taitojen kehittyminen

[Jampam]

Ilmiön huomaa hyvin monista nettisarjakuvista painamalla tuoreimman pläjäyksen lukemisen jälkeen painiketta "ensimmäinen sivu" . Kun lukee tarpeeksi pitkään jatkunutta, ihan "ammattilaisenkin" piirtämää sarjakuvaa, huomaa yleensä kehityksen. Hauskinta on vertailla tekijänsä ensimmäisen pitkän sarjiksen ensimmäisiä sivuja kakkososaan. Esimerkkeinä kehittymisestä vaikkapa Karvinen ja Flame of Recca.

Aivan sama ongelma minulla pitkän sarjakuvaprojektini kanssa. Ensimmäiset sivut ovat kauheita ja jouduin valitettavasti diskaamaan ne koko lopullisesta sarjakuvasta.

Sivut nähneenä voin sanoa, että niissä ei mitään kauheaa ole.

Tyylini nimittäin muuttu kokoajan.. :S

Osittain samaa mieltä. Tyylisi ja taitosi ovat huimasti kehittyneet siitä, kun vasta aloitit sarjakuvasi piirtämisen. Nykyään yrität suunnitella koko ajan uutta ulkonäköä päähenkilöllesi - mutta kyllä sinulle on jo vakiintunut yhtenäinen ja tunnistettava tyyli. Loistavaa kamaa suollat, odotan innolla sarjakuvaasi.

[Shenanigans]

Minulla on kolme vihkoa (kolmas on edelleen kesken) jotka ovat olevinaan jotain jatkosarjakuvaa  . Ensimmäisen aloitin 9 -vuotiaana ja taitojen kehitystä on hauska katsella nyt 10 vuotta myöhemmin. Toki jokunen vuosi jäi kokonaan niin etten edes koskenut vihkoihin mutta suurin piirtein jokainen eri vaihe on tallentunut sivuille. Pystyn piirrosjäljestä tunnistamaan minkä ikäinen olin jotain tiettyä kuvaa piirtäessäni. Ne ensimmäiset töherrykset jaksaa aina naurattaa kun aukaisee vihon!

[pertti jarla]

Mun sotasarjakuvaa on tullut väännettyä ajallisesti niin kauan (on kulunut jo yli vuosi ekan sivun tushauksesta), että ekat sivut näyttää jo vähän kököiltä verrattuna uusimpaan sivuun (s15). Korjaan ehkä kököimmät naamavärkit jossain vaiheessa, mutta muuten en ota asiasta mitään paineita. Jos joskus saan tuotokseni pykättyä jotenkin ilmoille, niin tuskinpa tuo pysyviä traumoja kenessäkään herättää. Kun arvostellaan sarjakuvaa kokonaisuutena, se saattaa olla pulmista pienin!

[vauvakolibri]

Huh, kaikilla näyttää olevan jokin eeppinen homma täällä menossa... Noh ehkä itse karsastelen myös pidempiä sarjiksia siinä pelossa että ne yhtäkkiä paranee niin paljon ettei ekoja sivuja kehtaa katsoa, mutta valitettavasti suurempi pelko on se että kun innostus häipyy niin taso laskee. Päinvastaista.

Mutta kun nyt puhutaan taitojen kehittymisestä, niin olen kaiketi kompensoinut sitä yrittämällä tehdä lyhyempiä, max 15 sivuisia, jotta kynänjälki vähän rutinoituu ja tyyli tasoittuu (ja että jaksaisi). Tosin tämä yrittäminenkin on jäänyt sinne jonnekin...
Plus se 24H Sarjismaraton paransi tasoani huomattavasti; taso pysyi about samana koko sarjiksen ajan mutta sen jälkeiset hommat näytti vielä paremmilta.