Valopöytä (teko-ohjeet)

[keijoahlqvist]

Mistä tämmöisen LightTracerII:n voisi löytää? Kevyt ja kirkas.

Tempera vastasi tiedusteluun:

myynnissä seuraavat valolaatikot:

    017950080 VALOLAATIKKO A4L-TRACER   79,00
    017950085 VALOLAATIKKO A3L-TRACER   145,00


Ystävällisin terveisin
Tempera Oy / Saija Ahlgren

[keijoahlqvist]

http://www.joann.com/joann/catalog.jsp;jsessionid=0KTDPF1FT2LIOP4SY5KVAFJ50LD3OUPU?CATID=cat2143&PRODID=prd2192&_requestid=2924155

aika kallis... noin pienestä.

Kiitos.

Pienuus on käytännössä etu kun voi pitää lootaa syrjässä  ja kun tarvii, saa raivattua tilaa pöydälle. Iso pöytä pitäis olla samalla työpöytänä, jolloin kallistusta pitää voida säätää. Kahden loisteputken hinta on sähkötarvikeliikkeessä melkoinen, plus rakenneosat plus pleksi plus työ, joten ei tuo paha ole valmiista, jos se vain toimii. Mutta tilapäiskäyttöön riittää rimpulavirityksetkin tietysti.

[Reima Mäkinen]

Mä kattelin kanssa joskus Japanissa tollasia LightTracereita tai vastaavia ohuita pöytiä. Liian kalliita vain olivat matkabudjettiin (ja muutenkin). Olen miettinyt että onkohan nuo ledeillä toteutettu?

Jotain sellaista viritelmää voisi jossain vaiheessa yrittää tehdä. Projektissa on kuitenkin monia ongelmia, eikä vähäisin ole se että ledien valo on niin heikkolaatuista. Siitä puuttuu liikaa aallonpituuksia, jotta sitä voisi ajatella väritykseen, ledivalopöytä sopisi siis oikeastaan vain tussaukseen.

[Zoe]

Juu, ihan liiank kallis opiskelija budjetille tuo 79 € A4 kokoisesta... Kyllä se on kotosalla isälle annettava ohjeet käsiin ja sanoa, että autapas nyt tytärtäsi. Vaikka komean näköinen tuo LightTracerII:n on, ei tarvii vieraittenkaan silmistä piilottaa.

[Mustenaamio]

Vilkaisin maanantaina festivaalien jälkihurmiossa Temperassa noita Light Tracer II:a tai ainakin niiden pahvilaatikoita. Junaan oli kiire ja asiakkaita oli paljon, joten en ehtinyt kysyä henkilökunnalta että tarkoittaako hyllyn hintalapussa "145 € netto" että hinnassa ei ole katetta vai alvia...

Kova hinta kuitenkin - tilasin sitten itselleni saman laitteen britti-Amazonista karvan verran yli 80 punnan hinnalla postikuluineen. Verkkovirta-adapterin siihen tarvitsee tai sähköjohdon vaihtamisen, mutta halpa hinta ja mitättömät postikulut (7,5 puntaa!) vakuuttivat.

Katsotaan kuinka tilaus etenee, 3-7 arkipäivää lupailtiin toimitusajaksi.

[Mustenaamio]

Eilen noudin tilaamani valolaatikon postista ja kiikutin suoraan sähköliikkeeseen, jossa vaihtoivat brittipistokkeen meikäläismalliseen odottaessa. Hintaa tuli punnan tämänhetkisellä kurssilla 91,65 euroa ja sähkötöistä 3 euroa. Eihän tuo mikään halpa laite ole, vaikka 50 euroa säästyikin kotimaan-hinnoista. (Kyseessähän oli siis tuo isompi A3-kokoinen LightTracer.)

Kotelo on klassista tietokoneenharmaata muovia (eikä minkään laatutuotteen näköinen) ja sisällä on heijastuspintana kiiltävä valkoinen paperi. Kirkkaus on ihan riittävä, Cansonin bristolin läpi ainakin näkyy lyijykynäluonnokset mainiosti.

Nyt vain käyttämään vehjettä, sehän kun on yleensä ostamista työläämpää...

[Timo Ronkainen]

Tämmönen keveä littana on töissä. Komponentit Japanista, koottu Kiinassa ja valmistuttajayhtiö KFB (?) lie saksalainen, kun varoitusteksti on auf Deutsch. Valkoinen pleksi, kirkas (led??) valo. Ei tietoa hinnasta, mutta vaikuttaa hiukan vanhemmalta vehkeeltä (vert. aiempiin kuviin Light Tracerista.). ChromaColourin animaatiokohdistusnappulalevy on teipattu päälle myöhemmin. A4 on.

Nikkareille vinkiksi: Clas Ohlsonilta saa melko edullisesti kirkkaita isohkoja pleksilevyjä, kahden semmoisen väliin kun laittaa valkoisen paperin tai voipaperin tai vastaavan, niin saapi maitolasin, ja sitten ruuvaapi kiinni sopivaan alustakehikkoviritelmään, on jo puolet valmiina. Valot vaan alle.

Edit: perhana: kuvat jäi kääntämättä vastapäivään. :-(

[[kivi]]

Nikkareille vinkiksi: Clas Ohlsonilta saa melko edullisesti kirkkaita isohkoja pleksilevyjä, kahden semmoisen väliin kun laittaa valkoisen paperin tai voipaperin tai vastaavan, niin saapi maitolasin, ja sitten ruuvaapi kiinni sopivaan alustakehikkoviritelmään, on jo puolet valmiina. Valot vaan alle.

Ikean mallistossa on myös pöydän päälle laitettava maitomuovinen piirustustaso / -alusta, jonka alle vois kuvitella laittavansa vaikka energiansäästölampun, ne kun ei kuumene liikaa. Tuote on sellainen pulkan näköinen, sopivasti kallistettu, ja hintaa on varsin sopivat 7,99 puntaa (noin 9 euroa), en sit tiedä mitä siellä. En ole kokeillut, mutta luulisi valkoisen ABS-muovin läpäisevän sopivasti valoa - kokeilemallahan se selviää.

Valopöytiä selvästi kaivataan. Kun siivouksen yhteydessä lopulta viskasin ulos 200-kiloisen Eiri-pöytäni (sellainen sotalaivan kokoinen oranssi, hydraulinen tiltattava hirviö), se oli kadonnut 5 minuutissa jäljettömiin. Se oli kyllä hyvä pöytä, toistakymmentä vuotta mun pääasiallinen piirustuspöytäni, sen jälkeen kun "myin" (rahat ei tainneet koskaan tulla mulle asti) arkkitehtipöytäni "Godzillan" eräälle nuoremmalle sarjakuvantekijättärelle joka saman tien lopetti uransa ja karkasi mietiskelemään jonnekin kaukaiseen itään, luulisin.

Katsotaas, löydänkö Ikean tuotelinkin...

Edit: http://www.ikea.com/gb/en/catalog/products/10138318

Kivi

[Timo Ronkainen]

Katsotaas, löydänkö Ikean tuotelinkin...

Edit: http://www.ikea.com/gb/en/catalog/products/10138318

Kivi

Missää tuossa ei mainita, voiko sen alle laittaa valon, tai ainahan voi, mutta päästääkö se valoa silleen sopivasti läpi. Tuo olis kyllä taatusti edullinen ratkaisu monelle.

Timo

[Reima Mäkinen]

Missää tuossa ei mainita, voiko sen alle laittaa valon, tai ainahan voi, mutta päästääkö se valoa silleen sopivasti läpi.

Timo

Arvataan: Ei päästä.

[Timo Ronkainen]

Sitten siihen pitää leikata/sahata reikä ja ruuvata Ohlsonin pleksi päälle. 

Timo

[[kivi]]

Arvataan: Ei päästä.

Jos se on valkoista ABS-muovia niin saattais hyvin päästääkin. Arvaus tämäkin.

Kivi

[ala]

Nyt kun löytyi komeron nurkista ylimääräistä luppoaikaa ja isän varastosta materiaalia ynnä koneita niin ajattelin monen vuoden ihmettelyn jälkeen tosiaan ruveta rakentamaan sitä omaa valopöytää...
Perfektionistille osoittautui jo suunnittelu haasteelliseemmaksi mitä kuvittelin... Lamppu laatikkoon ja lasi päälle kuulosti helpolta mut sit rupesin miettimään vähän enemmän, esim valotehon säätämismahdollisuus olisi kiva: tunnistan tarpeeni erilaisten paperi-laatujen raiskaamiseen joten olisi kiva nähdä sen paksuimman akvarellipaperinkin läpi sokaisematta silmiään kun näprää ohuemman paperin kanssa...
Tämä himmennin asetti yllättävän ison kynnyksen valaistuksen suhteen, siihen ei sit enää käykään mikä tahansa lamppu esim tuon loisteputken kanssa saattaa olla ongelmia. Päädyin suunnittelussa kolmeen lamppuun joista saa katkaisimella päälle yhden, kaksi tai kaikki kolmeki tarpeen mukaan...
Lasin ajattelen hiekkapuhaltaa, saa sit nähdä mitä siitä tulee, itse lasi on isän mukaan vanha autonlasi, kokoa 60cm x40cm...
Tässäkin voi tulla vastaan enemmän ongelmia mitä ajattelisi, esim pintajännityksen tms muutokset jotka saattavat tehdä lasista hauraan, mielikuva ranteiden aukeamisesta käsien painuessa lasin läpi piirtovaiheessa harmittaa ajatellen siinä mahdollisesti sotkeutuvaa piirrustusta 
Ne jotka omistavat valopöydän ja/tai omaavat kokemusta kyseisen värmeen käytöstä voisivat kertoa vastaantulleita ketutuksia ja kehittämisideoita! Omat kokemukset kun perustuvat aika pitkälti pöytälampun pitämiseen kahden jakkaran alla joiden päällä sit oli joku vanha lasi, kunnes erään pitkäksi venyneen illan päätyminen lasin päälle rajoittikin kokemusten kasvattamisen ikkunalasin läpi piirtämiseen aurinkoisella säällä

[Reima Mäkinen]

Tässäkin voi tulla vastaan enemmän ongelmia mitä ajattelisi, esim pintajännityksen tms muutokset jotka saattavat tehdä lasista hauraan, mielikuva ranteiden aukeamisesta käsien painuessa lasin läpikokemusten kasvattamisen ikkunalasin läpi piirtämiseen aurinkoisella säällä

Eikös juuri autonlasi pitäisi olla tässä suhteessa turvallinen. Se kun menee rikkoutuessaan murusiksi eikä siruiksi. Siitä vaan rakentamaan!

Mitä tuohon valon määrään vaikuttamiseen muuten tulee, voisi ajatella että myös lampun etäisyyden säätäminen vaikuttaisi aika lailla kirkkauteen. Valotehohan on suhteessa etäisyyden neliöön (vai miten se nyt meni). Eli kun lamppua siirtää puolet kauemmaksi niin valoteho on enää 25%. Teoriassa. Suurin piirtein. Kummiskin. Sitä en kyllä osaa lonkalta sanoa, että miten paljon paperien opasiteetti vaihtelee? Ilmeisen paljon. Ja sehän riippuu siitäkin montako kerrosta mitäkin paperia on päällekkäin...

[Jyrkäle]

Eri paksuiset paperit päästävät valoa lävitseen todella eri tavoin. Koska itse olen paksun ja tiheän paperin ystävä tussiterineni ja pensseleineni, olen ottanut tavaksi paperia ostaessa ehdottomasti tarkistaa, miltä paperi näyttää valoa vasten.

Tässä suhteessa (ja useimmiten muutenkin) huonointa ei ole paksuin paperi, vaan sellainen, jonka paksuudessa on vaihtelua. Läpivalaistuna se näyttää ihan kirjavalta, eikä sellaista voi kuvitellakaan käyttävänsä valopöydällä! Päälle päin se ei näy, kuten ei myöskään paperin painona/neliö.

Itse käytän kuitenkin samaa pöytää ja samaa lamppua, oli paperi mitä hyvänsä. Kun pitää nähdä vähän paksumman paperin läpi, vähennän ympäröivän tilan valaistusta. Tähän mennessä olen tullut toimeen erinomaisesti.