Jere

[Jukka Laine]

Jere on vaihtanut kustantajaa. Egmont julkaisee 16.10. 128-sivuisen albumin Zombie-vanhemmat. Sisältö on uusia päivä- ja sunnuntaistrippejä.

[printemps]

Egmont julkaisee 16.10. 128-sivuisen albumin Zombie-vanhemmat. Sisältö on uusia päivä- ja sunnuntaistrippejä.

Osaisiko joku kertoa, onko tuo suomenkielinen Zombie-vanhemmat -albumi yksi yhteen englanninkielisen Zombie Parents -albumin kanssa? Eli onko kaikki samat sarjikset mukana? Entä ovatko käännökset onnistuneita? Pohdin tässä itse, että kumman kielisen version ostaisin omaan hyllyyni.

[Lurker]

Ärsyttää toi Jere, joka dissaa vinyyliprogesta diggailevaa faijaansa.  Äijä on coolimpi kuin jälkikasvunsa.

[Jukka Laine]

Led Zeppelin on niiden yhteinen suosikki. Äiskän myös.

[Lurker]

Led Zeppelin on niiden yhteinen suosikki. Äiskän myös.

Stripin (lukuisat) musiikkiviittaukset ovat kyllä myös sen suola.

Ja onhan tuo Ilmalaiva-sunnuntaistrippi suorastaan hellyttävä.

[Doctor Phantomizer]

Ärsyttää toi Jere, joka dissaa vinyyliprogesta diggailevaa faijaansa.  Äijä on coolimpi kuin jälkikasvunsa.

Onneksi olkoon. Olet ymmärtänyt teini-ikäisen kasvattamisen ilot! Olet näin ollen ymmärtänyt Jeren kaikkein parhaiten.

Minunkin täytyy tosin myöntää, että siinä missä teininä asetuin monesti Jeren puolelle, asetun nykyään lähinnä vanhempien puolelle, ja Jere tuntuu ärsyttävältä.

Minusta juuri tämä tekee Jerestä niin mainion. Tilanteet ovat nimittäin melko tuttuja.

[Jukka Laine]

Totesin jossain Jere-arvostelussa että teinit pitävät Jerestä ja aikuiset Jeren vanhemmista. Leo Lehtinen kirjoitti taas ensimmäisessä arvostelussaan jo minua ennen että tämä sopii hänelle koska on itsekin 15-vuotias.

[äyni]

Ärsyttää toi Jere, joka dissaa vinyyliprogesta diggailevaa faijaansa.  Äijä on coolimpi kuin jälkikasvunsa.

Proge ei ole cool. Eikä ole koskaan ollutkaan, pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta.
Siitä huolimatta tykkään progesta paikoin aika paljonkin.

Progelevyjen levynkannet on monesti kyllä hyvinkin cooleja.

[Lurker]

Proge ei ole cool.

Se, joka julistaa olevansa cool, ei ole koskaan cool. Se, joka ei välitä, on oikeasti cool. Proge on äärest' cool.

[Jukka Laine]

Jos nyt viitataan tämän päivän Hesarin episodiin, ei siinä ollut puhe progesta, eikä toisaalta varsinainen proge ole edes ikinä ollut Amerikassa cool.

[Asko AA]

Onko tuo suomenkielinen Zombie-vanhemmat -albumi yksi yhteen englanninkielisen Zombie Parents -albumin kanssa?
Entä ovatko käännökset onnistuneita?

Albumin suomentajana ja kokoajana voi vastata ensimmäiseen kysymykseen, että kirja on yksi yhteen alkuperäisteoksen kanssa.

Käännösten onnistuneisuudesta olen tietysti jäävi sanomaan mitään.

[Doctor Phantomizer]

Se, joka julistaa olevansa cool, ei ole koskaan cool. Se, joka ei välitä, on oikeasti cool. Proge on äärest' cool.

Paitsi että NYT se ei ole cool.
Minä tosin elin käsityksessä, kiitos ääliön kaverini, että proge ja progressiivinen rock ovat eriasia. Jos eivät, niin totta hemmetissä se on cool, mutta sitä ei Lurker päätä vaan nuoremmat.

Siinä Jere kyllä "valehtelee" etteivät nuoremmat siitä pidä. Sehän on ainoa tuolta ajalta josta pitävät. Ja sitäpaitsi cooliuden määrää se mitä lestaadiolaiset eivät voi sietää, vaan kieltävät. Ja kyllä he edelleen vihaavat rytmimusiikkia (asiaan ei ole muuta selitystä kuin viha).

Siispä NYT se on cool, yhden viestin aikana.

[printemps]

Albumin suomentajana ja kokoajana voi vastata ensimmäiseen kysymykseen, että kirja on yksi yhteen alkuperäisteoksen kanssa.

Käännösten onnistuneisuudesta olen tietysti jäävi sanomaan mitään.

Kiitos vastauksesta! Nyt jo tuon suomenkielisen albumin lukeneena voin sanoa kyllä tykänneeni. Toivottavasti näitä Jere-albumeita, jotka ovat yksi yhteen alkuperäisteosten kanssa, tulisi lisää!

[Taru Leutokalma]

Älkäähän siellä pelkästään Jeren musamakua syyllistäkö, on tunnettu juttu, ettei nykynuorisolla ole muutenkaan hyvää musiikkimakua.  Ainakin massateinit kuuntelevat lähinnä jotain Lady Gagaa, Rihannaa, Beyoncea, Katy Perryä, Justin Bieberiä, Justin Timberlakea, Miley Cyrusta, Nicki Minajia, Cheekiä jne. Tai kuuntelivat ainakin silloin, kun minä olin teini. Mikähän heille lie nykyään pop? Haluanko edes tietää? 

Toisaalta ei saisi haukkua teinien yleistä massamusiikkimakua (vaikka muuten vastustankin teollista musiikkia kaikin keinoin). Kasvavilla nuorilla on kaikki vielä vähän vaiheessa, kaikki on vielä vasta kehittymässä. Musiikkimakukin on jatkuvasti kehittyvä ilmiö ainakin niille, jotka sitä tykkäävät kuunnella. Mutta toisaalta on huono juttu mieltää teollisuusmusiikki hyväksi vain sen takia "kun kaksikymmentä miljoonaa muutakin tenua pitävät siitä". Näin toimimalla kehittää pitkäksi aikaa itselleen massamusiikkisyndrooman. Esimerkiksi nuorempi kaverini, joka totesi ettei "mikään vanha musiikki voi olla hyvää" , "vain juuri pinnalla oleva musa on coolia ja hyvää" ja "Antti Tuiskun vanhemmat albumit ovat siis sitä vanhempaa musiikkia". 

Huoh.

Minä olen kasvanut niin klassisen kuin populaarimusiikin parissa koko pienen ikäni, vietin teini-ikäni The Beatlesia, Pink Floydia, Rollareita, Janis Joplinia, Aretha Franklinia, Deep Purplea, Metallicaa, Nirvanaa yms. "klassikkoja" kuunnellen, enkä ikinä mieltäisi "vanhaksi musiikiksi" jotain 2000-luvun puolella ilmestynyttä. Oikeasti vanhaa musiikkia on ne 1400-luvulla tehdyt kuorosovitukset jolloin nuotteja vasta ruvettiin keksimään, populaarimusan puolella aloittaisin ehkä 40-luvun puolelta. Mutta kaikki on suhteellista.

Tarvitseeko edes mainita, että yläasteen luokkakaverini pitivät minua outona friikkinä. 


Pointtina on siis se, että kaupallisille vaikutteille ja vertaispaineille alttiita teini-ikäisiä on melko turhaa valistaa "hyvällä musalla". Ihmetyttää muutenkin, miksi massamusiikkia kuunnellaan. Tuskin sitä oikeasti kuunnellaan? Kun eikö se ihan riitä, että laulaja on julkkis, leveäahterinen ja isoryntäinen, botoxhuulet omaava nuottikorvaton beibe? Tai komea ja niiiiin IHQu kuten Justin Bieber? 
Niin, että mitä siinä on tarkoitus "kuunnella"?


Parhain tiivistelmä paasauksestani (anteeksi) on se, että "musiikki heijastaa ihmisen sielua". 

[Taru Leutokalma]

Mitä tulee Jereen:

Sanomalehtisarjiksena yksi parhaimpia. Jeren teinimurheet ovat kyllä kerrassaan huvittavaa luettavaa. Teinihahmona Jere on vieläpä mielestäni ihan suht symppis eikä kovinkaan ärsyttävä. Yksi niistä ärsyttävimmistä puolista on (edelliseen kommenttiini viitaten, hehe) Jeren musiikkimaku ja se, että Jeren mielestä niitten faijalla on huono musiikkimaku.

Jeren isä on hieno mies. Yleensä sillä on hyviä biisejä.

Tilanteet ovat ihan realistisia niille, jotka ovat teini-ikäisen kasvattajia tai itse teini-ikäisiä. On hauskaa, miten lukija voi kallistua joko Jeren puolelle tai sitten Jeren vanhempien puolelle tai vaihdella välillä puoliaan. Kuka nyt ei olisi hävennyt vanhempiaan teini-iässä tai kenen mielestä ei ole ärsyttävää esim. teinien angstaus?

Pitääpä palailla pikkuhiljalleen takaisin Jeren äärelle.