Asterix

[Pjuntta]

Ja voisiko joku selittää miksi se yks ruma ukko haisee jollekin, kalalleko se oli. Onko siinä joku vitsi vaiko ihan vaan tuulesta temmattu idea, kuten usein Uderzolla, mielestäin.

No, tyyppihän oli kalan näköinen ja sillä oli suomumainen panssarikin. Ehkä "kalamaisuuteen" tai "kaloihin" liittyy fransukulttuurissa joku sanaleikki tai kavaluuteen viittaava assosiaatio, joka jää meille Suomi-urpoille hämäräksi.

Siinä muuten onkin Asterixien raivostuttava puoli: niitä lukiessa huomaa jatkuvasti että "ahaa, tässä on selvästi viittaus johonkin ranskalaiseen ilmiöön tai julkisuuden henkilöön". Mutta eihän sitä viittausta ymmärrä!

Tosin eivät varmaan ymmärrä nuoremmat ranskalaisetkaan, sillä Goscinnyn tarinoissahan viittailun kohteena ovat tietysti 30 - 40 vuoden takaiset jutut.

En myöskään kadehdi suomentajia jotka ovat joutuneet painiskelemaan Asterixin sanaleikkien kanssa...

[Tertsi]

Ja hyvin ovat suomentajat onnistuneet!

Jos vertaa esim. ruotsinnoksia, niin joko en ymmärrä,  tai ruotsi on köyhä kieli, tai ruotsintajat ovat olleet heikompia kuin suomentajat.

toivon että siihen kalanhajuun on joku järjellinen selitys vaiikapa franskan kielessä. Mielestäni tyypin ulkonäköön ja asuun viittaaminen on huonoa huumoria, jos huumoria ollenkaan.

[Ruzaccho]

Ei, ei, ei, Syvä kuilu on edelleen yksi hienoimpia kylmän sodan kommentaareja tässä maailmassa. Satiirin sijaan saammekin nähdäksemme jopa sentimentaalisen lopetuksen. Sellaisiakin joskus kaivataan.

Ruusu ja miekka sekä Obelixin kaleeri ovat todella huonoja. Etenkin ensimmäisen kammottava sovinismi järkyttää. Se saattaa naurattaa Ranskassa (eikä välttämättä sielläkään koko kansaa), mutta etenkin pohjoismaisessa kontekstissa se näyttää omituiselta 50-luvun pilakuvalta.

[Pjuntta]

Kylmn sodan? Itse olen aina kuvitellut, että se viittasi Ranskan sisäpolitiikkaan. Voin toki olla väärässäkin, en muista mistä tuo mielikuvan olen saanut...

[Timo Ronkainen]

Mikä muu se kuilu on kuin Muuri? Berliinin muuri.
Jos tuo olis tehty heti tuoreeltaan muurin rakentamisen jälkeen 1960-luvun alussa, olis se paljon huimempi juttu. Nyt se tuli lähes pari vuosikymmentä "myöhässä".
Varmaan siinä on jotain ruolta Ranskan sisäpolitiikastakin.
Jaa-a, jospa Uderzo uskaltais vielä tehdä Le Penistä jonkun ilkimyshahmon. Lepenix?

Timo

[Paalujuntta]

Muuri? Tosiaan, mikäpä muukaan. Ei Asterix ihan niin kiinni olekaan ranskalaisuudessa kuin mitä olen kuvitellut.

Joka päivä oppii jotain uutta.

[Veli Loponen]

Mä olen tykännyt liki kaikista Asterixeista riippumatta kirjottajasta. Sama koskee Lucky Lukeja.

[Timo Ronkainen]

Tämä tulee kahteen threadiin, sori, mutta Asterix täyttää pian 45vuotta (29.10).

http://gb.obelix.com.fr/missives/lettre25b.html

http://gb.obelix.com.fr/missives/lettre24b.html

Vicar ja Uderzo, jollain festarilla:
http://gb.obelix.com.fr/missives/23-02.jpg

Timo

[sasi04]

Minulla on Kultainen sirppi englanninkielellä, ainakin tämän yhden lukukokemuksen perusteella juttu kulkee sujuvasti myös englanniksi. Toki pitäisi osata ranskaa ja verrata enkun- ja suomenkielistä käännöstä alkuperäiseen. Ruotsinkielisenä en ole ikinä Asterixia lukenut mutta eikös se ruottinkieli ole muutenkin kielellisesti aika köyhää. Mites se runovitsi menee: "saari saari ..." on ruotsiksi "hö ö höns ö.." tai jotain vastaavaa....  

Asterix & co 1-erikoisalbumissa on kerrottu Asterixin hahmojen nimiä muilla kielillä. Englannin kielen Getafix poikkeaa toisista kielistä täysin, miksihän? Onhan Aqua -sanan merkitys tunnettu myös englanninkielellä... Mutta nimi on kyllä hauska, jos tästä vääntäisi tietäjämme nimen uusiksi, miltä kuulostaisi esim. Paranex? Jaa-a, kuulostaa lääkkeeltä..  

[Timo Ronkainen]

lukenut mutta eikös se ruottinkieli ole muutenkin kielellisesti aika köyhää.

Ris gryn grot och rågbröd. Riisipuuroa ja ruisleipää.  

 

Englannin kielen Getafix poikkeaa toisista kielistä täysin, miksihän?

En tiedä milloin tuo on englanniksi ensi kertaa käännetty (1960-luvulla?), mutta eikös fix tarkoita piikkiä? Peräti huume?... Huh? Mikäs hippie siellä svengaavassa Lontoossa niillä on ollu kääntäjänä? "I need a fix 'cos I'm going down..." lauloi Lennon-beatlekin. (Merriam-Webster: fix = a supply or dose of something strongly desired or craved; especially : a shot of a narcotic). Get a fix saa "uuden" merkityksen... eh?

Timo

[Justus]

Minusta tämä "Asterixista tuli ihan paska kun Goscinny kuoli" -juttu on aikamoinen sarjakuvaklisee, itsepätemiseksi esitetty. Jos Goscinnyn kuolemasta ei tiedettäisi, ei tälläistä hysteeristä juttua olisi.

Asterixin taso on laskenut, mutta se johtuu ideoiden puutteesta ja muusta. Eihän Pulterikaan enää naurata.  Kyllähän kaikilla taiteilijoilla on parhaat vuotensa. La Traviata, Ruusu ja miekka jne. ovat ihan vain rahastusta. Minusta syvä kuilu ja Asterix belgiassa sekä A. Korsikassa ovat aivan mahtavia. Eivät ne eroa entisistä. Nykyiset eroavat, mutta ei se Renén kuolemasta johdu suoranaisesti.  

Syvä kuilu on parodia monestakin, mutta itse löydän yhtäläisyyksiä aika tavalla Taru Sormusten Herrasta -trilogin viimeisen osan eli Kuninkaan paluun kanssa. Siinä petturimainen "sillinpää" kätyri vastaa Kärmekieltä, Rooman armeija käy Sauronin joukoista ja Akvatix Gandalfista. Päälliköiden poika ja tytär löytävät myös yhtymäkohtansa kuten myös päälliköt, kaksi kuningasta. Asterix on tietysti Aragon ja Obelix Gimli.

Idefix -pieni mutta pippurinen - vastaa aika lailla hobitteja kun karkoittaa kutistuneen Rooman armeijan...

[Pjuntta]

- Får får får?
- Får får inte får, får får lamm.

Jes, itsekin yhdistäisi "getafixin" ihan ensiksi huumetouhuun.

Asterixeissahan kommentoihin 60-luvun nuorisokulttuuriakin samalla irvileukaisuudella kuin kaikkea muutakin. Britannia-tarinassa Asterix pääsi näkemään jonkun bändinkin, oliko se nyt Beatles vaiko rollarit?

Toisaalta on hauska, miten ranskalaisuutta ja Bretagnea kuvaava Asterix on otettu Suomessakin omaksi. Suomalaisetkin uskovat tunnistavansa itsensä rakastettavien ja "taikajuomaa" hörppäävien jukuripäiden kylästä...

Ei varmaan ole sattumaa, että yksi ekoista suomennetuista Asterixeista oli huippu-urheilua, kansallisräyhäämistä ja etelänmatkakulttuuria pilkkaava Asterix Olympialaisissa.

[Pjuntta]

Minusta tämä "Asterixista tuli ihan paska kun Goscinny kuoli" -juttu on aikamoinen sarjakuvaklisee, itsepätemiseksi esitetty.

Hyvä että Uderzonkin käsikirjoittamilla Asterixeilla on puolestapuhujansa. Mutta jospa et nyt kuitenkaan pönkittäisi omaa mielipidettäsi esittämällä tuollaisia lapsellisia oletuksia muiden keskustelijoiden motiiveista.

Asterixin taso on laskenut, mutta se johtuu ideoiden puutteesta ja muusta. Kyllähän kaikilla taiteilijoilla on parhaat vuotensa.

Totta, tuskinpa 80. ikävuottaan lähestyvä Goscinnykään enää olisi ihan parhaassa terässään vaikka eläisikin.

Emme voi mitenkään tietää, olisiko Asterixien taso laskenut yhtä jyrkästi jos Goscinny vielä eläisi.

Syvä kuilu on parodia monestakin, mutta itse löydän yhtäläisyyksiä aika tavalla Taru Sormusten Herrasta -trilogin viimeisen osan eli Kuninkaan paluun kanssa. ...

Hmm. Mielenkiintoinen teoria, mutta sisältää ehkä ylitulkintaa.

Eivät nuo mainitsemasi yhtäläisyydet niin omaperäisiä ole, että niitä olisi pakko johtaa nimenomaan Kuninkaan paluusta. Kierot neuvonantajat ja pienet mutta pippuriset sankarit olivat tarinoiden vakioteemoja jo kauan ennen Sormusherraa. Neljännesvuosisata sitten Tolkienkaan ei ollut ihan niin iso juttu kuin nykyään.

[VesaK]

Toisaalta on hauska, miten ranskalaisuutta ja Bretagnea kuvaava Asterix on otettu Suomessakin omaksi. Suomalaisetkin uskovat tunnistavansa itsensä rakastettavien ja "taikajuomaa" hörppäävien jukuripäiden kylästä...

Ihan mahdottomanahan sitä alkuun pidettiin suomennettavaksi, mutta kah pentele, het tärppäsi. Paljon nopeammin osui ja upposi kuin esmes Tintti, jonka starttaaminen soomekeelel kesti melkein 15 vuotta. Tajusivatten, että kovakalloiselle kansalle ei kovakantisuus sovi, vaan lättysinä naattivat albuminsa, kun neet oli niin kovin kalliitakin, 3 markkaa ja 95 penniä nelivärialbbaristä, härre min guud!

Mutta todella, jotain yhteistä on, voittihan Veli-Pekka Alare (R.I.P.) Nuorison taidetapahtuman sarjakuvakilpailun Turuusa 1970 tarinalla Asterinen, jossa varsin taitavasti eli hiton hyvin alkuper. tyyliä matkien oli muovattu asetelma Gallia/Rooma muotoon Suomi/Ruotsi. Asterixien hirveää väkivaltaisuutta ja Goscinnyn&Uderzon "rasismia" kommentoitiin.

Totta hemmetissä Goscinnynkin terä olisi tylsynyt, äijähän paahtoi kuin viimeistä päivää - yrittäkääpäs itte tehdä kolmea albumisarjaa ja kahta pitkää animaatioelokuvaa samanaikaisesti. Mutta koska oli nero, G tajusi kuolla ajoissa.
 

[Jukka Laine]

Syvä kuilu on Shakespeareltta kotoisin, ihan kuten Sormusten herrakin.