Mitä mangaa haluaisit seuraavaksi suomeksi?

[Jukka Laine]

Eli äänestäkää mitä/millaista mangaa haluaisitte suomennettavan.

Neljä ensimmäistä vaihtoehtoa ovat niille jotka eivät tunne suomentamattomia mangoja mutta haluavat sentyylistä.

Ilmoittakaa tähän ketjuun jos joku olennainen puuttuu. Lisätään sitten. En itsekään kovin hyvin noita tunne. Mukana vaihtoehdoissa sekä sellaisia joita olen lukenut - sekä pitänyt että en pitänyt. Ja semmoisia joita olen kuullut lähinnä täällä kehuttavan.

Vain yksi ääni, mutta kertokaa jos se on liian vähän. Voi muuttaa jälkikäteen.

Äänestyksessä menestyneitä ei välttämättä koskaan tule suomeksi. Kustantajille annan luvan ottaa onkeen.

Ja jos jotain nimeltä mainittuja joskus tulee, niin poistetaan se äänestyksestä. Silloin sitä äänestänyt voi antaa uuden äänen.

[Laura Sivonen]

Useampi ääni (vaikka 2-3) olisi kova juttu. Olin kiikun kaakun hentain ja shoujon suhteen, mutta kallistuin sitten shoujoon. Ainahan sitä (laadukasta) mangaa on kiva lisää saada ja vaihtoehtojakin on niin pirusti, mutta ylimalkaisesti voisi todeta tyttömangan olevan suuremmassa huudossa tällä hetkellä. Olisihan toki seinen-mangakin (nuorille miehille pääasiallisesti suunnattu) ja  josei (nuorille naisille) näkemisen/ostamisen arvoista. Teemoiltaan vähän vakavahenkisempää, mutta fanservicea unohtamatta.

Ja jos hentaita, niin Futari Echhi. Se on oikeasti mielenkiintoinen, jokseenkin hauska ja opettavainen sarja sekä miehille että naisille.

Tähän loppuun voisi heittää tuhottoman pitkän listan kaikesta, mihin olisin valmis investoimaan, jos joskus halvalla suomeksi saisi, mutta tyydyn sanomaan yhden: Lady Lady!! (laatu korvaa määrän). Jatkan jankuttamista niin kauan kunnes jostain päin kustannuspiirejä noteerataan.

[Jukka Laine]

Lisätty Lady Lady ja mahdollisuus äänestää kolmea.

Poista äänesi ja äänestä uudestaan jos haluat äänestää useampia.

[rama]

Niin, no vastaushan ei välttämättä kuvaa sarjojen keskenäistä paremmuutta (ainakaan omalla kohdallani), sillä vaikka esm Lone Wolf & Cub onkin suuri suosikkini alkaisin tuskin 22 englanninkielisen pokkarin jälkeen keräämään sarjaa vielä suomeksikin. Hellsingiä minulla taas on ”vain” 7 osaa, eli sitä voisi ostaa suomeksikin, jos ei muuten niin tukemismielessä...

Apocalyse Mew Mew?

[Jiksi]

Valitsin ylimmän, tosin huomautan ettei mangan tarvitse olla suoraan aikuisille suunnattua, sopiakseen aikuiseen makuun.

Suoraan tuolta listalta ainoastaan Adolf kiinnostaisi kovasti, koska mm. Lone Wolf & Cub löytyy kokonaan hyllystä ja kaikkiin muihinkin olen tutustunut enemmän tai vähemmän hyvin. Todellisuudessa mangan suuri nimikemäärä on ottanut minusta niskalenkin jo vuosia sitten, enkä ole enää kovin hyvin kärryillä, mikä uusista olisi tutustumisen arvoista, siksi näkisin mieluusti jotain itsellenikin tuntematonta.

Tuolta listalta lyttäisin suoralta kädeltä Crying Freemanin, joka lupaavan alkunsa jälkeen taantuu idioottimaiseksi pornoksi.

Mutta pienellä pureskelulla tuli mieleen, että Outlanders voisi olla kova sana monelle. Se löytäisi varmasti lukijansa nuorista ja poikamaisella innolla sitä voivat lukea vähän isommatkin.

[Marsumestari]

Olipa vaikea valinta. Nämä valitsin:

Death Note - Olen lukenut paljon kehuja enkä ole ehtinyt vielä hankkimaan millekään kielelle. Voisi olla vieläpä halpa, jos tulisi kioskilevitykseen.

Aikuisten mangaa - Akiraa lukuunottamatta varsinaista aikuisille suunnattua mangaa ei ole julkaistu. Vagabondia olen ehtinyt ostaa vain yhden kirjan, joten jos siitä tulisi kohtuuhintainen ja laadukas  suomijulkaisu (värit mukaan) ostaisin melko varmasti. 

Lady Lady - Käsittääkseni länteen sijoittuvaa draam-shoujoa. Candy Candy ja Versailles'n ruusu ovat ainakin anime-sarjojen perusteella hyviä, joten mahdollisesti Lady Ladykin saattaisi olla hyvä.

Lone Wolf & Cubia en välttämättä ostaisi kuin japaniksi, koska omistan sitä jo 22 jenkkipokkaria. Adolfia omistan vain kaksi kirjaa, joten saattaisin ehkä ostaa suomennosta.

[Laura Sivonen]

Lady Lady - Käsittääkseni länteen sijoittuvaa draam-shoujoa. Candy Candy ja Versailles'n ruusu ovat ainakin anime-sarjojen perusteella hyviä, joten mahdollisesti Lady Ladykin saattaisi olla hyvä.

And here I thought I was all alone  *liikuttunut*

Sanoisin, että Lady on Candyn ja Oscarin kiltti pikkusisko. Oscar ja Candy ovat 70-lukulaiseen tyyliin perin angstisia, ryppyotsaisia ja elämää suurempia. 10 vuotta "isosiskojaan" nuorempi Lady on taas vähän elämäniloisempi ja kaikessa eeppisyydessään ei niin eeppinen ja draaginen kuin kaksi edeltävää. Vaikka siitä on vierähtänyt vuosikymmen poikineen, kun näin ensikertaa Lady Ladyn animesovituksen, niin saa mokoma tämän ison tytön vieläkin itkemään - ja vielä onnesta.

edit: Lady Lady sijoittuu muuten yhtäläisesti Englantiin kuin Japaniinkin (elän tässä uskossa - minähän kun en ole ollut niin etuoikeutettu, että olisin sarjan kokonaan nähnyt). Sarjan alussa Lynn muuttaa isänsä luoksen Englantiin, mutta palaa myöhemmin isovanhempiensa luokse Japaniin.

[laymon]

Ehdotan näitä:

Urusei Yatsura: tämä Rumiko Takahashin koheltava esikoissarja jäi jenkeissä kesken ja olisi mukava saada lukea loppuun. Lienee tosin kääntäjän painajainen kaikkine sanaleikkeineen.

Bride of Deimos: tämä puolestaan on vanhaa, tytöille suunnattua kauhua, joka myös jäi jenkeissä pahasti kesken kustantajan kaatuessa. Mukavan tunnelmallinen pätkä, jossa demoni yrittää vietellä nuorta tyttöä. Etsuko Ikedan ja Yuuho Ashiben käsialaa, alkukielinen nimi Deimos no Hanayome

Listalla olevista Lone Wolf & Cubia tulisi ainakin ostettua, varmaan Goniakin, ja kenties Death Notea.

[Doc Lomapäivä]

Mitä tahansa varttuneelle lukijakunnalle suunnattua luettavaa, tämän päivän mangamarkkinat ovat liian teinityttöistyneet.

Takahashin lyhkästen novellien julkaisu ei olis edes mikään mahdottomuus. Yksittäisistä kirjoista ei tule samanlaisia kaupallisia paineita kuin sarjasta. Maison Ikkoku on 14 osallaan iso riski mille tahansa kustantajalle. Mutta ehkä joskus.

Enkä pistäis pahaksi hentaitakaan. On sitä kummallisempaakin julkaistu.

Lone Wolf & Cubia en oo koskaan tajunnu. Siinähän on aina sama juttu: joukko vihulaisia uhkaa samuraita ja sen lasta, sitte samurai tappaa ne kaikki. Öh.

[Laura Sivonen]

tämän päivän mangamarkkinat ovat liian teinityttöistyneet.

Esitän eriävän mielipiteeni. Manga on kenties saanut uusia lukijoita juurikin nuorista tytöistä, mutta vain marginaalinen osa itse mangasarjoista on pääasiallisesti naisyleisölle kohdistettua.
Enkä nyt tarkoita, etteikö tyttö voisi lukea seksivitsejä vilisevää mättösarjaa siinä missä poika harlekiineja.

Pitää ottaa huomioon se seikka, että miespuoliset lukijat eivät (välttämättä) pidä yhtä kovaa ääntä itsestään kuin (jotkut) naispuoliset vastaavat ja saattaa tuntua siltä, että vain tytöt muka lukisivat mangaa.

Minä (ja varmaan moni teinipoika) ainakin kaipaan juuri tytöille suunnattua imelää ihmissuhdehömppää. Tytöt voivat sitten lukea niitä ykspaloja ja lohikäärmeenmunia. Näin pidämme yllä tasapainoa maailmassa. Ammmmmm...

[Jukka Laine]

Gonia ei tarttisi edes suomentaa kun ei siinä ole ihmisiä. Ja saahan sitä (on saanut) muunmaalaisina painoksina. Mutta minusta se on hyvä.

Lisäilen tuohon mainittuja teoksia.

[Heikki "VermeS" Heiska]

Lone Wolf & Cubia en oo koskaan tajunnu. Siinähän on aina sama juttu: joukko vihulaisia uhkaa samuraita ja sen lasta, sitte samurai tappaa ne kaikki. Öh.

Itseasiassa sen juoni menee suurin piirtein näin: Ogami Ittō palkaataan tappamaan joku tai jotkut. Ittō tappaa ja sen jälkeen Ittō  ja Daigaro yritettään tappaa, etteivät palkkaajat jäisi kiinni tai saisivat rahansa takaisin. Ittō yleensä sen jälkeen tappaa nämä alkuperäiset palkkaajat ja pitää rahat.

Itse haluasin nähdä antologioita jotka sisältävä Garossa ilmestyneitä juttuja ja muuta kivaa tyliin Comics Underground Japan ja Secret Comics Japan.

[Jukka Laine]

Itseasiassa sen juoni menee suurin piirtein näin: Ogami Ittō palkaataan tappamaan joku tai jotkut. Ittō tappaa ja sen jälkeen Ittō  ja Daigaro yritettään tappaa, etteivät palkkaajat jäisi kiinni tai saisivat rahansa takaisin. Ittō yleensä sen jälkeen tappaa nämä alkuperäiset palkkaajat ja pitää rahat.

Se on pääjuoni. Lisäksi on paljon lyhyempiä sivujuonia joissa vaikka jompikumpi sairastuu ja tavataan kaikenmaailman ihmisiä, hyviä ja pahoja.

[rama]

Itse asiassa esm koko Gravettin mangaopas on täynnä herkullisia, suomentamattomia sarjoja kuten Cooking Papa tai Kamui Den. Vaikea japania osaamattomana arvailla mistä kaikesta jäämme Euroopassa paitsi...

[isokana]

Itse asiassa esm koko Gravettin mangaopas on täynnä herkullisia, suomentamattomia sarjoja kuten Cooking Papa tai Kamui Den. Vaikea japania osaamattomana arvailla mistä kaikesta jäämme Euroopassa paitsi...

Kamui Den pisti myös erityisesti silmään, kun Gravettin teosta luin. Esittelysivuja ei tosin tainnut olla kuin jatko-osasta, mutta jos kuvitus on sitä tasoa ja tarina yhtä mielenkiintoinen kuin kuulostaa, niin minä olen sieluni myynyt.

Mitä tuosta listasta valitsin:
a) Nausicaä on Nausicaä. Jos joku suomalainen kustantamo nyt ottaisi ja repäisisi julkaisemalla Vizin uutta painosta vastaavan version suomeksi, niin minäkin repeäisin. Ilosta ja autuudesta.
b) Blade of the Immortal. Sarja tuntui äärimmäisen hyvältä, kun lainasin ja luin noita kokoelmia armeija-aikoina satunnaisessa järjestyksessä. Ties miten hyvältä se tuntuisi oikeassa järjestyksessä luettuna.
c) Adolf. Haluu lukea Tezukaa. Suomeksi. Pliis.

Siis kyllä minä Tokyo MewMewtäkin luen, mutta jotenkin nautintokerroin ei ole lähelläkään sataa sitä tehdessä. Ylläolevinen sarjojen tapauksessa se sitä voisi ollakin.

Tuolta listalta lyttäisin suoralta kädeltä Crying Freemanin, joka lupaavan alkunsa jälkeen taantuu idioottimaiseksi pornoksi.

Oikein sanottu. Ikegamin piirrustusta olisi huomattavasti mukavampi katsella vaikka Sanctuaryn sivuilta.