Miksi et lue mangaa?

[pyörylä]

En lue mangaa koska ne jatkuvat kolmanteen polveen asti ja varani eivät riittäisi ostamaan joka kuukausi uusia.

[Laura Sivonen]

En lue mangaa koska ne jatkuvat kolmanteen polveen asti ja varani eivät riittäisi ostamaan joka kuukausi uusia.

Voin heittää lonkalta muutaman kymmentä yksiosaista sarjaa, jos kiinnostaapi. Suomeksi ei kuitenkaan ole toistaiseksi muita saatavilla kuin Kajika ja Sandland, mutta mielestäni esmes muutoinkin loistava Emma seitsemällä osallaan ei pituutensa puolesta ylitä vielä kipukynnystä. Jos ylittää, niin sitten et ilmeisesti lue mitään länsimaisiakaan jatkosarjoja. (Ainakaan Aku Ankkaa tai supersankarisarjakuvia.)

[keijoahlqvist]

Sen sijaan luen paljonkin aikuisyleisölle suunnattuja laatumangoja.

Kuten vaikkapa seuraavien tekijöiden töitä:

...
-Taiyo Matsumoto (Black & White, No. 5 jne)
...

Janika Ruottinen luki ja piirsi ja tykkäsi.

[Lurker]

En lue mangaa koska ne jatkuvat kolmanteen polveen asti ja varani eivät riittäisi ostamaan joka kuukausi uusia.

Mene Kirjatorille ja osta halvalla koko Gunmm! Kannattaa.

[sarja]

En juurikaan lue mangaa. Minun kohdallani se johtuu lähinnä siitä, mihin olen tottunut. Muistan kun lapsena luin Tex Willereitä. Ongelma tuli  koulussa. En pitänyt Nalle Puhista silloin, vaan olisin halunnut lukea mieluummin  jännittäviä Willereitä.
Jotenkin tuo manga on päässyt yllättämään minut, mutta yrityksistäni huolimatta ei ole sinut lajityypin kanssa. Pidän kieltämättä realistisen tyylisuunnan sarjakuvista enemmin.

[Marsumestari]

Realistisella tyylillä piirrettyjä suomeksi julkaistuja mangoja ovat ainakin Death Note, Vagabond, GUNNM, Akira ja kyllä Tuulen laakson Nausicaassakin on melko realistinen tyyli.

[Pulikka]

Kioskimanga on huonoa, siis todella paskaa.
Eniten tässä kiskamangatyylissä ketuttaa ne pirun naamanormit: kaikki hahmot näyttää samoilta, tukka vaan vaihtuu! Onpa luovaa, kettu sentään!

Typerintä on, kun Suomessa aloittelevat piirtelijät "oppivat" piirtämään mangaoppaista tai rippaamalla japanilaisia idoleitaan, ja alkavat puskea hyppyrinenää ja muuta klisettä Japanin malliin. Mennään siitä mistä aita on matalin (ja paskin), ja tuotetaan samaa kakkaa jo muutenkin ylipursuaville paskamangamarkkinoille...

Mutta kiskamanga sikseen. Japanista tulee kuitenkin myös hyvää sarjakuvaa. Katsuhiro Otomon Domu: A Child's Dream on yksi parhaista sarjakuvista mitä on tehty. Sen verta hyvin kerronta soljuu, että kun sitä lukee, niin tuntuu kuin katsois hyvää (kauhu)elokuvaa. Piirustustyylikään ei ole sitä massatyyliä.

[Laura Sivonen]

Kioskimanga on huonoa, siis todella paskaa.

Puhumattakaan siis kiskaleffoista, kiskaruuasta ja kiskapipoista!

Onneksi Suomessa on myös kirjakauppoja ja erikoistuneita liikkeitä parempine valikoimineen, ettei tarvitse ostaa kaikkea aina vain kiskalta. Onneksi kiskaltakin löytyy jo sellaista maailmanluokan mangaa kuin Death Note, Yotsuba&! ja vaikkapa Vagabond.

Typerintä on, kun Suomessa aloittelevat piirtelijät "oppivat" piirtämään mangaoppaista tai rippaamalla japanilaisia idoleitaan, ja alkavat puskea hyppyrinenää ja muuta klisettä Japanin malliin.

Oletusarviosesti parempiako ovat ranskalaiset pottunenät? Haistan tässä nyt muutenkin kiivasta yleistystä.

[Marsumestari]

Onneksi kiskaltakin löytyy jo sellaista maailmanluokan mangaa kuin Death Note, Yotsuba&! ja vaikkapa Vagabond.

Kuten myös Emma, Azumanga Daioh!, Nausicaa kohta, Nana ja Inuyashan alkupuolisko.

[Laura Sivonen]

Kuten myös Emma, Azumanga Daioh!, Nausicaa kohta, Nana ja Inuyashan alkupuolisko.

Emmaa, Azumangaa ja Inuyashan alkupuoliskoa ei vaan kiskoilta enää löydy. (Kirja)kaupoista kyllä. Ja noista kolmesta varauksettomasti suosittelisin vain Emmaa.

[Pulikka]

Oletusarviosesti parempiako ovat ranskalaiset pottunenät? Haistan tässä nyt muutenkin kiivasta yleistystä.

Pointtina on se, että tommonen valmiin tyylin (mangan tai ranskalais-pottunenä-tyylin) täydellinen rippaaminen on pyllystä ja epäkehittävää. Eihän siinä opi mitään ku matkii. Vaikutteita saa ottaa, mutta tyyli pitää itse kehitellä.

...nii, ja kioskimanga on paskaa

[Laura Sivonen]

Pointtina on se, että tommonen valmiin tyylin (mangan tai ranskalais-pottunenä-tyylin) täydellinen rippaaminen on pyllystä ja epäkehittävää. Eihän siinä opi mitään ku matkii. Vaikutteita saa ottaa, mutta tyyli pitää itse kehitellä.

Piirrätkö itsekin paljon? Piirtäminenhän lähtee aluksi juurikin ympäristön ja saatavilla olevien mallien matkimisesta. Ilman matkimista ei ole mahdollista oppia mitään muuta kuin piirtämään abstraktia suttua. Ja kukaan ikinä taidetta tai sarjakuvia nähnyt ja lukenut ihminen ei voi välttyä visuaalisilta vaikutteilta. Ja missä menee vaikutteiden omaksumisen ja apinoinnin raja?

...nii, ja kioskimanga on paskaa

Tuntuu hyödyttömältä keskustella ihmisen kanssa, jolla on jo niin valmis mielipide asiasta. Alan vahvasti epäillä väitettä, etteikö muka huonoja mielipiteitä olisi olemassa. Äärimmäinen ehdottomuus sopii manifesteihin - ei keskusteluihin.

[Pulikka]

Äärimmäinen ehdottomuus sopii manifesteihin - ei keskusteluihin.

Ite et sovi

[PTJ Uusitalo]

Mutta kiskamanga sikseen. Japanista tulee kuitenkin myös hyvää sarjakuvaa. Katsuhiro Otomon Domu: A Child's Dream on yksi parhaista sarjakuvista mitä on tehty.

Missäs luulet Domun alkujaan tulleen julkaistuksi - jossain kultturellissa kirjakaupassako suoraan albumimuodossa kenties? :>

[Lurker]

...nii, ja kioskimanga on paskaa

Käytämme täällä mielellämme termiä markettimanga. ;-)

Pulikka, ystävällinen ohje: koeta välttää alatyylin ilmaisuja. Se vie pohjan pois kommenteiltasi.