Huonoin/turhin ostoksesi

[X-men]

Täällä kun pidetään gallupeista niin pistänpä itsekkin yhden.

Eli mikä sarjakuva (lehti, albumi, yms.) on ostoksistasi huonoin/turhin?

Itsellä on Elektra Elää-albumi (maksoin reilut 30mk siitä) ja jäi aika hämäräksi luettuani sen.

[VesaK]

Elektralla on kuitenkin keräilyarvoa...

Mikä nyt olisi huonoin? Sarjakuvapuolelta tulee joskus ostettua ylikallista staffia jonka sitten kohta saisi tarjouksesta tms. halvemmalla, mutta harvoin on mikään jäänyt varsinaisesti kaduttamaan. Pikemminkin joskus olisi pitänyt ostaa jotain kun halvalla olisi saanut, esmes Ihmesarja-lehtiä, mutta toisaalta nekin sarjat on sittemmin julkaistu uudelleen. Eipä hirveästi kaduta mikään hankinta. Nahkakantinen Complete Frank Miller´s Batman oli aika kallis, 180 markkaa, vaan onpahan nyt sekin plakkarissa. Se on vain rahaa...

[Tertsi]

Joskus on tullut ostettua sellainenkin kuin Attila, hunnien kuningas. Onhan niitä muitakin: Pin-up 1-3, joka oli tosi huono. Nää nyt tuli heti mieleen.

[Veli Loponen]

No tämä ei ole oikeastaan ostos, kun on ilmaislehdestä kyse, mutta Dodger taitaa olla sekä huonoin että turhin hankintani. Toivottavasti siitä tulee edes joskus keräilykappale, että saa sitten kovasti rahaa.

[haddokki]

Noh, turhin ostos varmaan tänää kaks samaa Sin Cityä, perkeles ku samannäköset kannet.

About pari kuukautta takaperin tuli myös tehtyy turha ostos, ku täydensin Tintti-kokoelmaa ostamalla kolme jo omistamaani numeroa... Pitäs varmaan ruveta pitää jotain listaa puuttuvista, tahtoo toi muisti muistella vähä omiaan.

Mitään huonoa sarjakuvaa ei oo tullu ostettua, yleensä lukasen kaverilta/kirjastosta pari numeroa ennenku rupeen ite keräilemään/ostamaan.

[Lurker]

Tuplia tulee helposti, varsinkin sarjoista. Joitakin Tex Willereitä ja Piko & Fantasio -albumeja on tullut osteltua useampaan kertaan. Harmittaahan se. Puutelista ei ole aina mukana tai se ei ole ajan tasalla.

[Petteri Oja]

Yhdesti muistan ostaneeni tuplan, Petri Hiltusen Asfalttitasangon. Myin sen sitten Kvaakissa hankintahintaan, joten ei tullut tappiota.

Turhimpia ostoksia ovatkin eittämättä olleet Witchbladet, Spawnit ja Transformersit. Kaikkia noita sarjoja aloin hankkimaan keräilymielessä ("no pitäähän nääkin olla kun on kaikki muutkin supersankarilehdet"), mutta lopetin kesken kun taso oli niin surkea.

EDIT: Tiedän ettei TF ole supersankarilehti, mutta Marvel-lehti kuitenkin.

[Veli Loponen]

No kai sentään ootte tutustuneet MASKiin. Sitä tuli kai yksi tai kaksi numeroa ja se oli just noita lelujen pohjalta tehtyja sarjakuvia. Sitäkin teki Marvel. Muuten täysin turha läpyskä, mutta kuvittajana oli Curt Swan. Tuli tämä mieleen vaan kun viikonloppuna kattelin yhtä numeroa divarissa ja mietin, että pitäisikö ostaa. Joskus olen tuon muistaakseni omistanutkin. Se ei tietenkään ollut varsinaisesti turha/huono ostos, mutta kuuluu siihen ryhmään "turhimmat julkaisut".

[X-men]

No kai sentään ootte tutustuneet MASKiin. Sitä tuli kai yksi tai kaksi numeroa ja se oli just noita lelujen pohjalta tehtyja sarjakuvia. Sitäkin teki Marvel. Muuten täysin turha läpyskä, mutta kuvittajana oli Curt Swan. Tuli tämä mieleen vaan kun viikonloppuna kattelin yhtä numeroa divarissa ja mietin, että pitäisikö ostaa. Joskus olen tuon muistaakseni omistanutkin. Se ei tietenkään ollut varsinaisesti turha/huono ostos, mutta kuuluu siihen ryhmään "turhimmat julkaisut".

Juu kaikki lehdet luettiin (ainakin muistin mukaan) ja jopa katsottiin taivaskanavilta muutama jakso. Ei mikään järin hyvä kyllä ollut.

Muutaman numeron myös täälläpäin olen nähnyt divareissa.

[TT]

Joskus on tullut ostettua sellainenkin kuin Attila, hunnien kuningas.

Olen tehnyt saman erheen, olin divarissa ostelemassa Tinttejä  ja tuo Attila, legendojen listaykkönen tarttui kouraan, hinta oli vissiin 1€. Sarjakuva vaikutti ensi silmäyksellä Asterixin formaattia matkivalta opukselta, joten ajattelin, että voisihan se vaikka olla hintansa väärtti.  Kuinka väärässä olinkaan. Albumi on aivan käsittämättömän huono. Siis niin huono, että jo kymmenen sivun jälkeen tulee vihaiseksi ja rupesi miettimään että, paviaanikin tekisi paremman käsikirjoituksen ja että jos maailmassa on oikeutta, julkaisua kustantamossa ehdottanut ihminen sai aikoinaan potkut. En usko, että huonompaa albumia löytää helpolla.

[Petteri Oja]

Muistan että lapsena tykkäsin Attilasta... Pitäis varmaaan verestää muistoja jos se oikeesti onkin noin huono.

[VesaK]

Attila - hunneista hurjin ja sitten tää toinen Asteriski-mukaelma, "Itä-Rooman Asterixit", taattua Lehtimiesten halpalaatua, niitä en ikuna ole ostanut vaikka melkein joka divarissa ovat tyrkyllä. Huonoja kirjoja ostan kyllä mielelläni, jos saa halvalla, alle viiden, mieluiten kahden - kolmen euron hinnalla. Hyviä huonoja siis. Kata Kärkkäisen tuotanto jo onkin, Lilli Suomalaisen Ori ottaa ohjat on vielä hakusessa kuin myös Jari Sarasvuon "Captain Apoteko". Samaisen Sarasvuon "Myynnin korkeajännityksestä" taisin maksaa peräti 7 euroa, mutta vain siksi että se sisältää Pertti Jarlan sarjakuvia!   

[Matti Karjalainen]

"Superman - True Brit" on ollut hinta-laatusuhteeltaan eräs huonoimmista hankkimistani sarjakuvista. Äkkäsin sen eräällä Helsingin-reissullani GoodFellowsin näyteikkunasta, enkä Monty Python-fanina malttanut jättää sitä siihen kun näin kannessa John Cleesen nimen. Hintaa ostokselle taisi tulla jotakuinkin 30 euroa.

Sarjakuva oli pettymys. Tarina ei kaikessa vaihtoehtoisuudessaan ollut erityisen hauska. Brittiläisyydestä olisi mielestäni saanut enemmänkin irti kuin pikkunäppäriä Bat-Man sanaleikkejä. Lopun viittaus Palinin matkaohjelmiin oli tosin ihan vinkeä.

Tinttejä on tullut hankittua epähuomiossa useampia samoja kappaleita, mutta onneksi rahallinen satsaus ei ole ollut kauhean suuri, ja kaikille tuplakappaleille on löytynyt hyvä koti sarjakuvista pitävien ihmisten luota. Nykyään puutelista kulkee aina mukana.

[Antti Vainio]

Tuo Attila on minulle lapsuuden trauma, luulin tosiaan ostaneeni divarista jotain Asterix-tason kamaa vaan kuinkas sitten kävikään. Maailman huonoin albumi

[Petteri Oja]

- läjä Manaroita (vaikka ne olivatkin alessa 20-25mk/kpl, niin silti)

Minäkin haksahdin teininä samaan (kukapa ei...), mutta sikäli nuo eivät olleet turhia ostoksia, että kun vuosi-pari sitten myin ne pois huuto.netissä sain kyllä enemmän kuin 25 markkaa kappaleelta.

Attilasta muistaakseni tykkäsin lapsena, vaikka siitä kovasti yritetään täällä tehdä maailman huonointa albumia. Kai se pitäisi joskus kirpparilta ostaa ja lukea uusiksi. Mutta luultavasti ei.