Niccolo Ammanitin erinomaisessa romaanissa "Taivaan ja maan väliltä" (Otava, 2008) ei ole sarjakuvalla varsinaisesti sen suurempaa osuutta, mutta kirjailija harrastaa melko paljon pieniä viittauksia eri sarjakuviin ja animaatioihin, eritoten erilaisten kuin-vertailujen muodossa.
"Hän kohautti harteitaan. "Tai no joo, itse asiassa kyllä, mutta tulin myöhässä". Esmeralda veti esiin laukusta Superman-paidan, johon oli painettu iso S-kirjain. "Odotitko likkakaveriasi?" (s. 149)
Supermanin kääntäminen Teräsmieheksi tuntuu olevan useimmille suomalaisille kääntäjille kovin vaikeaa.
"Ja yhtä kissamaisesti kuin Diabolik-sarjakuvien Eva Kant Fabiana Ponticelli käänsi avainta lukossa ja poistui ulos myrskyyn" (s. 220)
"Quattro Formaggi katsoi Ramonaa, joka hoippui eteenpäin muutaman askeleen vartalo mutkalla ja käsivarsi koholla kuin olisi halunnut pysäyttää taksin. Sitten hän näki, kuinka tyttö kompastui Scarabeoon ja kaatui kädet ja jalat levällään kuin Kelju K. Kojootti". (s.244)
"Sinäkö se olet, kulta?" hän kysyi kattoon katsoen. (Tietenkin se olen minä). Vuorikiipeilijäklovni tarkkaili häntä ripustautuneena huoneen kattoon kuin Hämähäkkimies. (s. 268)
Loistava kirja isästä ja pojasta, Italian alempien sosiaaliluokkien elämästä, yhteiskunnallisista epäkohdista, rakkaudesta, väkivallasta, rikoksesta ja siitä synkästä ja myrskyisestä yöstä, jona kaikki meni pieleen...
Saman kirjailijan aikaisempi teos "Minä en pelkää" tuli luettua ja siinä mainitaan useampaan kertaan Tex Willer, 9-vuotias päähenkilö lukee Willereitä ja pariin kertaan kun tilanne näyttää pahalta pohditaan mitä Tiger Jack tekisi tässä tilanteessa...
Muutenkin mainio kirja vähän samoista aiheista, köyhästä italialaisesta pikkukylästä, rikoksesta ja väkivallasta, pojasta ja yhteisöstä...