Liimasidontalaite

[Mikael Mäkinen]

Kun en mistään aihetta löytänyt, niin päätin kysyä. Onko kukaan käyttänyt koskaan tällaista: FELLOWES TB 250 LIIMASIDONTALAITE (51986)
Liimasidontalaite koti/toimistokäyttöön. Max sidontapituus 330 mm. Sidontateho 300 ark (80g). Sidonta-aika noin 30 sek. Mitat (lxkxs) 370x190x120 mm. Paino 1,5 kg. Takuu 2 v. "HOME/OFFICE".

http://nettitukku.lindell.fi/easyorderb2c/startbc?parm=bc7

Että onko toimiva/kotikäyttöön sopiva?
 

[Jho]

Siis tehdäänkö tuolla liimaselkäisiä esim. lehtiä?

[Mikael Mäkinen]

No sehän tässä mielessä olisi, mutta kun ei tiedä... Olisi kova halu ostaa ja testata, mutta kun ei ole rahaa, niin ei viitsi hukkainvestointeja...
Ja pitää olla yritys, että tuolta voi tilata, tai sellaisen käsityksen ainakin sain.

[devilis6]

Ei vakuuttanut ainakaan meikäläistä, mutta mistä noista tietää.
Hintaa oli ainakin ihan tarpeeksi... Kannattaa ottaa puhelin käteen ja ottaa selvää.
Kyllä ne myy, kun osaa vain valita sanansa oikein.

[Jukka Laine]

Linkin alla on jotain ihan muuta.

Töissä olen joskus vastaavaa käyttänyt. Laite oli kallis ja liima oli kallista. Kun laite hajosi, uutta ei hankittu. Palattiin nidontaan jonka kopiokone sitäpaitsi tekee kätevästi kun osaa käyttää. Kaikki eivät osanneet.

[Timo Ronkainen]

Pieniä määriä voi liimata ihan Eri-keeperillä. Ihan tosi. Paperit siistiin tasaiseen pinoon lajiteltuna ja paino päälle. Leveällä siveltimellä vedellään liimattavalle sivulle vaan pari/kolme kerrosta liimaa, annetaan välillä kuivua. Paperiveitsellä voi erotella sitten toisistaan ne mitkä pitää erotella (alpparit, whatever). Näin on tehty ihan kirjapainoissa. Liima vaan oli jotain saman tyyppistä. Eri-keeperiä kannattaa ohentaa vedellä pikkuisen (ehkä 1:4).

Timo

[Samperi]

Timon ohjeeseen jatkoksi:

Nippu kannattaa laittaa lautojen väliin puristuksiin puristimien avulla (liimattava puoli noin 1-2 milliä ulos), ja liimattavat pinnat kannattaa viilata kevyesti hieman epätasaiseksi, niin liima tarttuu paremmin.

[Timo Ronkainen]

Timon ohjeeseen jatkoksi:

Nippu kannattaa laittaa lautojen väliin puristuksiin puristimien avulla

Jep, hyvä pointti, etenkin jos nippu on tosiaan reilumman kokoinen. Kokemuksesta voin sanoa että yksittäiskappalain liimattavat (3-15 cm) menee ihan painon alla. Näin olen liimaillut joitakin graduja (en omiani - huom... semmost ei oo  ) yms. Hyvin on kestänyt aikaa.

Timo

[O.K.]

-- liimattavat pinnat kannattaa viilata kevyesti hieman epätasaiseksi, niin liima tarttuu paremmin.

Veitsellä nippuun tehdyt kevyet pystyviillot parantavat myös liimauksen kestävyyttä.

Eikä kai se kirjapainojen käyttämä varsinainen nippuliimakaan kovin tyyristä ole, ja yhdellä pönikällä liimailee hirveät kasat. Nippuliima on semmoista löysää lirua.

[[kivi]]

Pieniä määriä voi liimata ihan Eri-keeperillä. Ihan tosi. Paperit siistiin tasaiseen pinoon lajiteltuna ja paino päälle. Leveällä siveltimellä vedellään liimattavalle sivulle vaan pari/kolme kerrosta liimaa, annetaan välillä kuivua. Paperiveitsellä voi erotella sitten toisistaan ne mitkä pitää erotella (alpparit, whatever). Näin on tehty ihan kirjapainoissa. Liima vaan oli jotain saman tyyppistä. Eri-keeperiä kannattaa ohentaa vedellä pikkuisen (ehkä 1:4)

Käytetty liima oli todennäköisesti kotimaista Kiiltoliima 66:tta, joka, vaikka onkin PVA-dispersioliima kuten Eri-Keeperkin, säilyttää joustavuutensa paremmin ja pidempään.

Sillä ne oikeat kirjansitojatkin työskentelee. Erikeepperistä taas puuseppäkaveri sanoi lakoniseen sävyyn: "Sillä me koulussa puutöitä liimattiin, eikä niistä mikään ole enää kasassa." Eli Erikeeper kuivuu ja irtoaa, ja sidonnassa kuivunut liima murtuu.

Mä olen myös penskana ekoissa työpaikoissa (kirjapainoja) käyttänyt tuollaista alkuperäisessä kysymyksessä tiedusteltua liimauskonetta, ja on sanottava, että ellei sitä ilmaiseksi saa, sitä ei kotiin kannata hankkia. Ja jos sen hankkii, niin saman tien hankkii nuuttauskoneen kansien selkätaitteille, ja giljotiinin reunojen tasaamiseen... eli ei.