Complete Dennis the Menace

[Mattipekka]

Kun näitä Complete-kirjoja tulee nykyään joka tuutista, mainostan täällä joulun positiivisinta yllätystä, joka oli Hank Ketcham´s Complete Dennis the Menace 1951-1952.

En odottanut tältä etukäteen hirveästi, sillä en ole mikään Ville Vallaton-fani. Halusin kuitenkin nähdä, mistä sarjan suosiossa on ollut alunperin kysymys ja nyt tiedän.

Hank Ketcham oli nimittäin aivan briljantti piirtäjä. Ennen Ville Vallatonta hän työskenteli Saturday Evening Postille ja se kyllä näkyy. Sama ihastuttava virtuoosimainen viiva ja upeat sommitelmat yhdessä ainoassa ruudussa riittävät kertomaan kaiken. Tämän jälkeen Lassit ja Leevit tuntuvat venytetyiltä.

Hassua muuten, miten suosittuja nämä kaksi adhd-lapsista kertovaa sarjaa ovat olleet, vaikkei kukaan haluaisi heitä omaan kotiinsa. Lassi tuntuu pieneltä enkeliltä alkuaikojen Villeen verrattuna, joka on oikea hirviö.

Mainittakoon vielä, että kirja on erittäin nätti ja liki 600-sivuisenakin näppärästi käteen sopiva ja miellyttävä käsitellä, päinvastoin kuin the Complete Lassi-järkäleet.

Lyhyt tekstiosuus ei ole kauhean informatiivinen, mutta kertoo kuitenkin sen, että Dennis the Menace sai nimensä Hankin pojan mukaan. Teko, jota isä katui lopun ikänsä, sillä kyseenalainen maine pilasi pojan elämän.

Hinta on todella edullinen.

[Antti Vainio]

Haiskahtaa provokaatiolta. Ville Vallaton on ikävä kylmältä sodalta haiskahtava tuotos jonka perusidea on että lähiöelämä on niin kivaa että suurimmat ongelmat aiheuttaa adhd-lapsi joka myös on kiva. Hyvää grafiikkaa, ei siinä mitään mutta niin on Dick Tracyssakin. Calvin & Hobbesiin vertaaminen ärsyttää, ihan kuin Kafkan Muodonmuutos kertoisi koppakuoriaisista

[Lurker]

Keskusteluhaarassa Ville Vallaton - Dennis the Menace on tätä puitu enemmänkin...

Villestä löytyy paljon enemmän "sävyjä" kuin heti päältä huomaa. Eikä se Paavo ja Elviskään tyhjästä syntynyt vaan sekin sarja on osa samantyyppisen sarjakuvan jatkumoa aina Yellow Kidistä saakka.

[Jukka Laine]

Kauhukakaroista on tehty viihdettä maailman sivu, adhd on uudempi keksintö.

Gasoline Alleystäkin näkyi alkaneen complete-tyyppinen sarja. "Tyyppinen" siksi että sarjan kaikkia vanhoja jaksoja ei enää löydy mistään. Kirjasarja alkaakin siitä kun Walt löytää Skeezix-vauvan portailtaan.

Gasoline Alleyn hahmothan ikääntyvät luonnolliseen tahtiin. Skeezix on jo kasikymppinen isovaari ja Walt päälle sadan.

[Mattipekka]

Calvin & Hobbesiin vertaaminen ärsyttää, ihan kuin Kafkan Muodonmuutos kertoisi koppakuoriaisista

Keskusteluhaarassa Ville Vallaton - Dennis the Menace on tätä puitu enemmänkin...

Uskallan tosiaankin väittää, ettei Lassia ja Leeviä olisi ilman Ville Vallatonta. Sarjoilla on niin paljon yhteistä, jotta se ei voi olla täysin sattumaa.

Pidän tuosta koppakuoriaisvertauksesta. Se haastaa syvälliseen analyysiin Lassista ja Leevistä, mutta siitä jos jostain nyt ainakin löytyy oma ketjunsa, joten en puutu siihen nyt. Sitä paitsi the Complete Lassin lukeminen on vielä kesken.

En siis niputtanut Lassia ja Villeä yhteen siksi, että Ville kattaisi kaiken, mitä Lassissa ja Leevissä on ikinä sanottu. Huomasin vain saman kuin Lurkerkin, että tietyt teemat ovat käsittelytavoiltaan silmiinpistävän samanlaisia. Watterson kertoo itse saaneensa vaikutteita Tenavista, mutta sitä yhteyttä on vaikeampi havaita.

Kysehän voi olla siitäkin, että Watterson tietoisesti yrittänyt tehdä jotain ihan erilaista kuin Tenavat ja on sitten huomaamattaan mennyt osin Villen tontille.

Kauhukakaroista on tehty viihdettä maailman sivu, adhd on uudempi keksintö.

Luultavasti sama ilmiö, mutta siinä missä kauhukakaroita yritettin ennen saada järjestykseen nahkaremmillä, adhd-lapsille (ja aikuisille) on kuntoutusohjelmat ja lääkkeet.

Sellainen sarja kuin Viki Vesseli taisi lainata aika paljon Villeltä.

[Jukka Laine]

Viki Vesseli taisi olla ruotsalaista alkuperää? Vielä villemäisempi oli ruotsalainen Peo, joka tosin oli musta poika mutta äiti oli punatukkainen kalpeanaama.

Kuvaa en löytänyt mutta mielenkiintoisen tiedon:

"Övriga förlag:
Dennis Förlag blev av med rättigheterna till sin huvudserie, Dennis, 1970! Man började dock i god tid lansera en efterträdare, en serie om en färgad(!) buspojke vid namn Peo.
Peo tog gradvis över innehållet i Dennis-tidningen från nr 8/69 och från nr 1/70 bytte tidningen namn till Peo.
Tidningen blev en hygglig framgång, särskilt som Semic hade problem med introduktionen av sin tilltänkta Dennis-tidning, och Peo fortsatte att utges fram till 1981."

EDIT: Löytyihän kuvakin:



Tuolla toisella sivulla sanottiin että Peon perhekin oli värillinen. Mistäköhän minä tuon punatukkaisen äidin keksin, ainakin semmoinen oli sarjassa komentamassa Peoa. En tosin ymmärtänyt ruotsia vielä tuolloin.

[VesaK]

Kuva ei nävy...

Viki Vesseli vaikuttaa kyllä enemmän epsanjalaiselta tuotokselta. Enpä ole sitäkään sarjaa varmaan pariinkymmeneen vuoteen plärännyt eli en ole varma. Kust. Oy Williamsin kamaa kuitenkin - ja tunnetusti Williamsin arkistoja ei ole enää olemassa. Netistä tätä joskus hain mutta en päässyt ruottijulkaisuja pitemmälle. Ainakaan vuosi sitten ei ollut Vesselillä fanisivuja... tuskinpa niitä tuleekaan? 

[Timo Ronkainen]

Kuva näkyy kun kopsaa tämän rivin selaimeen:
http://hem.passagen.se/pasjogr/denpeo.gif

Timo

[Jukka Laine]

Kun klikkaa kuvan päällä hiiren oikealla ja valitsee joko avaa kuva tai päivitä kuva (Operassa on molemmat) niin kuva avautuu.

Viki Vesselin kannet taisi tehdä tanskalainen nimimerkki Gil (joka myös kuoli viime vuonna kuten Nils Egerbrandtkin, puhetta toisaalla) mutta sisältö oli villemäisempää.