1974

[Yotsuya]

Syksyllä 1984 olin armeijassa. Apupässivuoroon olin varannut Benôit Sokalin"Koiran paluun". Se putosi täysin.

Tämän löysin n. vuotta myöhemmin kaverin kirjahyllystä, putosi joo, varmaan eka kosketukseni aikuisille suunnattuun sarjakuvaan.

[Foxtrot]

... Sokalin"Koiran paluun". Se putosi täysin.

putosi joo, varmaan eka kosketukseni aikuisille suunnattuun sarjakuvaan.

Sama juttu. Ja veljellä kans.

[Paalujuntta-Simo]

Vuonna 1974 minä täytin kolme. Tältä tai seuraavalta vuodelta muistan hämärästi vinosilmäiset miehet ampumassa konekiväärillä TV-uutisissa. Taisi olla Vietnamin sodan loppuvaiheita. Alakerran pitkätukkainen mopopoika on jäänyt mieleen myös.

Elämäni tärkeimmät palat vuodesta 1974 ovat ehkä Bob Marleyn Natty Dread ja David Bowien Diamond Dogs.

Sarjakuvaevoluutioni ensimmäinen merkittävä askel taisi olla se kun opin vuonna 1981 tai 1982 tunnistamaan Carl Barksin tyylin.

Seuraava askel olikin se miten vuonna 1986 lainasin kirjastosta teoksen "Corto Maltese Siperiassa".  

[roju]

Mulle SE vuosi oli 1984. Olin jo lakannut piirtämästä ja lukemasta sarjakuvia kun lapsuuden asterixit, akut ja muumit alkoi tuntua tylsiltä. Luckylukeista ja tienteistä en ikinä ihan samalla tavalla innostunut. Suosiksita luin sentään Nyrok Cityt. Mutta sitten, muutaman vuoden tauon jälkeen: kirjastosta löytyi Sarjakuvan maailmat. Marketin lehtipisteestä löytyi Tapiiri, jonka vanhemmat vastentahtoisesti ostivat vierastaen Läski-Freddyn kissa -kantta. Tai ettei ois ollu Paulette. Pauletten elämä oli aivan kuin minun elämästäni. Miehet olivat likaisia sikoja ja Paulette ihana ja viaton ja seikkaili. Ja Ada viidakossa. Ja kun vielä seuraavana vuonna löysin divarista vanhoja Jymyjä ja Huulia - niistä sentään tajusin että näitä ei saa kotiin kuin salakuljettamalla - voila. Aloin uudelleen piirtää. Tilasin Rumban suunnileen heti kun se alkoi ilmestyä ja siinä oli Nasky Rytöhongan hurjan hieno sarjakuva joka kertoi rokista ja Suomesta ja dokaamisesta ja muista oikeista ja tutuista asioista ja oli lisäksi hurjan ihmeellisesti piirretty. Tajusin että kaikenlaisista aiheista voi piirtää sarjakuvia. Ja kun joskus 88 olin Provinssirokissa, Römpötti tuli myymään mulle Suurta Kurpitsaa, saatoin sanoa että mulla on se jo, mun juttu on siinä! Niin siinä sitten kävi. Sarjakuvakouluunkin sitten päädyin ja kaikkea.

ahhh, Paulette....

[Jari Lehtinen]

Tämähän tuli jo kelattua 30 vuotta Ruudun alusta -säikeessä, Harlamovia ja Reinin sähkölakkoa myöten. Pari oleellista asiaa unohtui: Ruutu tuli kioskeihin ennen kuin tilaajille, mikä oli halpamaistakin halpamaisempaa, ja se että Vääksyssä 1974 oli kaikkien aikojen jouluaatto: nurmikolla 2x2 metrinen läiskä "lunta".