Atomium-sarja - Freddy Lombard & Roxanen paluu

[Petteri Oja]

Poimin divarista kaksi kovakantista pikkualbumia, Pjotr & Meynen: Roxanen paluu sekä Yves Chaland: Freddy Lombard seikkailee - Gottfried Bouillonilaisen testamentti. Kirjat ovat kaksivärisiä ja vuosilta 1985-86.

Kustantajana ensimmäisessä kirjassa on turkulainen Eita Oy, ja toisessa Atomium Oy. Luultavasti vaan firman toiminimi on vaihtunut, koska käyntiosoite on sama. Kirjat ovat osa Atomium-sarjaa, jota ei kai ilmestynyt enempää.

Ihmetyttää että mikä tää tämmöinen Atomium oikein on ollut ja ketkä näitä oikein kustansi. Ihan hullua pukata markkinoille eurooppalaista sarjakuvaa kovakantisina ja kaksivärisinä laitoksina, tekijöiltä joita kukaan Suomessa ei tunne...

En ees kovin paljoa tarinoista tykännyt, varsinkin Roxanen paluu jäi hyvin häiritsevästi kesken.

[roju]

Muistan 80-luvun...

Silloin tosiaan hetken aikaa ajateltiin, että sarjakuvan tulevaisuus on ligne clairessa. Etenkin Turussa. Kuinka hupaisaa, näin jälkeenpäin ajatellen.

Ligne clairin eli selkeän viivan koulukunnan suuri mestari oli nuorena kuollut Yves Chaland. Jalavaltakin tuli pari Torres-alpparia, ja oikeastaan Maxkin on l.c.:n espanjan-suunnan perillisiä. Ennestään oli suomennettu Ever Meulenia ja Joost Swartea JymyHuulissa. Ettei jotain olisi ollut Tapiirissakin.

Koulukunnan vaikutteet näkyvät yhä keskuudessamme: Dupuy&Berberian, Stanislas, Rabagliati, Seth jne. jne. Aihepiirit ovat onneksi laajentuneet pelkästä ah-niin-ironisesta (ja kasarista!) retroilusta. 

Atomium oli pari asiaansa uskovaa, aikaansaavaa heppua, jotka puuhaavat sarjakuvan kanssa enemmän tai vähemmän edelleen. Vesa tohtinee kertoa lisää.

[VesaK]

Atomium oli pari asiaansa uskovaa, aikaansaavaa heppua, jotka puuhaavat sarjakuvan kanssa enemmän tai vähemmän edelleen. Vesa tohtinee kertoa lisää.

Voe tokkiinsa. Atomium oli omalla tavallaan Turun Sarjakuvakerhon henkiinherätys, ensimmäinen henkäys. Siinä vaikuttivat mm. Reijo Rouvinen ja Pasi Vainio, joista varsinkin jälkimmäinen oli hurahtanut ligne claireen.
Turussa avattiin oikein sarjakuvasomisteinen pianobaarikin (1987, nyk. Bryggmans), Evert Meulen vieraili paikalla avajaisissa. Vainiolla oli runsaasti kontakteja Belgian suuntaan, hän teki muutamankin jutun aiheesta esim. Sarjainfoon ja välitti puolestaan Suomen pieniä sarjisuutisia keski-eurokansalaisille. Mm. Loustal ja Benoit Peeters vierailivat Turussa Pehmeä Pyramidi-tapahtumissa 90-l alussa.
Atomiumilla ei ollut taloudellisia mahdollisuuksia, julkaisujen myynti jäi olemattomaksi ja kolmanneksi  aiotusta opuksesta ehti valmistua vain Soile ja Heikki Kaukorannan käännös. En nyt muista mikä albbari oli kyseessä... Ray Banana, ehkä?  Opiskelijaporukka hajaantui tahoilleen, Rouvisesta tuli PIB Copenhagenin Suomen edustaja ja Vainiosta Otavan markkinointipäälikkö.
   

[Petteri Oja]

Kiitos selvityksestä. Mielenkiintoista kuulla mitä kaikkee sitä on Turussakin yritetty ja tehty.

Yves Chalandia tais muuten olla pikku pätkä ekassa Jysäyksessäkin.

[VesaK]

Jeh, se Piko & Fantasio -puolisivuinen. Jonka sarjan aikoinaan piti mennä UuteenRuutuun Soile Kaukorannan kääntämänä.
Mikäli Atomiumin vaiheet kiinnostavat enempi, menkää esim. Kampintorin antikkaan, jossa on tarjolla pätevä satsi 80-luvun Sarjainfoja...
Tarttis kai joskus jotain säästää omia muistelmia varten, mutta hemmetti, koska sellaisetkin muka ehtisi kirjoittaa...