Värittämiseen hyvät tarvikkeet

[Sika]

Kysyisin, että millä väreillä saisi väritettyä hyvin ja nyt en tarkoita tietokoneella väritystä. Puuväreillä,vesiväreillä ja perus liituväreillä väritystä olen kokeillut. Tusseilla värityksestä en pidä, koska tulee niin epätasaista väriä.
Väritys saisi olla aika kirkasta ja olisi hyvä että väriin tarttuisi muste, jotta voisin sitten tehdä tussit brushpenillä.

[Timo Ronkainen]

Akryylivärit voisivat käydä. Vesiohenteiset öljyvärien kaltaiset muovi(jep!)-värit. Tuubeissa. Pinta kuivuu vettä kestäväksi ja mattapintaiseksi. Tussi tarttunee päälle. (?) Paitsi jos on vesiohenteinen huopatussi... Värityshän voi - ja saisikin olla eri paperilla kuin mustat tussiviivat.

Timo

[Sika]

Kiitos vinkistä, täytynee katsella kaupoista edullisia akryylejä. Töissä, mitä meinasin tehdä ei saa käyttää tietokonetta,joten hyvä olisi jos muste tarttuisi.

[keijoahlqvist]

Heh, ja sitten on Copic-tussit. Maksavat syntisesti, koska niitä pitää olla kunnon valikoima. Mutta kieltämättä niillä saa hyvännäköisiä värityksiä aikaan. Tempera.

[Sika]

Kysyisin vielä, että puuväreillähän saa helposti aika tasaista jälkeä. Tietäisittekö jotain hyvää puuväri settiä jotka olisi laadukkaita ja olisi paljon eri värisävyjä. Ja hyvä olisi jos saisi Suomesta.

[Holle]

Faber-Castell-akvarellipuuvärejä olen pitänyt varalla. Kynänjäljen voi vedella levittää ja on hieman hallitumpaa kuin oikea vesivärimaalaus. Oliskohan CaranDachella samanlaisia ?

[Tuuk42]

Derwentin akvarellikynät (siis nimenomaan nämä puukynät, ei siis Aqua tonet) ovat minulla muodostuneet jonkinlaiseksi lempilapseksi, niitä on helppo kantaa mukana jos ei jaksa tavallista vesivärisettiä kanniskella mukanaan.

Derwentiltä ainakin löytyy vaikka kuinka tuhottomasti värisävyjä noissa akvarellikynissä, pienehkölläkin paletilla toki tulee toimeen, joutuu vain sekoittelemaan värejä enemmän.


Kysytään vähän ohi aiheen kun Ronkainen tuosta ohimennen mainitsi, että kuinka hyvin tuo erilliselle paperille värittäminen & kohdistaminen viivapiirrokseen käytännössä onnistuu? Skannatessahan tulee kuitenkin aina jonkinverran vääristymää kuvasuhteisiin, ainakin johonkin kohtaan kuvassa. Onko tietoa miten esim. Milo Manara tai  Miguelanxo Prado tekevät homman? Kovasti ainakin Endless Nightsissa näyttää siltä että on suoraan maalattu vesiväreillä lyijykynän päälle.

[keijoahlqvist]

Skannatessahan tulee kuitenkin aina jonkinverran vääristymää kuvasuhteisiin, ainakin johonkin kohtaan kuvassa.

Kuinka niin?

[tertsi]

Puuväreillä värittäessä tuppaa pohjan valkoinen paperi aina paistamaan läpi. Kuva näyttää luonnosmaiselta tai jopa keskeneräiseltä. Puuvärillä kannattaa värittää värilliselle paperille, ei valkoiselle.

Tai sitten lotrata vettä puuväripinnan päälle ja saada aikaan akvarellimainen vaikutelma. Mutta tasaisen väripinnan tekeminen on vaikeaa.

Kunnolliset vesi- tai guassivärit ovat mun suositukseni.
Ronkaisen suosittelemat akryylit kuulostavat myös hyvältä. En ole itse kokeillut niitä. Mutta väripinta lienee kova, jotta siihen voipi päälle tussilla piirtää.

[keijoahlqvist]

Huolehtikaa tuuletuksesta kun käytätte akryylivärejä. Niiden liuotin ei tuoksu miltään mutta parin vuoden hengittämisen jälkeen alkaa ilmetä änkytystä, kertoo kuvataidepuolen kollega.

Ensimmäisten akryyliväriversioiden vapaaehtoiskokeilijat tiemmä kuolivat .

terv.
Pahanilmanlintu

[Ossi Hiekkala]

Huolehtikaa tuuletuksesta kun käytätte akryylivärejä. Niiden liuotin ei tuoksu miltään mutta parin vuoden hengittämisen jälkeen alkaa ilmetä änkytystä, kertoo kuvataidepuolen kollega.

Itse olen maalannut akryyleillä vuosia eikä mitään änkytystä ole esiintynyt. Jotain kirotusvireitä toisinaan kyllä pakkaa tulemaan...

Aika umpiossa pitää kyllä maalata, jos meinaa liimanhaistelijan ominaisuuksia kehittyä. Sen sijaan mikäli aikoo kynäruiskua hyödyntää, etenkin isompia pintoja maalatessa, on syytä käyttää hengityssuojaa. Ei ole kiva niistää sinistä räkää.

Akryyli on hyvä värittäessä, etenkin jos maalaa kuin vesivärein. Jos värejä taittaa titaniuminvalkoisella, niistä tulee helposti kalkkisia ja sameita eikä se näytä kauhean hyvältä painettaessa.

Myös vesiväri ja guassi ovat erinomaisia valintoja. Manuaaliset tekniikat kunniaan sarjakuvien värityksessä. Näyttää niin paljon paremmalta.

Ensimmäisten akryyliväriversioiden vapaaehtoiskokeilijat tiemmä kuolivat .

Kuten me kaikki jonain päivänä, valitettavasti.

[roju]

Aika kiva yhdistelmä on kanssa akvarellivärit (isoille pinnoille) ja päälle puuväriä (yksityiskohtiin, varjostuksiin jne.).

Bilal ja ehkä Pradokin käyttävät sekatekniikoita ja eivät tee mustia eri paperille. Näistä oli semmoinen näyttelykin joka kiersi maailman festivaaleja, itse näin sen Barcelonassa. Näyttely sai nimensä tekniikasta: Couleur Directe. Eli kyllä sitä väriä vaan voi suoraankin plätkiä, sitten vaan pitää skannauksessa ja printissä olla ammattilainen asialla värierotteluissa ja muissa.

Mutta jos tekee perinteisempään malliin lähinnä suuria yhtenäisiä väripintoja + mustaa piirustusviivaa päälle, tuo eri paperi metodi pitää viivat skarppeina (kunhan muistaa skannata tarpeeksi isolla resoluutiolla).

Musta ja väri eri paperille onnistuu joko
-valopöydällä kahdelle eri paperille, värityspaperin on syytä olla jotain kunnollista esim. akvarellipaprua (tekniikasta riippuen)
-saman paperin eri puolille (ainakin Otsamon Pentillä olen nähnyt tällaisia originaaleja) valopöydästä on apua tässäkin, tai
-tussaamalla piirustusmuoville/kuultopaperille.

Tuukan mainitsemat asemointiongelmat tulevat oman havaintoni mukaan käsityövaiheessa 

[roju]

Ai niin, itse pidän enemmän tavallisista puuväreistä kuin noista akvarelli-. En ole keksinyt jälkimmäisten laveerausominaisuudelle mitään käyttöä. Mutta se on makuasia.

Ja copictussit on joo ihqja mut sikakalliita.

Aika hyviä on kanssa värilliset pullotussit, niillä saa kauniita läpikuultavia pintoja, pigmentit ovat puhtaita ja sekoittuvat näin ollen kauniisti. Samaa ei voi sanoa esim. guasseista, ainakaan halvemmista. Tulee helposti tukkoisia sävyjä jos sekoittelee.

[Hanna]

Aika kiva yhdistelmä on kanssa akvarellivärit (isoille pinnoille) ja päälle puuväriä (yksityiskohtiin, varjostuksiin jne.).

Mäkin olen käyttänyt juuri samaa menetelmää. Viimeksi ostin akvarellien rinnalle peitevärit, kun en meinaa aina saada akvarelleilla tarpeeksi peittävää jälkeä ilman yletöntä veden lotrausta ja siitä seuraavaa paperin kupruilua.

Akvarellit ostin joskus Tallinnasta, jotakin venäläistä merkkiä ja oikein hyviä ovat olleetkin, alkavat vaan kohta loppua. Peitevärit ovat puolestaan maailman ihanimmasta kaupasta eli Helsingin Temperasta irtonappeina jotka liimasin "pahvikansioon". Temperaan ei kyllä kannata mennä palkkapäivänä

Roju taisi tuossa vielä mainita ettei ole oikein innostunut akvarellipuuväreistä. Sama juttu minullakin, en vain oikein ole sisäistänyt niiden ideaa. Kenties olen vain harjoitellut niillä liian vähän...? Tavallisia puuvärejä tuli ennen vesivärikautta käytettyä paljon ja siis edelleenkin joihinkin pikkujuttuihin, samoin kuin tavallisia huopakyniä. Puuväreinä mulla on Derwent-merkkiset ja erittäin tyytyväinen olen ollut. Värivalikoima on tosi laaja ja yksittäisiä värejä on helposti saatavilla.

[Sika]

Oon katellu noita Derwent Artist kyniä ja pienin paketti on 12 kynän paketti. Mietin vaan et riittääkö noi 12 kynää mihinkään, sanotaan ainakin et pystyy helposti sekoittamaan värejä, mut tiedä sit.
Sit on noita vesiväripuuvärejä ja muita. Pihi kun olen ja yhden kynän hinnaksi tulee melkein 2 euroo nii vähän hirvittää, kun tulee postimaksua.