Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
16.12.2017, klo 13:03:28

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
461120 viestiä 10219 aihetta kirjoittanut 7213 jäsentä. Uusin jäsen: timotonttu59
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Eurooppalaiset sarjakuvat
| | |-+  Uusi eurooppalainen sarjakuva
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 [2] 3 4 | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Uusi eurooppalainen sarjakuva  (Luettu 11564 kertaa)
roju
sarjispelle
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: nainen
Viestejä: 1 762



« Vastaus #15 : 15.03.2006, klo 12:09:38 »

itseasiassa eilen tarttui kirjastosta käteen Minä. Trondheim olikin oikeastaan syy siihen miksi innostuin sarjakuvista kunnolla uudestaan monen vuoden jälkeen. 

Hämärän matkamiehet "trilogian" luin joskus vuosia sitten, mutta siitä ei oikein jäänyt mitään käteen.

Sittenpä makusi taitaakin olla enemmän samoilla linjoilla kuin allekirjoittaneen. Uusi ranskalainen sarjakuva (jolla nimellä sitä paremman puutteessa kutsutaan) siis voisi kolahtaa. Trondheim juuri on yksi sen airueita, menestyneimmästä päästä.

Samaan aikaan tuon Minä, Trondheimin kanssa useat näistä nuoremmista tekijöistä kokeilivat oamelämäkerrallista sarjakuvaa. Lewiksen kirja on oikeastaan parodia siitä ilmiöstä, hän vie sen johdonmukaiseen lopputulokseen kuvaamalla omaa elämäänsä jossa ei tapahdu mitään. Dupuy ja Berberian tekivät samaan aikaan Päiväkirjan albumista (Like), joka kannattaa lukea vaikka rinnakkain sen albumin kanssa jonka tekemistä siinä kuvataan (mikäs Jean se olikaan?). Lisäksi saattaisit haluta tsekata edellämainitut Persepoliksen ja David B:n Epilepticin.

Kirjastosta voit etsiä kymmenen vuotta vanhan opuksen Kani, hevonen ja shakaali, jos ilmiön taustat kiinnostavat. Samoihin aikoihin taisi olla Sarjainfossa ilmiöstä juttua. Jutut ovat allekirjoittaneen käsialaa... satuin olemaan ns. oikeassa paikassa oikeaan aikaan, opiskelin sarjakuvaa Ranskassa juuri silloin 90-luvun alussa kun nuo uudet taiteilijavetoiset kustantamot aloittelivat toimintaansa uusine ideoineen, jotka muutamassa vuodessa löivät koko Ranskan sarjakuvakustannuskentän läpi ja isot kustantamot nappasivat tekijät ja ideat hoiviinsa.
Varsinainen renessanssinero on tuottelias Joann Sfar vampyyreineen ja luonnoskirjoineen (Pantheon on julkaisut englanniksi mainion Rabbin kissan, AB Pikku vampyyrin, muu tuotanto taitaa olla vain ranskaksi). Pantheon on julkaissut näitä tekijöitä paljon englanniksi, joten pitäisi löytyä ihan Akateemisesta. Jotain ovat julkaisseet myös Typokrat, Drawn & Quarterly ja Fantagraphics. Niita ei välttämättä tavallisista (sarjakuva)kaupoista löydy, mutta verkkokaupoista kyllä (Pitkä Mies, Daada ainakin). Nuo verkkokauppiaat ovat joskus myymässä ainakin sarjakuvafestivaaleilla. Kirjastoihin kannattaa myös antaa ostovinkkejä.

Suomeksi tämä ilmiö, kuten myös amerikkalainen 80-luvun "new comics" on mennyt aika huomaamatta ohi, koska käännöksiä ei ole juurikaan. Aika huvittavaa että alalla kunnostautuu sitten suuri WSOY eikä yksikään näistä pienemmistä sarjakuvaan erikoistuneista kustantamoistamme (tuota Trondheim-julkaisua lukuunottamatta). Mutta hyvä niin. 80- ja 90-luvun liikkeet menivät kyllä kustantajilta ruususen unessa. Mangaan sentään herättiin, kaupallisemmalla puolella taas. Mihin sarjakuvakustantajien vainu on kadonnut? Julkaistaan vaan vuodesta toiseen lisää sitä samaa... ei sillä tavalla ainakaan uusia lukijoita sarjakuvalle saada. Englanninkielisissä sen vielä ymmärtää, kun ihmiste osatvat ne alkukielellä. Julkaisematonta hyvää kamaa Ranskassa kyllä riittäisi! Mutta olen tietysti jäävi sanomaan mitään, kun ei ole omat rahat kyseessä.
tallennettu

Muista poika, että tämän päivän kapinallinen on huomispäivän pieru.
Lurker
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 202



« Vastaus #16 : 15.03.2006, klo 12:36:03 »

<snip>Mihin sarjakuvakustantajien vainu on kadonnut? Julkaistaan vaan vuodesta toiseen lisää sitä samaa... ei sillä tavalla ainakaan uusia lukijoita sarjakuvalle saada. <snip>

Kyllä kaikilla isoilla suomalaisilla kustannustaloilla on pitkät perinteet myös sarjakuvan julkaisemisessa. Ja minusta on hyvä, että näillä isoilla kustantamoilla on resursseja pitää koko ajan kaupan hyllyissä samat Tintit ja Asterixit ja Lucky Luket, uusia sukupolvia ja lukijoita tulee koko ajan.

Ja kyllä isoilla kustantajilla sitä vainua on...

Otava - Vesi oli mustaa, Tintti ja aakkostaide, Gravettin Manga-tietokirja... hiljattain Persepolis, Tää pääkaupunki ja ties kuinka paljon Viiviä ja Wagneria.

SanomaWSOY - Jeanin Elämää  -sarja, Pikku Nikke -kirjat
(Sanoma Magazines kuuluu SanomaWSOY-konserniin, kun taasen Egmont Kustannus Oy Ab on Sanoma Magazinesin ja tanskalaisen Egmontin yhdessä puoliksi omistama - joten täältä ne Egmontin sarjikset tulevat).
tallennettu
bilkis
Vieras
« Vastaus #17 : 15.03.2006, klo 13:06:22 »

Tuo Sfarin Rabbin kissa vaikutti Fnacissa selailtuna todella sympaattiselta ja intiimiltä. Ei tämä nyt kai ole kovin tärkeää, mutta Sfar taitaa olla nimestäkin päätellen heprealaista sukujuurta. Vai?

Käsitelläänköhän missään ketjussa syitä siihen, miksi juuri Belgia on niin armoitettu maa sarjakuvapiirtäjiin nähden?
tallennettu
heimo
Uusi jäsen
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 17


Krääk!


« Vastaus #18 : 15.03.2006, klo 14:41:24 »

Sfar taitaa olla nimestäkin päätellen heprealaista sukujuurta. Vai?

Ainakin wikipedia väittää niin.

Ketjussa on jo listattu paljon hyviä esimerkkejä uudemmasta eurosarjakuvasta, mutta kukaan ei ole tainnut mainita vielä Cristophe Blainin Maalari ja merirosvo -sarjaa. Muistikuvieni mukaan ranskaksi on ilmestynyt ainakin viisi albumia, joista WSOY:n nettisivujen mukaan olisi jo kolme ehditty suomentamaan. Kaksi ekaa osaa olen lukenut ja olen tykännyt kovasti.
tallennettu
bilkis
Vieras
« Vastaus #19 : 15.03.2006, klo 15:14:55 »

"Isaac le Pirate". Huomasin viime viikolla Jyväskylän Suomalaisessa KK:ssa. Taidan käydä sen sieltä korjaamassa, jos kerkeän. Vaikutti mukavan hidastempoiselta ja tunnelmalliselta.

tallennettu
bilkis
Vieras
« Vastaus #20 : 15.03.2006, klo 15:19:06 »

Täällä käyminen on todella sivistävää! Paitsi että opin Sfarin olevan komea mies, huomasin, että se Dungeon mistä täällä kohkataan onkin nimeltä ja maineelta tuttu Donjon...

On kerrankin sellainen tunne, että romaanisesta filologiasta pääaineena on ollut JOTAIN hyötyä, joskaan ei työnsaannissa.

tallennettu
roju
sarjispelle
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: nainen
Viestejä: 1 762



« Vastaus #21 : 15.03.2006, klo 16:23:54 »

Kyllä kaikilla isoilla suomalaisilla kustannustaloilla on pitkät perinteet myös sarjakuvan julkaisemisessa. Ja minusta on hyvä, että näillä isoilla kustantamoilla on resursseja pitää koko ajan kaupan hyllyissä samat Tintit ja Asterixit ja Lucky Luket, uusia sukupolvia ja lukijoita tulee koko ajan.

Ja kyllä isoilla kustantajilla sitä vainua on...

Otava - Vesi oli mustaa, Tintti ja aakkostaide, Gravettin Manga-tietokirja... hiljattain Persepolis, Tää pääkaupunki ja ties kuinka paljon Viiviä ja Wagneria.

Olen tästä samaa mieltä, nimenomaan isoilla on nyt vainu. Mutta 15-20 vuotta hurahti ilman mitään uutuuksia, julkaistiin niitä sinänsä hyviä 70-luvulla läpilyöneitä, Bilalia, Tardia jne. sitä sukupolvea. Oli kuin Amerikassa ei olisi Sin Cityä lukuunottamatta tapahtunut mitään... ja sama juttu 90-luvulla tuon ranskalaisen sarjakuvan murroksen kanssa. Niitähän julkaistaan suomeksi vasta nyt. Mutta niitä amerikkalaisia ei julkaistu suurinpiirtein ollenkaan, että silleen ihan hyvä että edes 10 v viipeellä.

Ihmettelin vaan että ns. sarjakuvakustantamot (joissa asiantuntemuksen pitäisi olla?) ei reagoineet muuttuvaan markkinaan vaan juuri nuo isot perinteiset kirjankustantamot. Mutta hyvä niin.

Klassikojen lisäksi olisi kiva jos joistain suomiklassikoistakin saisi uusintapainoksia (Joonas, Jassot, Toivosen ja Varpion Om tule äkkiseltään mieleen). Kurpitsalle hatunnosto Pirisen uusintapainoksesta. Ranskassa pienetkin kustantamot pitävät teoksia saatavilla. Olisi kiinnostavaa tietää mistä ero verrattuna Suomeen johtuu. Tai rahastahan se varmaan johtuu.
tallennettu

Muista poika, että tämän päivän kapinallinen on huomispäivän pieru.
Lönkka
Vieras
« Vastaus #22 : 15.03.2006, klo 16:48:05 »

Trondheim kuuluu minunkin suosikkeihini. Mikä Dungeon muuten ilmestyi viime viikolla?

Dungeon Twilight 1: Dragon Cemetery

Niin ja Dungeonin alkuperäinen nimi on tosiaan Donjon, joka analfabeetikon korvaanikin kuulostaa ihan suoralta käännökseltä.
tallennettu
Lurker
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 202



« Vastaus #23 : 15.03.2006, klo 19:03:59 »

<snip> Ranskassa pienetkin kustantamot pitävät teoksia saatavilla. <snip>

Tämä olisi minustakin tärkeää, monet aivan loistavat jutut häviävät hyvin nopeasti historian hämärään hyvin pieninä kertapainoksina.
tallennettu
Lönkka
Vieras
« Vastaus #24 : 15.03.2006, klo 21:08:16 »

Ranskassa pienetkin kustantamot pitävät teoksia saatavilla. Olisi kiinnostavaa tietää mistä ero verrattuna Suomeen johtuu. Tai rahastahan se varmaan johtuu.

Joo, tarkemmin ranskankielisten maiden skeneä tuntematta voisin kuitenkin epäillä että kun siellä on isommat markkinat (kaiketi laajemman kielialueen lisäksi sarjakuvat ovat myös yleisemmin hyväksyttävää viihdettä ellei peräti, gasp, taidetta) niin homma lyö tosiaan leiville paremmin.

Voisi kuvitella että siellä pienkustantajan painosmäärät ovat samankokoisia kuin täällä Suomessa isojen ksutantajien painosmäärät. Meikäläiset pienkustantajat olisivat sitten heikäläisittäin uskomatonta nappikauppaa ja kustantamista harrastuksena ja kulttuuritekona.

Mutta kuten sanottu niin enhän minä näistä asioista oikeasti mtiään tiedä.

Raha kuitenkin ratkaisee.
tallennettu
bilkis
Vieras
« Vastaus #25 : 15.03.2006, klo 22:02:55 »

Muistan kun ensimmäisen kerran kävin Fnacin, suuren ranskalaisen kirjakauppaketjun erään liikkeen sarjakuvaosastolla. Tuli sellainen taivaallinen tunne, "tänne minä jään". Ei niitä nyt niin kuutioittain ollut, niitä sarjakuvia, mutta hyllyittäin kuitenkin ja kannet hyvin näkyvillä, ei kasassa piilossa. Ja joka puolella paljon ihmisiä selailemassa kaikessa rauhassa - lukemassa- albumeja. Hyvä etteivät eväitä syöneet samalla. Kokolattiamatolla oli pehmeä istuskella ja oli rauhallista syventyä lukemaan- nojatuolit vaan puuttui.

Se runsaus tuntui uskomattomalta suomalaiseen tarjontaan verrattuna. En ole mikään keräilijä, mutta jälkeenpäin harmitti, että olisinhan voinut nyt hiukan enemmän ostaa kuitenkin...

Pääsenköhän vielä joskus Ranskaan? Ulkomaanmatkat tuntuu nyt kovin kaukaiselta ajatukselta työttömänä ja pienen lapsen kanssa. En itse asiassa edes kauheasti kaipaa, ne muutamat matkat nuorempana riitti, tai riittää toistaiseksi ainakin.

tallennettu
atteh
Uusi jäsen
*
Poissa

Viestejä: 4


« Vastaus #26 : 15.03.2006, klo 22:30:01 »

Jotenkin tuntuu, että amerikkalainen ja japanilainen sarjakuva ovat tavallaan syrjäyttäneet eurooppalaisen sarjakuvan. 80-luvulla pääasiassa Tapiiri piti huolta siitä, että eurooppalaista sarjakuvaa seurattiin täällä, mutta varsinkin 2000-luvulle mentäessä kiinnostus eurooppalaista materiaalia kohtaan on jäänyt yhä enemmän pienen piirin harrastukseksi. Mitä taas tulee amerikkalaiseen sarjakuvaan niin sen saatavuus on eurooppalaista parempi johtuen jo siitä, että kielimuuria ei samalla tavalla ole kuin esim. ranskalaisen materiaalin kanssa. Toinen homma on se, että amerikkalaista laatusarjakuvaa kuitenkin näyttää tulevan suht tasaisesti myös suomeksi. Manga näyttää myös olevan se juttu josta varsinkin nuoremman polven sarjakuvaintoilijat näyttävät olevan kovasti tohkeissaan, kun taas eurooppalainen sarjakuva saatetaan käsittää jotenkin vanhahtavana juttuna. Mielestäni suomeen tarvittaisiin jonkinlainen Tapiirihenkinen lehti takaisin jossa julkaistaisiin uutta eurooppalaista sarjakuvaa ja käsiteltäisiin aihetta muutenkin kuin vain jossain yhdessä teemanumerossa. Tosin en tiedä, vaikka jotain vastaavaa olisi jo tehtykin, kun tosiaan olen ollut monta vuotta tippuneena kärryiltä mitä tulee sarjakuvaskeneen. Joka tapauksessa eurooppalainen sarjakuva pitäisi palauttaa sille jalustalle joka mielestäni sille kuuluu.
tallennettu
Antti Vainio
Karpaattien nero
Avustava toimittaja
*
Poissa

Viestejä: 4 369



« Vastaus #27 : 15.03.2006, klo 23:23:25 »

Näyttäisi siltä että perusranskalainen sarjakuva on älyttömän hyvin piirrettyä mutta ne mitkä on sisällön puolesta myös erinomaisia on käännetty sitten muillekin kielille. Ei täälläkään ole tullut esiin yhtään nimeä jotka olisi jäänyt vain ranskalaisen kielialueen omaksi salaisuudeksi. Se mikä tulee mieleen on minun ja Tertsin suosikkiyhdistelmä Yann & Conrad joka sietäisi olla paljon tunnetumpi. Olen  kuitenkin lukenut niitä ruotsiksi ja tanskaksi joten nekään ei ole täysin ranskantaitoisten yksityisomaisuutta
tallennettu

"This country sucks. It's all about the nature and who the fuck cares about the nature".
tertsi
Vieras
« Vastaus #28 : 15.03.2006, klo 23:44:05 »

Se mikä tulee mieleen on minun ja Tertsin suosikkiyhdistelmä Yann & Conrad joka sietäisi olla paljon tunnetumpi.
Liekö syy se, että sarjakuvansa ovat aika karskeja ja ahtaasti tulkittuna kenties sovinistisia. Mutta Ah niin hauskoja!

Eivätkä ehkä vetoa mangapopulaan. piirrostyyli kun on semmoista vanhaa, mutta hyvää tyyliä.

Kustantaisi nyt joku edes kokeeksi nuo Tigresse Blanche -albumit. Vaivaiset kaksi kappaletta, siinähän näkisi miten markkinat reagoisivat.

http://multimedia.fnac.com/multimedia/images_produits/ZoomPE/1/0/6/9782871298601.jpg

http://www.fnac.com/shelf/ZoomBD.asp?PRID=1663932&pos=1&typ=1520

Conradhan on tehnyt yksin Piege Malais kaksoisalbumiseikkailun. Komeaa jälkeä. Jotenkin vesiväreillä ja pastelleilla tehty, mutta en ole onnistunut selvittämään, että miten.

http://www.bdnet.com/Le%20Piege%20Malais/fiche_serie.htm

http://www.dupuis.com/servlet/jpecat?pgm=VIEW_ALBUM&lang=FR&OUVRAGE_ID=862


Sori, tuli palattua 90-luvulle.
« Viimeksi muokattu: 16.03.2006, klo 00:12:54 kirjoittanut tertsi » tallennettu
Antti Vainio
Karpaattien nero
Avustava toimittaja
*
Poissa

Viestejä: 4 369



« Vastaus #29 : 16.03.2006, klo 00:50:03 »

Liekö syy se, että sarjakuvansa ovat aika karskeja ja ahtaasti tulkittuna kenties sovinistisia.

Jos pipo on äärimmäisen kireä niin löytyyhän noista rasismiakin mutta silloin hukataan täysin se idea että ne on kuitenkin pastisseja tietyntyylisistä vanhanajan seikkailusarjoista joissa sankarinaiset oli kauniita ja sankarimiehet imperialisteja.
tallennettu

"This country sucks. It's all about the nature and who the fuck cares about the nature".
Sivuja: 1 [2] 3 4 | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: