Totuus alternative-sarjakuvista (just kidding) mutta repesin...

[Jukka Laine]

EDIT: Kuva oli kadonnut. Hain uuden.

[rama]

MWAHAHAAAA!!! Auts... 

[Curtvile]

Siis, olikos tämä nyt ...huumoria?
Mikä osuus?
(Pakenee nauraen raivoavaa vaihtoehtosarjakuvantekijöiden laumaa....)

[Markku Myllymäki]

MWAHAHAAAA!!! Auts... 

Veit jalat suustani.

[Hazart]

Hahaha! Hervoton! Vitseissä usein puoli totuutta ja niin tässäkin.

 

[diego-go:godego,I]

murinaa...vanhavitsi...buhuu...tämä loukkaa syvästi minua ja kaikkia läheisiäni...sitä antaa kaikkensa ja tässäkö kiitos...mä en enää ala mitään... 

Mutta mitäs tämä alternative oikeastaan on? Olisi hauska tietää. Miksei ihmissuhdesarjakuvia(draamaa), suurrealistista, expressionistista tai impressionistista osata lokeroida muuten? Liian haarautuva käsitekartta saattaisi tietty sekoittaa nuppeja mutta ainakin hahmottuisi se monimuotoisuus mitä ilmaisumuodolla on tarjottavana. Esimerkiksi se miten wikipedia jäsentää musiikin on aika huimaavaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_musiikin_tyylilajeista

Vaikka alternative ja taidesarjakuva ovatkin kirosanoja ja useimmat pysyttelevät niiltä turvassa tehden jotain helpommin selitettävää, silti moni kertoo tekevänsä "semmost vaihtoehtosempaa".

Itse ainakin sorrun tuohon selventelyyn tuon tuostakin, kun sitä nyt tulee kuunneltua räppiä ja luettua sarjiksia. (vrt. Rock n´ roll ja elokuvat). Eihän kukaan tuosta sen suuremmin viisastu, onpahan edes hetken jonkun toisen silmissä arvoituksellinen ja vaarallinen, ehkä seksikäskin.  - 
 

[keijoahlqvist]

On valtavirtasontaa jota ei lue pirukaan, ja sitten vähän hyvääkin.
On epäkaupallista jota ei lue pirukaan, ja sitten vähän hyvääkin.

Epäkaupallinen sarjakuva pitää koko alan käynnissä kehittämällä ilmaisukeinoja jotka sitten mossataan kelvolliseksi kaupalliselle puolelle.

Yksinkertaistettu, mutta vähän näin se menee. Ainakaan ilman vaihtoehtosarjakuvaa ei ole myöskään vaihtoehtosarjakuvaa.

[Tero Mäntylä]

Musta alternativella ja maintreamilla ei ole mitään tekemistä genren kanssa eli ihmissuhde sarjakuva voi ajasta riippuen jompaa kumpaa tai ei kumpaakaan. Ihmissuhdesarjakuva lokeroituu aina ihmissuhdesarjakuvaksi. Jos ns mainstream sarjakuva kuvaa kylmää maailmaa missä ei käsitellä ihmissuhteita niin joku voi näyttää että vaihtoehtoistakin tavaraa voi tehdä. Asiat voi tehdä toisinkin eli että sarjakuvassa voisi käsitellä tässä esimerkissä ihmissuhteita. Mainstream on sitä mitä sarjakuvan luullaan olevan ja alternative kaikkea sitä mitä se voisi olla. Jossain vaiheessa sitten ihmiset tajuavat että sarjakuvassa voi käsitellä ihmissuhteita vaikka se ei genrenä ei nousisikaan mainstreamiksi. Minusta alternativessa on mukana jotenkin tietoisesti halu osoittaa että sarjakuva voi olla jotain muutakin kuin sitä miksi sarjakuva yleisesti ottaen kuvitellaan.

Muutoin en näe mitään hirveän suurta edes tarvetta lokeroida sarjakuvia.

[roju]

Ja lisäksi tulee muistaa että 90% KAIKESTA on luonnonlannoitetta.

[kaltsu]

Aika laimee juttu. Moni alternative-tyyppi ois saanu tosta paljo purevamman. Hähä. Itseironia onki yleensä hauskempaa ku katkera tilitys mikä tostakin vähä paisto läpi.

Mutta mitäs tämä alternative oikeastaan on?

Tää vois olla just hyvä ketju pohtia näitä asioita. Manga-puolellahan vastaavaa keskusteluu hiukan on käyty ja paljo muuallaki mut kukapa niitä kaikkia jaksaa kaivella.

Ite oon aina pyrkiny tekemään mahdollisimman helposti lähestyttäviä ja viihdyttäviä, perinteisiin rakenteisiin turvautuvia juttuja mut silti mä joudun aina luokittelemaan itseni alternativeksi. Pienlehtiä tekemällä ja antologioihin osallistumalla on vaikea löytää isompaa yleisöä. Strippiformaatti ei innosta, eikä novellimittaisia juttuja julkaista oikein missään. Albumeitakaan ei Suomessa ihan kauheasti myydä. Tietenkin voisi ajatella että tarpeeksi hyvää tekemällä mikä tahansa (myös kömpelöhkö ihmissuhteisiin painottuva sarjakuva) menee kaupaksi mut mun käsitys hyvästä tuntuu olevan niin ristiriidassa ostavan yleisön mielipiteen kanssa ettei sekään taida niin yksioikoista olla.

Itse löydän itseäni kiinnostavat tekijät yleensä vaihtoehtoisemman sarjakuvan parista eikä mulla oo mielestäni mitenkää huono maku eikä mulla oo mitään tarvetta olla jotenkin erikoinen. Yleisesti ottaen maanläheiset jutut ihmisten välisistä suhteista vain kiinnostavat enemmän kuin lähikioskin hyllyltä löytyvä toimintasarjakuva tai huumori.

Ja lisäksi tulee muistaa että 90% KAIKESTA on luonnonlannoitetta.

Viimeisten mittausten mukaan 95 %.

[puro]

Viimeisten mittausten mukaan 95 %.

Eiku se on vaan muotia olla tykkäämättä mistään valtavirrasta ja haukkua kaikki julkaistava ja myytävä tavara, jotka on suuren yleisön suosiossa. Se on sitä yksilöllisyyttä.

Mun alternative on sun mainstreamia.

-P.

[kaltsu]

Eiku se on vaan muotia olla tykkäämättä mistään valtavirrasta ja haukkua kaikki julkaistava ja myytävä tavara, jotka on suuren yleisön suosiossa. Se on sitä yksilöllisyyttä.

Vaan onko jopa muodikkaampaa isoon ääneen julistaa tykkäävänsä valtavirrasta?

Mjoo... me ny Rojun kaa ajettiin sitä takaa et suurin osa vaihtoehtokamastakin on sontaa. Hyvää löytyy sekä mainstreamista että alternativesta mut aikamoisen kaivamisen takana se usein on. Mä en edes muista milloin olisin viimeksi oikein tosissani innostunu jostain sarjakuvasta. Sinänsä surullista.

[puro]

Vaan onko jopa muodikkaampaa isoon ääneen julistaa tykkäävänsä valtavirrasta?

Se voi olla, olis pitänyt laittaa sarkasmitagit tohon edelliseen. 

Iso osa valtavirrastakin on sontaa, mutta se on sentään nätisti esillä. Tosin olen kyllä naiivisti ajatellut, että se sonta palvelee jotain muuta, jos ei minua kiinnosta. Eli että sille julkaisemiselle on joku syy.

-P.

[Curtvile]

Vaan onko jopa muodikkaampaa isoon ääneen julistaa tykkäävänsä valtavirrasta?
Mjoo... me ny Rojun kaa ajettiin sitä takaa et suurin osa vaihtoehtokamastakin on sontaa. Hyvää löytyy sekä mainstreamista että alternativesta mut aikamoisen kaivamisen takana se usein on.

Ei se muodikasta ole. Ei ainakaan lisää ystäviä, rahaa ja vaikutusvaltaa.
Silti se kaivaminen kannattaa. Sillä se 95% on optimistin arvio. ei sitä tasoa ihan 5% ole.
Komppaan että molemmista löytyy hyvää tavaraa. Valtavirtaan päin kallellaan olevaa sarjakuvaa vain pitäisi muistaa haukkua enemmän. En tiedä miksi, mutta näin se on.

[Tero Mäntylä]

Itse näin tuon 90% - 95% lannoitetta vertauksen myös sillä tavalla että jos meinaa että sarjakuva ilmaisun puolelta taas kasvaa jotain niin tarvitaan aika iso määrä sontaa lannoitteeksi että sieltä seasta voisi kasvaa jotain uutta ja hienoa.