Miten opit piirtämään?

[Jouko Nuora]

Valokuvat,peili, ja digikamera ovat aivan mahtavia apuvälineitä ja käytän itsekin niitä,usein, MUTTA jos haluaa piirtää ihmisiä/eläimiä/hahmoja liikkeessä, on pakko harjotella myös liikeratoja(?), eli välttää Jarmo Mäkilä' "efektiä" jossa esim. lyövä käsi on piirretty pysäytetystä live- hahmosta, ja kas kummaa, ei kuva näytä "liikkeeltä" ollenkaan, vaan kädeltyä ilmassa,vaikka kuinka sutisi "vauhtiviivoja"
Siis hyvää treenausta etnkin sarjakuviin jossa jokin liikkuu on miettiä mikäå/miten kuvata liikettä!
helteellä tosin mäkin liikun vain aurinkopatjalle ja suihkuun!
voimia ja tzemppiä, kyllä piirtämään oppii kaikki jotka jaksaa piirtää...
 joskus kehitystä tapahtunee ihan vain "kasvamalla" ja katsomalla maailmaa eri silmin ja vähä kypsempänä (tietämättä kuinka vanhoja kukin täällä on!) enkä haluaisi kuulostaa vanhalta sedältä, joten en jälkiviisastele sen enempää!
Olen piirtänyt myös teininä satoja käsiä ,jalkoja ,naamoja ja treenaan edelleen , en tyydy valmiiseen näinhän tää piirretään"mun tyylillä" laiskuuteen.Aina OPPII JA KEHITTYY ku vaan tekee.

[Tertsi]

Koska tietokoneeni on eri huoneessa kuin piirustuspöytäni, hommasin pöydälleni sony-digikehyksen. Siihen saa usb-tikun kiinni ja kuvia voi jopa jonkin verran zuumailla.

Ainoa huono puoli kehyksessä on se, että sen seisontakulmaa ei voi säätää. Jos haluaa katsella sitä enemmän alhaalta tai ylhäältä, kehyksen alle joutuu virittelemään kirjoja tai vastaavia. Pieni haitta tuo on vain.

[sila]

voimia ja tzemppiä, kyllä piirtämään oppii kaikki jotka jaksaa piirtää...
 

En nyt aivan allekirjoittaisi tuota. Piirustus taisi olla minulla ikuinen kasi,mutta toiset vaan on semmoisia, että kun ne piirtää yhden viivan, tulee valmista taidetta heti.
Minä räpeltäisin tuntikaupalla.Kyllä siihen pitää jonkinlaista lahjakkuutta olla, jotta saisi hyvää jälkeä aikaan.

[Nina Jurvanen]

MUTTA jos haluaa piirtää ihmisiä/eläimiä/hahmoja liikkeessä, on pakko harjotella myös liikeratoja(?), eli välttää Jarmo Mäkilä' "efektiä" jossa esim. lyövä käsi on piirretty pysäytetystä live- hahmosta, ja kas kummaa, ei kuva näytä "liikkeeltä" ollenkaan, vaan kädeltyä ilmassa,vaikka kuinka sutisi "vauhtiviivoja"

Sang-Sun Park lienee eräs parhaita pysähtyneen liikkeen kuvaajia negatiivisessa mielessä. Staattiset kuvat ovat taiteilijan piirtäminä huikeita, mutta kun staattiseen hahmoon on piirrelty apinan raivolla vauhtiviiruja, alkaa kuvan katsoja tuntea selkeää myötähäpeää...

Todellakin liikeratoja oppinee parhaiten tarkastelemalla liikkuvia ihmisiä, ainakin itselleni on helppo kuvata ihmisiä tanssimassa teknobileissä, mutta kaupungin katuvilinän piirtäminen meneekin jo vaikeaksi. Teknobileissä tulee näet oltua aistit avoinna, mutta esim. Hesan keskustassa haluan kävellä mahdollisimman sokeana, ettei ihmispaljous alkaisi ahdistaa liikaa.

-- treenaan edelleen , en tyydy valmiiseen näinhän tää piirretään"mun tyylillä" laiskuuteen.Aina OPPII JA KEHITTYY ku vaan tekee.

Ähää, mie oon kyllä löytänyt jo tyylini n. 8 vuotta sitten, siinä vaan on hiomista vielä vaikka kuinka. Silti tiedän tarkkaan, millä tavoin haluan asiat, esineet ja olennot omassa projektissani kuvata, enkä aio tinkiä siitä pätkääkään. Mutta oppiminen ja kehittyminen on tosiaan koko elämän mittainen prosessi

[hdc]

Lueskelin ketjun läpi ja mieleen tuli tuosta lahjakkuudesta...arvelen minäkin että hyvin voi oppia piirtämään ihan vain opettelemalla riippumatta mahdollisesta lahjakkuudesta tai sen puutteesta, mutta toisaalta en sulje pois sitä että on olemassa piirtämiseen vaikuttavia taitoja jotka saattavat olla sisäsyntyisiä. Tietääkö joku onko olemassa vaikkapa absoluuttinen värisilmä, tai millaisia eroja värien havaitsemisessa on yksilöiden välillä? Tai miten vaikuttaa kyky hahmottaa tilaa ja etäisyyksiä? Näkevätkö ihmiset eri tavoilla, ja onko silmän ja aivojen välinen yhteys kaikilla samanlainen? (ja heittona mainittakoon että minulla on esimes todella huono kasvomuisti, vaikuttaisiko taiteellisiin pyrkimyksiini?)
Nuo ovat varmastikin asioita joiden ohi pääsee mutta ne voivat vaikuttaa siihen miten hyvin ja nopeasti oppii ja kuinka hyväksi voi kehittyä. Vähän kuin fysiologiset ominaisuudet asettavat tiettyjä rajoja urheilusuorituksiinkin, jos ei ole sopivan mittaiset jalat niin ei voi juosta satasta alle kymmenen sekunnin.

Ja alkuperäiseen aiheeseen, en osaa piirtää. Tässä yhteydessä se tarkoittaa sitä että en pidä omasta piirrosjäljestäni ja piirtäminen teknisenä suorituksena ei kiinnosta minua riittävästi että opettelisin paremmaksi.

[Tertsi]

Tietääkö joku onko olemassa vaikkapa absoluuttinen värisilmä, tai millaisia eroja värien havaitsemisessa on yksilöiden välillä?

Ainakin Uderzo ja Walthery ovat värisokeita.

[hdc]

Jatkoheittona jos joku tietää, onko sarjakuvatekijöitä joilla on synestesia? Wikin listasta löytyy nippu muusikkoja ja säveltäjiä sekä mm. Nabokov ja Kandinsky tunnettuina tai mahdollisina synesteetteina mutta sarjisihmisiä ei listassa mainittu...mutta toisaalta se on ominaisuus josta saatetaan vaieta tai sitten olettaa että tottakai kaikki kokevat asiat samalla tavalla kuin minä...

[Nina Jurvanen]

Näkevätkö ihmiset eri tavoilla, ja onko silmän ja aivojen välinen yhteys kaikilla samanlainen? (ja heittona mainittakoon että minulla on esimes todella huono kasvomuisti, vaikuttaisiko taiteellisiin pyrkimyksiini?)

Minulla on myös huono kasvomuisti, tosin lähinnä vasta aikuisiälläni olen tullut lärvidementikoksi. Ollapa eideettinen eli ns. valokuvamuisti, se ratkaisisi monta asiaa piirtämisen(kin) suhteen!

[Curtvile]

Tietääkö joku onko olemassa vaikkapa absoluuttinen värisilmä, tai millaisia eroja värien havaitsemisessa on yksilöiden välillä? Tai miten vaikuttaa kyky hahmottaa tilaa ja etäisyyksiä? Näkevätkö ihmiset eri tavoilla, ja onko silmän ja aivojen välinen yhteys kaikilla samanlainen?

on sellainenkin (absoluuttinen värisilmä)muttei se varsinaisessa piirtämisessä auta.
Piirtäminen on mustavalkoista törkeästi kärjistäen.
Tilan hahmottaminen on yksilöllistä mutta vaatii toimivaa fysiologiaa ja tuo yhteys silmän ja aivojen välillä ei ole samanlainen, perusperiaate on; mutta käytäntö on yksilöllistä.

piirtämään oppii vain ja ainoastaan piirtämällä, toisilla on aivojen ja raajan välillä sisäsyntyistä etua, toisten aivot soveltuvat paremmin tulkitsemaan muotoja tiloja liikettä, toisten aivot katsovat kiveä/kasvoja ja valikoivat viivat ja pisteet jotka toistaa niin että vaikutelma hämää aivoja.

fysiologia on hidaste, ei este. Tim Sale on värisokea mutta silti järjettömän taitava taiteilija. Chaykin on toinen vastaava.
toisilla on etumatkaa, useimpien kohdalla kyse on työstä, toistosta, kokeiluista.
Kaikki eivät osaa piirtää.
kaikkien ei edes tulisi.
kaikki eivät osaa käsikirjoittaa tai värittää saati tussata.
Mutta yhdistelemällä näitä puolia ja osaamisia saadaan toimivia kokonaisuuksia joissa kukin voi pärjätä.
tulos on ikävämpi jos piirtämiskyvytön piirtää ja kirjoituskyvytön kirjoittaa mutta tätä käy suhteessa harvemmin kuin päinvastoin.

kokeilemalla sen oppii ja tietää, yrittää kaikkia: lyikkäriä, tussia, hiiltä jne.
ensin kokeilee ja jos jokin toimii: sillä, jos jokin ei ota toimiakseen :turha pykiä vaan eteenpäin ja se metodi pois listalta.

[Jouko Nuora]

takaisin aiheeseen,"miten opin", niin totta mooses jokainen on erilainen ja opettelukin on erilaista ja lopputulos etenkin ,ja hyvä niin!Tuntuu että monilla(?) on harhaluuloja ja vanhoja uskomuksia, kuten että sokeat kuulisivat paremmin, mustilla on rytmi veressä ja lahjakkuus piirtämiseen on jo synnyttäessä, öö katsoppa alle vuoden ikäisen piirroksia, niin eipä niissä lahjakkuus loista, kaikki opitaan, tekemällä, matkimalla tms. ja kehitys kehittyy, harva taantuu piirtäjänäkään ellei sairastu tai lopeta piirtämistä. Se lienee se koulunumeroihin kyttäämineen jääny päälle monella aikuisellakin, esim. olin taideohjaajana itä-helsinkiläisessä vanhustentalon dementia -osastolla ja nää mummotkin muisteli koulunpiirustusnumeroitaan ja sitä kuinka "joku" on niille sanonut ettei ne osaa piirtää(!). Kannustus ja terve itsetunto voi viedä vaikka kuinka pitkälle...

Ja enneku joku todistaa(!!) ettei kaikki opi piirtään väitän mielelläni niin!

[pertti jarla]

MUTTA jos haluaa piirtää ihmisiä/eläimiä/hahmoja liikkeessä, on pakko harjotella myös liikeratoja(?), eli välttää Jarmo Mäkilä' "efektiä" jossa esim. lyövä käsi on piirretty pysäytetystä live- hahmosta, ja kas kummaa, ei kuva näytä "liikkeeltä" ollenkaan, vaan kädeltyä ilmassa,vaikka kuinka sutisi "vauhtiviivoja"

  Mulla eräs realistiseksi tarkoitettu kuva parani kummasti kun piirsin ilmassa lentelevät luodit pieninä savuvanoina mukaan, siis aivan todellisuudenvastaisesti.
  Suosittelisin kaikille teknisten laitteiden (autot, lamput ym.) rakenteeseen tutustumista. Etenkin niille, joita niiden piirtäminen ei kiinnosta. Kun ymmärtää niitä jotenkuten, oppii piirtämään ne nopeasti veks. Ei juutu joka kerta tuhraamaan ja ihmettelemään niitä vaan voi keskittyä mielestään olennaisempaan.
 

[Mara]

Ainakin Uderzo ja Walthery ovat värisokeita.

Siinäpä oli minulle varsin yllättävä tieto. Ehkä se on syy herrojen varsin lennokkaaseen viivaan. Mutta miten Haikaralaivueen ensimmäisessä albumissa oleva Pilotessa ilmestynyt tarinan alkuperäinen maalattu ja väritetty kansi voi olla Uderzon käsialaa? Suomalaisessa albumissahan lukee, että maalaus on Uderzon käsialaa... Vai luulenko (jälleen) omiani?

Sorry että menee vähän off-topiciksi.

[Jouko Nuora]

jossain dokumentissa muistan Uderzon muistelleen että Coscinnyllä oli hurjan hauskaa ku Uderzo "maalas " vihreän hevosen!
Miehistä 10 % on värisokeita, jos n. puolet maailman kansalaisita on miehiä ja meitä on 5 miljardia, niin saadaan aika monta miljoonaa värisokeeta!
Naisista vain 1 %... kertonee varmaan myös miks miehet on "niin hyviä "valitsemaan mielenkiintoisia väriyhdistelmiä puketuessaankin"

[Tertsi]

Mutta miten Haikaralaivueen ensimmäisessä albumissa oleva Pilotessa ilmestynyt tarinan alkuperäinen maalattu ja väritetty kansi voi olla Uderzon käsialaa?

Kyllä kai värisokea voi maalata. Jonkun muun "näkevän" kantsis varmaan tsekata maalaus viimeistään sitten kun se on valmis. Ettei vihreitä hevosia jää minnekään kummittelemaan.

[sila]

Jonkun muun "näkevän" kantsis varmaan tsekata maalaus viimeistään sitten kun se on valmis.

Eikös noin ole tapana tehdä? Sitä kun on välillä sokea omille tuotoksilleen.