virhepainoksia" on käytetty joissain
lehdissä mainoskikkana. Esimerkkinä Suomen MAD jossa kannet on tahallaan painettu ylösalaisin niin että näyttäisi siltä että lukija pitää ehteä väärinpäin kädessä. Toisessa MAD numerossa lehden nimeen on tullut yksi a-kirjain liikaa ja lehti on Suomen MAAD.
Kannessa lukeekin painovirheinen mad tms.

Edit: poistettu epäselvä virke

[Veli Loponen]

Muistelisin, että mulla on/oli yksi Teräsmies, jossa oli keskiaukeama kahteen kertaan.
Myös löytyy vanha albumimuotoinen Hämiksen spesiaali 3, jossa kannen värit on väärin (keltainen osaväri puuttuu). Tosin se saattaa olla vain auringossa haalistunutta (divarissa, kun oli sellainen jo kun ostin sen).

Ja tietenkin on sellaisia (mm. vanha Agentti-X9), jossa leikkaus on mennyt ihan pieleen ja osa sarjakuvasta on leikkaantunut pois.

Ja hirmuinen määrä löytyy sellaisia, missä tekstit ovat puhekuplissa menneet sekaisin (mm. Road to Perdition).

Eipä muuta muistu mieleen. No, vanha Lepakkomiehen numero (70 -luvulta), missä joku on lisännyt naisen alapäähän pari viivaa, jotka tekevät kyseisestä kuvasta ehkä lapsille sopimattoman (jos huomaavat). Itsekin tutkailin sitä pitkään varmistuakseni, että se on todellakin painettu eikä edellisen omistajan hengentuotteita. Ehkäpä asemoijalla oli ollut paha päivä...

[Timo Ronkainen]

Ei ole onneksi ittelle omaksi sattunut tämmöisiä, mutta kirjastossa on tullut vastaan mm. Tintti Mustan saaren salaisuus jossa kesken jutun sarja alkoi yhtäkkiä alusta, eli loppusivujen tilalla olikin n. 20 sivua alusta. Samaten oli kirjastossa lainaamasta Hullunkuriset sinfoniat jättikirjassa parin painoarkin verran matskua tuplana. Vastaava määrä sivuja oli tietysti kadoksissa.
Yhdessä Suuren kurpitsan numerossa oli samantapainen vika. Tämä kyllä sattui itselle.

Timo

[Leo]

Yhessä Asterixissa (tais olla Asterix ja Lav...Lar... Ähh... no käsititte varmaan) oli painoksessa menny yhden ruudun puhekuplat hassusti ja Gallialainen vaikutti olevan pahis ja Pahis taas hyvä. Tämän takia kaikille ostajille jaettiin lappu jossa oli sivun numero ja ruudun numero ja oiket puhekuplat. Eipä kyllä ollut hirveä moka. Mainitsiko kukaan sitä Howard the Duckia jossa oli Hollannin kielinen sivu?

[Jukka Laine]

Yhessä Asterixissa (tais olla Asterix ja Lav...Lar... Ähh... no käsititte varmaan) oli painoksessa menny yhden ruudun puhekuplat hassusti ja Gallialainen vaikutti olevan pahis ja Pahis taas hyvä. Tämän takia kaikille ostajille jaettiin lappu jossa oli sivun numero ja ruudun numero ja oiket puhekuplat. Eipä kyllä ollut hirveä moka. Mainitsiko kukaan sitä Howard the Duckia jossa oli Hollannin kielinen sivu?

Sen siitä saa kun tuote on saatava kiireellä markkinoille. Asterixin tapauksessa albumi julkaistiin kaikissa Euroopan maissa yhtä aikaa.

DC Archiveseissa on ollut ainakin neljä kertaa tarra muovien välissä että liitä tämä siihen ja siihen kohtaan. Legion 1:n puuttuva sisällysluettelo oli Legion 2:n mukana.

Howard mainittiin toisaalla mutta siitähän muistinkin että yhdessä Spawnissa oli ruotsinkielinen sivu.

[Jukka Laine]

Eipä muuta muistu mieleen. No, vanha Lepakkomiehen numero (70 -luvulta), missä joku on lisännyt naisen alapäähän pari viivaa, jotka tekevät kyseisestä kuvasta ehkä lapsille sopimattoman (jos huomaavat). Itsekin tutkailin sitä pitkään varmistuakseni, että se on todellakin painettu eikä edellisen omistajan hengentuotteita. Ehkäpä asemoijalla oli ollut paha päivä...

Marvelin lehdissähän jos tapahtuu virhe niin kirjeitä (sähköpostia alkaa tulemaan). 80-luvulla Paul Neary unohti kerran piirtää Kapteeni Amerikalle nenän ja kaikki vaativat heti No-prizeä (palkinto jonka sai - ei virheen huomaamisesta kuten hyvin moni luuli - vaan selityksestä miten se ei ollutkaan virhe).

Ja Tabary unohti kerran piirtää Saunabadin viikset.

[Jari Lehtinen]

Suomessakin sattuu. Ostin Sarjakuvafestivaaleilta Tilsan Zärmikkäimmät, jossa on sivut 27-28 kahteen kertaan peräkkäin.

[Tertsi]

Non Stopissa, jossa on Strumffiseikkailu "Samanstrumffaavaa ja strumffintekevää" on oikean strumffin ja peilikuvan puhekuplat menneet sekaisin. Muistaakseni.

Siis yhdessä ruudussa.

Eikä moka ole Peyon studion, vaan suomalaisen kääntäjän/tekstaajan tahi vastaavan tahon. Luullakseni. En ole alkukielellä kyseistä julkaisua lukenut.

[VesaK]

Piirtäjille sattuu, vahingossa enimmäkseen ja joskus tahallaankin. Ratsupoliisi Kingillä oli kerran kolme kättä ja ankisteille neljännen veljenpojan eli Rupun bongailu on tuttu harrastus - Barkskin teki tämän mokan ainakin kerran.
Olikos se Alit Williamson ja Feldstein jotka kerran piirsivät avaruusolentoratsulle melkoisen "jortikan" (useimmat sarjakuvahevoset, Jolly Jumperia myöten, vaikuttavat olevan tammoja). Se meni jopa läpi William Gainesin seulasta, mutta sarjan värittäjä soitti huomautuksen asiasta ja korjauslakalle tuli töitä.

[Jukka Laine]

Suomessakin sattuu. Ostin Sarjakuvafestivaaleilta Tilsan Zärmikkäimmät, jossa on sivut 27-28 kahteen kertaan peräkkäin.

Ou jee, minunkin painoksessani on.