Kari Korhonen

[perjantai]

Ehdottomasti huonoin "tarina" vähään aikaan oli eräässä taskukirjassa yksisivuinen, jossa Milla lähettää verokarhun kiusaamaan Roopea. Käänsin sivua ja odotin töksähtelevästi alkaneen tarinan jatkuvan, mutta se olikin jo loppu.

Kokeellisesta piirrostyylistä muistan Mikki-tarinan, jossa juostiin läpi Venezuelan tai vastaavan, kirjeeseen postimerkkiä etsien. Juttu oli taskukirjassa, mutta nimestä ei ole tietoa.

Korhosen tarinat on joskus hyviä ja joskus ei. Piirrostyyli ei miellytä.

[jeesbox]

Klikkaat vaan siitä viestistä mistä haluat lainata jotain, sitä vastaa lainaten toimintoa  Kyllä sä ossaat

Katos vain...En edes huomannut tuota vastaa lainaten-toimintoa...Hmm..nooh aina viisastuu,kitosh! 

[Lasarus]

Kari ei ilmeisesti halua toistaa samaa sontaa lehdestä toiseen ja tekee erilaista.

Niin Korhonen tekee omanlaistansa sontaa

[pasoleati]

Pasoleati ottaa nyt vain ihan rauhallisesti ja haistakoon samalla ***** (edit: haistattelut ovat lapsellisia ja pyydän tätä anteeksi). Aku Ankassa No: 16 julkaistu Karin 10-sivuinen tarina ei kuulu minunkaan suosikkeihini, mutta kyllä se on parempi kuin sitä seuraava Frank Jonkerin kirjoittama "Faraon kirous".
Kari ei ilmeisesti halua toistaa samaa sontaa lehdestä toiseen ja tekee erilaista. Jos joku sekoaa tämän vuoksi, niin seotkoon. Avohoidossa on nykyään aivan liian moni ja meidän tavallisten on vain siedettävä heitä.

No, kaikenlaisia degeneroituneita omäperäisyysfaneja tänne sitten mahtuukin. Frank Jonker on käsikirjoittajana aivan musertavan ylivoimainen Korhoseen verrattuna. Korhonen ei kelpaa edes Jonkerin kengänkiillottajaksi.

Näitä Korhosen veljiä rappiotaiteessa on valitettavan runsaasti uudempien Taskarien piirtäjissä, kuten esim.  Massaroli, Xavi, Rappioli ja Joaquin. Näille tyypillistä ovat hutaisemalla tehdyt ja/tai vääristyneet (Rappioli) taustat, ruudun täyttäminen samalla hahmolla, avaruusolioiden piirtäminen limaklimpeiksi, hahmojen sairaat mittasuhteet (esim. jalkojen, käsien tai pään turvottaminen mielenvikaisiin mittoihin) jne.

Hyvä vertailukohta mestarin ja ala-arvoisuuden välillä löytyy ihan perättäisistä numeroista, AA:n numeroitten 15/2006 ja 16/2006 johtosarjoista. Edellisessä on mestarillinen Marco Rotan tarina, jälkimmäistä ei kannata mainitakkaan. 

[Rami Selin]

No, kaikenlaisia degeneroituneita omäperäisyysfaneja tänne sitten mahtuukin. Frank Jonker on käsikirjoittajana aivan musertavan ylivoimainen Korhoseen verrattuna. Korhonen ei kelpaa edes Jonkerin kengänkiillottajaksi.

Kannatan omaperäisyyttä. Samaa vanhaa tuttua ei kannata enää julkaista, koska se on jo tehty. Sellaisen kirjoittaminen ja piirtäminen on vielä tuskallisempaa.
Frank voi olla jumalainen käsikirjoittaja, mutta ilmeisesti herra osaa tehdä myös erittäin kehnojakin kässäreitä. Mahdollisesti edellä mainitsemani sarjakuvan on pilannut piirtäjä. En tiedä, mutta lopputulos on kehno.

[Nyoko]

Täytyy varovasti sen verran kommentoida tähän säikeeseen, että parin vuoden (tilaus)tauon jälkeen sain pitkästä aikaa käsiini uuden Akun, joka sattui olemaan AA 16/2006... Ja kyllähän tuon johtosarjan kuvituksen taso oli pienimuotoinen shokki, ei tuollaista jälkeä uskoisi näkevänsä vahvasti perinteillä ja laadulla ratsastavassa lehdessä.

Omaperäisyydessä ei ole mitään vikaa, ja minulle on tähän asti toiminut koko AA:n piirtäjäkaarti patsastelevasta Rosasta yksi-ilmeiseen van Horniin. Korhosen nimiin laitetussa kuvituksessa tökkäsi silmään räävitön hutilointi niin sommittelussa, hahmoissa kuin taustoissakin. En tiedä onko kehnosta suorituksesta kiittäminen (myös) ulkopuolista tussaajaa, mutta toivoisi Karin tekevän vähemmän töitä suuremmalla huolella; itse en ainakaan tuollaisia luonnosmaisia töherryksiä haluaisi kuunaan AA:ssa nähdä, vaikka joihinkin "tyylin lennokkuus" näyttääkin vetoavan. 

[Rami Selin]

Ja kyllähän tuon johtosarjan kuvituksen taso oli pienimuotoinen shokki, ei tuollaista jälkeä uskoisi näkevänsä vahvasti perinteillä ja laadulla ratsastavassa lehdessä.

Ei millään pahalla, mutta odottaako joku Ankalta laatua.

joihinkin "tyylin lennokkuus" näyttääkin vetoavan. 

Jos viittaat minuun, niin en väitä pitäväni kuvituksesta. En muuten pidäkään. En vain ymmärrä, mitä merkitystä sillä edes on, miltä se näyttää. Sen vain sanon, että turhaa nysväämistä näkee tuossakin lehdessä turhan paljon.

[Timo Ronkainen]

Itse asiassa Jonker suoltaa aika kaavamaisia juttuja rutiinilla, yllättää harvoin. Jos jaksaisin kaivaa esimerkkejä, niin niitä kyllä löytäisi Kuukauden sarjisekstroista. Katsokaa itse.

Timo

[Eeki]

Itse asiassa Jonker suoltaa aika kaavamaisia juttuja rutiinilla, yllättää harvoin. Jos jaksaisin kaivaa esimerkkejä, niin niitä kyllä löytäisi Kuukauden sarjisekstroista. Katsokaa itse.

Timo

Nyt loppuu Ankka tekijöiden arvostelu. Ne on hyvii kaikki. Korhonenkin on todella nerokas, kuten VesaK jo sanoikin. Kyllä yhden Ankka sarjakuvan tekeminen vaatii vähintään yhtä paljon kekseliäisyyttä ja taitoa kuin jonkun taide romaanin tai elokuvan. kokeilkaa vaikka itse!

[marko70]

Jos ei pidä Korhosesta niin jättäkää lukematta kuka pakottaa lukemaan
Siinähän on piirtäjän nimi alla jos ei tyylistä näe...

[pasoleati]

Sanoma magazines pakottaa. Kun tuote maksaa 80 ekiä, niin luulisi sillä saavan sitä mitä tilaa. Ja minä en ole tilannut Feriolia enkä Korhosta.

[Timo Ronkainen]

Sanoma magazines pakottaa. Kun tuote maksaa 80 ekiä, niin luulisi sillä saavan sitä mitä tilaa. Ja minä en ole tilannut Feriolia enkä Korhosta.

Irtonumeroita voi ostaa.

Timo

[dErasmus]

Ei, kyllä Korhonen mun mielestäni siihen kultaiseen keskivertoon sijoittuu; omasta mielestäni hänen tyylinsä on muuttunut enemmän koomiseksi kuin kaaoottiseksi. Onhan niitä huonompiakin, vaikka ovatkin yleisölle niin ihkuihania (Vicar nyt ensimmäisenä).

[Lasarus]

Onhan niitä huonompiakin, vaikka ovatkin yleisölle niin ihkuihania (Vicar nyt ensimmäisenä).

Mikä muka tekee Vicarista huonon ?

[Jukka Laine]

Ja uudessa ankassa 32/2006 Kari vahvistaa sen minkä olemme aina tienneet: Lupu on älykkäin. Lupu pääsee Lahjakkaiden lasten kouluun.

Ei kai Kari ole täällä käynyt ideoita etsimässä?