Apinoinnin rajat?

[devilis6]

Missä menee hyvän ja huonon apinoinnin rajat?

Siis piirtämisessä ja käsikirjoittamisessa jne.

Haluaisin kovasti aiheesta
sääntöjä, lakeja ja mielipiteitä.

[Riekko]

Missä menee hyvän ja huonon apinoinnin rajat?

Siis piirtämisessä ja käsikirjoittamisessa jne.

Haluaisin kovasti aiheesta
sääntöjä, lakeja ja mielipiteitä.

Tuskinpa mitään tarkkoja sääntöjä on olemassakaan. Hyvänä esimerkkinä voisi olla vaikkapa palstalla äskettäin aikoina mainittu Basil Hiiri. Kyseisessä sarjakuvassa plagioitiin wanhaa A. Doylen Holmes-tarinointia melko uskollisesti, mutta homma toimi oikein hyvin.

Ehkä hyvän ja huonon apinoinnin raja menee samassa kohdassa kuin hyvän ja huonon maun? 

[Timo Ronkainen]

Basil Hiiri. Kyseisessä sarjakuvassa plagioitiin wanhaa A. Doylen Holmes-tarinointia

Öhh.. Plagiaatio on yksi yhteen sama teos, tai hyvin liki. Kopio.
Kovin häilyvät ovat rajat plagiaatin, pastissin ja vaikutteiden saamisen välillä. Esim. Barelli ei ole Tintti-kopio, mutta ei pastissikaan, onpahan vaan saman tyylinen - vaikutteita saanut. Jatkakaa muut aiheesta lisää...

Timo

[Riekko]

Öhh.. Plagiaatio on yksi yhteen sama teos, tai hyvin liki. Kopio.

Eikös sen ekan Basil Hiiren tarinan ollut tarkoituskin olla Sherlock Holmesin tarina (se jossa Moriarty tippui putoukseen ja Sherlockin luultiin kuolleen) melkolailla yksi yhteen, paitsi hiirten maailmaan sijoitettuna?

[Tuukka]

Omatunto määrää siellä minne laki ei yllä. Itse olen aika tarkka kopioimisen suhteen: toisten tekemällä työllä ratsastaminen ei nappaa

[Lurker]

Basil-hiirethän perustuvat Eve Tituksen lastenkirjasarjaan - kuten joku jo siinä alkuperäisessä keskusteluhaarassa ehti mainitakin. Hahmojen ulkonäkö puolestaan on selvästikin lainattu Basil Rathbonen tähdittämästä Sherlock Holmes -filmisarjasta (joka suurelta osin on nähty Suomenkin televisiossa).

[VesaK]

Jos katsotaan esmes kotimaisia 70- ja 80-luvun alun pilapiirtäjiä, niin melkein kaikki lainailivat Karilta, joka puolestaan lainaili Gilesiltä jne.

Hyvä määritelmä on annettu esimerkiksi Picassosta: "Hän varasti kaikilta, mutta ei koskaan jäänyt kiinni."

Kun Gary Larson lopetti, ilmestyi markkinoille puolen tusinaa avointa kopioitsijaa. Se on ehkäpä rasittavin juttu johon olen sarjakuvapuolella törmännyt.

[Riekko]

Kun Gary Larson lopetti, ilmestyi markkinoille puolen tusinaa avointa kopioitsijaa. Se on ehkäpä rasittavin juttu johon olen sarjakuvapuolella törmännyt.

Onko noita kopioitsijoita missään päin nettiä löydettävissä?

[VesaK]

Onko noita kopioitsijoita missään päin nettiä löydettävissä?

Tämä perustuu siis omaan mielipuoleeni, mutta katso esim.

www.bizarro.com

http://www.dicomics.com/serieagenturen/tony/

joiden molempien vinkurointia löytyy Presso-lehdestä.

[Veli Loponen]

Onko noita kopioitsijoita missään päin nettiä löydettävissä?

Jos pääset lukemaan Aamulehden Valo-liitettä, niin siinä on normaalisti aika mainio Larson-kopio. Piirrosjälki ei ole Larsonin tyylistä, mutta ideat ovat. Mutta toimii hyvin.

[Tero Mäntylä]

Missä menee hyvän ja huonon apinoinnin rajat?

Minä sanoisin että yksi raja on siinä tuoko apinointiin jotain omaa tai jotain uutta. Uutta näkökulmaa esimerkiksi. Seuraava perustuu kuulopuheisiin eli en ole itse Terry Brooksia lukenut mutta hänen kopionsa TSH:sta ja Raamatusta ovat jo aika törkeitä. Käsittääkseni. Nimet ja paikat vaihdettu ja kirjoitettu uudelleen ja ei mitään mainintaa alkuperäisteoksesta. Yksi mitä arvostan aina on se että lainattava kohde edes tuodaan kunnolla esiin.

Minusta Basil hiiri ei ole apinointia vaan uudelleentulkinta tai uudelleen sovitus toiseen muotoon tai mediaan.

Se raja hyvän ja huonon apinoinnin välillä on aika häilyvä mutta huonoon laskisin sen että lukee jonkun teoksen ja päättää että mä tahdon tehdä tämmöistä kanssa. Yleensä vielä niin että otetaan teoksesta muoto ja unohdetaan sisältö.

[VesaK]

Elokuvantekijät harrastavat moista temppuilua jatkuvasti. Ennen muinoin esimerkiksi italaialaiset ja espanjalaiset työstivät suruttomasti omia versioitaan hoolivoodin tekosista, nyt näyttää olevan toisiappäin, kun unelmakaupungista on ideat loppu.
Yleisneuvona:

Ks. Buschner, Gustav: Ihmeiden Pikku Jättiläinen, luku "Kaikki on jo ollut olemassa".

[pertti jarla]

Kun Gary Larson lopetti, ilmestyi markkinoille puolen tusinaa avointa kopioitsijaa. Se on ehkäpä rasittavin juttu johon olen sarjakuvapuolella törmännyt.

Useimmitenhan näissä tapauksissa se "larsonmainen" teksti tyyliin "Siitä asti Yrjö vältti autoilua" on täysin turha lisäke tavallisen tylsään pilakuvaan. Onneksi tuntuu moinen tylsämielisyys olevan katoamaan päin.

[Riekko]

Useimmitenhan näissä tapauksissa se "larsonmainen" teksti tyyliin "Siitä asti Yrjö vältti autoilua" on täysin turha lisäke tavallisen tylsään pilakuvaan. Onneksi tuntuu moinen tylsämielisyys olevan katoamaan päin.

Mutta eikös tuo ole enemmänkin tyyli kertoa vitsi, kuin Larsonin tyylin plagioiminen?

[Lurker]

<snip>
Minusta Basil hiiri ei ole apinointia vaan uudelleentulkinta tai uudelleen sovitus toiseen muotoon tai mediaan.
<snip>

Näin on. Itse käyttäisin vaikkapa sanaa tyylilaina ja kunnianteko. "The game is a paw."

Monessa viestissä on käytetty hyvin kevyesti sanaa kopiointi tai plagiointi. Käsittääkseni silloin on kyse "läpipiirtämisestä" tai juonen varastamisesta. Marvel ja DC ovat nekin jatkuvasti lainailleet toisiltaan, mutta ei se ole plagiointia.