Haisevat keräilylehdet.

[Janne]

1) Kirjan kevyt käyttö mikrouunissa.

2) Kirjan makuutus auringonpaisteessa (=luonnollinen versio uunista).

3) Kissanhiekka. Kirja peitetään (mieluusti käyttämättömään) kissanhiekkaan ja sen hajuja imevät kemikaalit poistavat homeen tuoksun.

Kokeilin juuri vinkkiä numero yksi homeelta haisevaan korkkariin. Lehti kuumeni, mutta haju ei hävinnyt, mietoni kuitenkin. Itse olen huomannut, että muutaman päivän tuuletus ulkona kuivissa olosuhteissa auttaa, ja sinne aion viedä tämänkin korkkarin, jos vaikka tulos täydentyisi.

Ei ole kissaa, joten ei myöskään kissanhiekkaa. Ehkä hommaan kissan tykötarpeineen jonakin päivänä...

[Kivik]

Miten mitataan paperin happamuus lakmuspaperilla? Jos paperin kastaa nesteeseen, se muuttaa väriään, jos neste on happopitoista tai emäksistä.

...pitäisikö vain nopeasti hipaista jotain lehden sivua vedessä kostutetulla lakmuspaperilla? Sekään ei tunnu mukavalta ajatukselta.

Onko kemistejä paikalla?

Valmista itse indikaattorineste punakaalista (!):

http://www.helsinki.fi/luma/ksenonit/tutki/marras03.shtml

Keskiaukeaman niittireiän vierestä voinet irrottaa hyvin hyvin pienen paperinpalan, jonka niitti on joskus jo valmiiksi työntänyt paperista irti ja mitata tämän happamuuden käyttäen tarkastelussa hyväksi suurennuslasia/mikroskooppia.

[jaanaaj]

Miten mitataan paperin happamuus lakmuspaperilla?

Vastataanpa tähän vanhaan aiheeseen, nyt kun tulin sitä kysyneeksi Ammattilaiselta. Itse olen vasta Tulevaisuuden Ammattilainen.

Aivan luotettavasti kiinteästä paperista pH:ta ei voi mitata. Ainoa keino olisi kuulemma repäistä lehdestä mahdollisimman suuri pala (Aargh!), jossa ei olisi painomustetta tai muuta paperiin vaikuttanutta esim. niitit. Palasta tehtäisiin neutraalissa(!) vedessä mössöä, liian "laimea" liuos/mössö vaikuttaa pH:hon. Tästä liuoksesta mitataan paperin pH, eli happamuus/emäksisyys.

Kaikista luotettavimpaan pH mittaukseen täytyisi käyttää pH-mittaria, mutta kotikonsteista lakmuspaperi (tai jokin muu pH-paperi) on tarkin. Itsetehtyä indikaattoria en voi suositella kuin suuntaa antavaksi. Lisäksi sekä pH-paperi, että itsetehdyt indikaattorit värjäävät jos niillä yrittää käyttää paperiin. Eli ne pätevät vain nesteisiin/kostutettuina kaasuihin.

Alkuperäiseen aiheeseen; Vanhalta haisevat kirja ja lehdet ovat ihania. Parhaat lapsuusmuistotkin liittyvät mummolan vanhojen kirjakaappien penkomiseen. Ja nykyään samaa nostalgiapaukkua saa onneksi divareista.

[Kivik]

Jos laittaisi lehdet vaikkapa styroksilaatikkoon ja sinne avattu piiputupakkapussi tai muutama havannalainen.

[Chompp]

Lisäksi lehtien säilytyksestä kysyin keräilijänäkin tunnetulta Don Rosalta:

"K: Kuinka säilytät omaa sarjakuvakokoelmaasi? Mikä on ideaalitapa säilyttää sarjakuvalehtiä?

DR: Paras tapa säilyttää sarjakuvia tai aivan mitä tahansa vanhoja lehtiä on pitää niitä arkistolaatuisissa pahvisissa varastointikoteloissa suhteellisen tiiviisti pinottuina pystyasentoon kirjojen tapaan. Arkistolaatuinen tarkoittaa hapotonta pahvia.

Mistä tuollaisia pahveja löytää? Ja paljonko on hintaa?

[Vesa Höijer]

Oletteko kuulleet tälläisesta kuin "Microchamber Archival Paper" eli vapaasti suomennettuna "Mikrokenno arkistointi paperi". Itse kutsun sitä "Taikapaperiksi", koska se mitä siitä luvataan kuulostaa liian ihmeeliseltä ollakseen totta. Valmistajan mukaan tämä paperi suojaa mm. valokuvia, lehtiä/sarjakuvia(paperia) ja tauluja vanhenemiselta. Se suojaa erittäin hyvin ilman saasteilta ja poistaa paperin happamuuden monta kertaa paremmin kuin muut arkistointi materiaalit.

Jos osaat englantia tässä on pdf esittely paperista kuvien kera:
http://conservationresources.com/files/MicroChamber%20Tech%20Info.pdf

Tätä paperia ei myydä missään muualla kuin USA:ssa(ehkä myös Englannissa), ja nekin pieninä ja ohuina arkkeina.

Itse olen ostanut tätä paperia täältä: www.ComicSupply.com

Comic Supplyn myymissä arkistointipapereissa on yksi ongelma: paperiarkki on pienempi kuin sarjakuvalehden sivu. Lehden sivu on noin 0,5-1 cm leveämpi kuin paperi. Eikö tästä seuraa, että, jos laittaa arkkeja ei-vielä-kellastuneen lehden väliin lehden sivut kellastuvat kuitenkin reunoilta?

Conservation Resources myy isompikokoisia arkkeja, jotka mahtuvat vaikka sarjakuva-albumin väliin. Niistä voi leikellä juuri sopivan kokoisia.

Tosin tämä on niin kallista ja työlästä touhua, että lieneekö siinä ylipäätään paljoakaan järkeä.

(kirjoitusvirheitä korjattu)

[tmielone]

Tämä ei nyt ihan täysin liity ketjun aiheeseen, mutta ei tälle varmaan parempaakaan paikkaa ole. Eli onko kukaan muu kiinnittänyt huomiota uusien lehtien pahaan hajuun? Esimerkiksi viimeisin X-men -lehti haisi sen verran pistävästi ettei sitä tehnyt edes mieli ostaa. Myös amerikkalaiset albumit omaavat toisinaan hyvin selkeän aromin. Osaakos joku sanoa mistä nuo hajut on peräisin? Onko syypäänä paperilaatu vai musteet? Ei minusta 1900-luvun sarjakuvat haise samalla tavalla, eikä minua vaivaa tuo "divari" tuoksukaan.

[C. Gothicus]

Tämä ei nyt ihan täysin liity ketjun aiheeseen, mutta ei tälle varmaan parempaakaan paikkaa ole. Eli onko kukaan muu kiinnittänyt huomiota uusien lehtien pahaan hajuun? Esimerkiksi viimeisin X-men -lehti haisi sen verran pistävästi ettei sitä tehnyt edes mieli ostaa. Myös amerikkalaiset albumit omaavat toisinaan hyvin selkeän aromin. Osaakos joku sanoa mistä nuo hajut on peräisin? Onko syypäänä paperilaatu vai musteet? Ei minusta 1900-luvun sarjakuvat haise samalla tavalla, eikä minua vaivaa tuo "divari" tuoksukaan.

Paperilaadun ja painomusteen kombosta tuon tuoksun (ei siis hajun) luulisi johtuvan. Uudet X-Menit, Spider-Manit yms. kieltämättä tuoksahtavat aika voimakkaille, mutta minua tuo ei kuitenkaan ole haitannut. Minusta ne vain tuoksuvat miellyttävästi "uudelle". Ennemmin nuita silti "nuuskii", kuin joitakin kirjaston ankarasti röökiltä löyhkääviä kirjoja. 

[tmielone]

Menemättä sen syvemmälle hajujen ja tuoksujen arvottamiseen, niin itse kyllä pidän joidenkin julkaisujen ominaistuoksuja/hajuja turhan voimakkaina.

Mutta mitä on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun en muista aiemmin kiinnittäneeni huomiota sarjakuvien tuoksuun? Onko musteissa ja/tai papereissa tapahtunut "kehitystä"  vai olenko vain iän karttuessa tullut herkkänenäisemmäksi? Karkeasti arvioiden uskoisin kiiltäväpaperisten julkaisujen määrän kasvaneen viime vuosina, joten ehkä paperilaadulla on osuutta asiaan.

[Veli Loponen]

Erilaiset lakat (lähinnä kansissa) ja muste taitavat olla suurimmat hajun aiheuttajat. Lisäksi itse painokoneesta saattaa paperiin imeytyä hajua (öljyt yms.) ja miksei kuljetuksessakin. Tietenkin paperikin saattaa haista etenkin yhdessä musteen kanssa.

Vuosien varrellahan musteet ovat muuttuneet paljonkin. Ennen ne olivat aika myrkkyä, mutta eivät välttämättä enää niin paljoa. Niin ja liimaselkäisissä haisee tietenkin myös liima.

[C. Gothicus]

Mutta mitä on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun en muista aiemmin kiinnittäneeni huomiota sarjakuvien tuoksuun?

Aku Ankka on tuoksunut uutena ja tuoreena aina hyvälle. Vähän kuin leipä.

[tmielone]

Aku Ankka on tuoksunut uutena ja tuoreena aina hyvälle. Vähän kuin leipä.

Aku Ankan tuoksussa ei ole kyllä valittamista. Leivästä tuli mieleen erään luennoitsijan kertomus tuoksuihin liittyvien mielikuvien vaikutuksesta tuoksun kokemiseen. Hän oli lapsena kulkenut bussilla kouluun ja samalla bussilla vietiin tuoretta leipää kauppoihin. Bussissa tuoksui siis monena aamuna uunituore ruisleipä. Tämä luennoitsija ei kuitenkaan kauheasti nauttinut koulusta eikä kouluun menosta, joten tuoreen leivän tuoksu yhdistyy hänen mielessään aina ikäviin koulumuistoihin, jonka vuoksi hän ei pidä vastapaistetun ruisleivän tuoksusta. Aika uskomatonta.

Niin ja liimaselkäisissä haisee tietenkin myös liima.

Voisikohan se sitten olla nuo liimat. Yhdistän nuo "hajuongelmat" juuri liimaselkäisiin sarjakuviin. Tai sitten se vain on yhdistelmä noista kaikista.

Selvästikään tähän ei ole kovin moni kiinnittänyt huomiota. En olisi kyllä itsekään, ellei minulle olisi tästä erikseen mainittu.

[Jukka Laine]

Minä olen ominaishajut pannut merkille jo pidemmän aikaa. Väitän tunnistavani suomalaisen sarjakuvajulkaisun vuosikymmenen tarkkuudella hajusta.

Tietty ummehtuminen on tietysti pitkään seisseillä havaittavissa. Tuulettakaa välillä sarjiksianne.

[echramath]

Bussissa tuoksui siis monena aamuna uunituore ruisleipä. Tämä luennoitsija ei kuitenkaan kauheasti nauttinut koulusta eikä kouluun menosta, joten tuoreen leivän tuoksu yhdistyy hänen mielessään aina ikäviin koulumuistoihin, jonka vuoksi hän ei pidä vastapaistetun ruisleivän tuoksusta. Aika uskomatonta.

offtopic: Itselläni on matkalla kaupunkiin (sekä työhön, että huviin), mielenkiintoinen kombo: Kalevankankaan hautausmaan kohdalla ilmassa leijuu usein herkullinen vastapaistettujen leipien, pullien tai vastaavan tuoksu. Joskus seassa oli grillinestettäkin. Sweeney Todd, anyone?

[diego]

Mikä on optimaalisin huoneen lämpötila missä sarjakuvia kannattaa säilyttää? Kaikki lehdet eivät sovi kirjahyllyyn, joten osaa joudun pitämään varastossa. Kuinka paljon lämpötilan pitäisi vähintään olla?