DC vai Marvel

[Rac]

Ääni meni DC:lle pienellä entten-tentten -tekniikalla. Pidän mollemista oikein paljon. DC:n puolelta tosin Vertigo kiehtoo enenmmän kuin normaali universumi. Tämä johtunee siitä, että en ole juuri DC-Spesiaaleja tarkemmin siihen tutustunut. Jos parin vuoden takainen meno olisi jatkunut (Suomen) Marveleissa olisin äänestänyt ilman mitään pähkäilyä sitä, mutta nykyinen taso on vähän niin ja näin.

[Jaakko Pehkonen]

kuukautisesta lehdestä

 

Mutta ei se cross-overeiden suurin viehätys tuollaisissa maailmaamullistavissa tapahtumissa edes mielessäni ole, vaan siinä että se kertoo, että jokainen tarina on osa jotain suurempaa. Ja minun vaatimattoman mieleni tyydyttäisi se, että edes jossain puhekuplassa Mary Jane mainitsisi, että "Olipas se hulvatonta kun tuossa genoshan pistivät palasiksi taannoin." (luulisi olevan tarpeeksi suuri tapahtuma

Minä olen sinun kanssa nyt niin samoilla linjoilla että ihan hirvittää. Ollaanko me klooneja ?

[kespa]

DC:lle meni kyllä nyt ääni, mutta ainoastaan, jos Vertigo luetaan mukaan. Muista DC:n hahmoista on suurempaa kiinnostusta onnistuneet nostamaan vaan itseoikeutetusti Batman ja Hitman (piru, kun tonkin sarjan onnistuis joskus keräämään loppuun...).
Marvelilla kuitenkin paljon hyvää kamaa.

[Lurker]

Yllättävänkin vahvasti DC on nyt Marvelia edellä!

Veikkaanpa, että hyvin valituilla DC Spesiaalin sarjoilla on tähän osuutensa.

Samaten Marvelin "quagmire" päälleikkäislimittäisvaihtoehtoisuniversumeineen on syönyt hahmojen uskottavuutta.

[isokana]

DC:llä on Vertigo ja Batman. Marvelilla on Daredevil. DC voittaa 2-1. Paljoa muuta en ole lukenut kummaltakaan kustantamolta, josta olisin todella pitänyt. Tosin Morrisonin X-men yrittää löytää tietä sydämeeni, mutta ei sekään riitä Vertigon repimän hehtaarikaulan kiinnikuromiseen. DC:n miinuspuolelle menee Teräsmies, joka ärsyttää minua kohtuullisesti, mutta onpahan Lepikselläkin joku, jota hakata, kun rosmot ovat telkien takana.

edit: Buh, luettuani Ultimate-ketjua tuli mieleen, että Ylivertaiset on Marvelia kanssa. Se potkaisi ja kunnolla. Hahmot olivat jopa mielenkiintoisia ja toiminta oli intensiivistä. Supreme Poweria on tullut liian vähän, jotta siitä voisi sanoa jotain perustavaa, mutta kohtuullisen hyvältä vaikutti.

[puro]

Koko sarjakuvien keräilyvillitys alkoi Marvelin sarjakuvista vuonna '88 ja jotenkin silloin, en edes kauhean tarkkaan tiedä miksi, piti keräillä joko tai. Eli se oli joko DC tai Marvel. Silloin rupesin keräämään Marvelia ja ihan vasta viime vuosina olen selkeästi avannut silmiäni enemmän DC:n yms. tarjonnalle. Varsinkin kun Amazonilta saa TPB:inä kaikkea kivaa. Ääni menee historian painolastin vuoksi siis Marvelille, sarjakuvallisin perustein olisin äänestänyt molempia.

-P.

[Lurker]

Alan Moore kiteyttää Stan Leen reseptin:  “crowd-pleasing formula of omnipotent losers”.
http://www.nytimes.com/2010/07/27/books/27moore.html

Kaikkivoipa luuseri on niin hyvä termi, että sen voisi ottaa laajempaankin käyttöön...

[hdc]

Onhan tuo aika hyvä summaus.

Minä laittaisin reunaehdoksi valinnalle ajan, taitoskohta tulee siinä 80-luvun puolivälin tienoilla...tätä ennen Marvel on se parempi firma, Hämäri, X-miehet, Ihmeneloset, Daredevil yms olivat kaikki tasaisesti parempia kuin kilpailijansa ja Epic Comics oli varsin ansiokas myös.

Mutta noiden taso lähti laskuun samalla kun DC piristyi huomattavasti mm. Watchmenilla, Dark Knight Returnsilla ja sekalaisilla muilla virityksillä. Firmana DC oli ja on huomattavasti monipuolisempi, peruslinjan ohella Vertigo, Wildstorm, CMX, Paradox Press ja levitysdiilit Humanoidsin ja 200AD:n kanssa (ja joitain taisin unohtaakin), ja jos ihan sitä peruslinjaakin katsotaan niin paremmat supersankarikiksit minä olen viime vuosina saanut DC:n puolelta, mm. Andreykon Manhunter ja Simonen Birds of Prey.

[Vincent]

Minä en ole ikinä pitänyt yhdestäkään DC:n tarinasta tai hahmosta.
Marvelilla molemmat ovat paljon kiinnostavampia. En nyt valitettavasti osaa antaa kypsempää perustelua, kuin: "koska olen sitä mieltä".
Ihan pienestä pitäen vain Marvel on kelvannut ja se on kai jotenkin "juurtunut"

[Lönkka]

Skidinä diggailin Marvelia, mutta kyllä myöhemmin on tullut ostettua enempi DCtä. Tosin enin osa DCn perusvalikoimasta on aika pahaa huttua, mutta niin on Marvelinkin. Oikeastaan Marvelilla on hutun osuus kyllä prosentuaalisesti oleellisesti isompi. DCllä on perusDCUn ulkopuolella merkittävästi enempi ja parempia aikuisillekin suunnattuja sarjoja kuin mitä marvelilla on tarjota.

Tokihan sisällön laatu vaihtelee ja välillä tulee kausia että toinen kustantajista on selkeästi parempi, kuten esmes Marvelin selkeä suvereeniteetti 60-luvulla.

Mutta mielestäni ei kannata fanittaa vaan toista vaan poimia ne harvat rusinat molemmasta pullasta!

Vincenttiä varten listaan nyt muutamia hyviä ja helpommin aukeavia DCn alppuja joita uskallan suositella mitä lämpimämmin. Ehkäpä tutustumalla johonkin noista löytyisi sellainen DC-sarja josta sinäkin pitäisit.

All-Star Superman
Authority (kolme ekaa eli Ellisin kässäämät)
Batman: Arkham Asylum
Batman: Dark Knight Returns (suom: Yön ritari)
Batman: Long Halloween
Batman: Year One
Gotham Central
Manhunter (Marc Andreykon 2000-luvulla kässäämät)
Planetary (ekat neljä numeroa tuli viime vuonna suomeksikin)
Promethea
Sleeper (etenkin Season One)
Swamp Thing (eka Rämeen olento alppu tuli juuri suomeksi)
Top 10

Ja onhan nämäkin tavallaan supersankarikamaa:
Global Frequency
League of Extraordinary Gentlemen

[Curtvile]

Tokihan sisällön laatu vaihtelee ja välillä tulee kausia että toinen kustantajista on selkeästi parempi, kuten esmes Marvelin selkeä suvereeniteetti 60-luvulla.

Mutta mielestäni ei kannata fanittaa vaan toista vaan poimia ne harvat rusinat molemmasta pullasta!

Komppaan vahvasti ja lisäisin listaan vielä Imagen ja Dark Horsen leipomot näistä isommista.
Savage Dragon on ehdottomasti yksi parhaita niin supersankari kuin muissa genreissäkin.
Ja Invincible on sitä mitä teräsmies ei ole ollut vuosikymmeniin, sillä erotuksella että hahmot kehittyvät.

Lönkan lista on pahuksen laadukas.
Niin Marvelilta kuin DC:ltäkin tulee laatuakin mutta se ei ole ihan vaan kustantamosta tai genrestä kiinni vaan ennen muuta tekijöistä.
ja itse menen ensisijaisesti kirjoittajan mukaan, kehnompikin piirtäjä käy.

[Vincent]

Lönkkälle kiitos listasta, jonka valikoimaan tulee taatusti tututtua. Myönnän, että kaikkista DC-hahmoista Batman voisi olla itsellekkin kelpaava, mutta en ole oikein viittinyt hankkia mitään kyseisen häiskän tarinaa, kun olen pahasti pihalla DC-kuvioista, mutta jos nyt jonkun tuossa listassa mainitun.
Teräsmiehen kyllä taatusti kierrän kaukaa, sillä kyseistä hahmoa inhoan syvästi (ja olen kyllä lukenut muutamia Teris-tarinoita, kun tuli kaverilta lainattua).

[hatinufer]

Marvel.
Mutta varauksella.
New Avengers, Captain America ja Moon Knight koukuttivat meikäläisen niin perusteellisesti, että Marvel jyrää.
Bendis  ja Brubaker osaavat kirjoittaa supersankarihuttua. Koska olen kirjoittajavetoinen, ja kun Dc:llä ei ole kuin Geoff Johns, Marvel voittaa jalkapallolukemin 2-1.
Dc häviää jo senkin tähden, koska Batman ei ole oikeastaan ikinä iskenyt meikäläiselle. Marvelin Moon Knight on saman tyyppinen hahmo, mutta äkäisempi. Ei tosin yhtä äkäinen kuin Imagen Shadowhawk, vastaavanlainen synkkien kujien kulkija; Sh on hyvä hahmo, mutta juonet ovat tarinoissa auttamattoman huonoja.

Lönkan lista on hyvä. Superman kyllä kolisee meikäläiselle osaavissa käsissä: All Star Suopermanin ohella Red Son.
Ja Alan Mooren Swampit: nerokkaita sarjiksia. Mutta niistä on aikaa !

[Lönkka]

Myönnän, että kaikkista DC-hahmoista Batman voisi olla itsellekkin kelpaava, mutta en ole oikein viittinyt hankkia mitään kyseisen häiskän tarinaa, kun olen pahasti pihalla DC-kuvioista, mutta jos nyt jonkun tuossa listassa mainitun.

Enin osa noista listani jutuista oli tosiaan sellaisia että ei vaadi juri mitään tai ehkä laisin tuntemusta DCstä. Eli siltä osin helppoja ummikonkin tutustuttavaksi.

Minua ei tosiaan perus-DCU kiinnosta pätkääkään. Marvelia sentään tunnen, mutta niillä on 90-00 luvuilla mennyt homma niin kummalliseen suuntaan että ei ole kiinnostanut seurata kunnolla; enimmäkseen pelkkää kuolleen konin ruoskintaa.

Teräsmiehen kyllä taatusti kierrän kaukaa, sillä kyseistä hahmoa inhoan syvästi (ja olen kyllä lukenut muutamia Teris-tarinoita, kun tuli kaverilta lainattua).

Joo, itsekään en (juuri) Teriksestä pidä, mutta nuo Grant Morrisonin kässäämät All-Starsit ovat kyllä aivan tolkuttoman kovia ja uskaltaisin väittää parhaiksi Teris-tarinoiksi ikinä. niissä on käsittämätön sense of wonder mukana! Tästäkin tuli viime vuonna 4 tai 6 ekaa numeroa suomeksi.


Curtvilen Image-ehdotuksiin liittyen:
Savage Dragonista en ikinä ole innustunut, mutta Invincible on parhaita supersankarisarjakuvia vuosikymmeniin.


Joo, ja tekijöiden mukaan mennään täälläkin. Myös painottuen kässääjiin, mutta tuleepa sitä ostettua silmäkarkkia fanitettaviölta taiteilijoilta vaikka sisältö on enemmän tai vähemmän potaskaa (esmes Dodsonin tuoreet X-Menit).

Bendis ja Brubaker ovat esmes hyvä kässääjiä, mutta miesten parhaat supersankarituotokset ovat perusmateriaalin ulkupuolella eli Bendiksen tolkuttoman hieno Powers ja Brubakerin Incognito (joka on mielestäni jonkinlainen kopio samojen tekijöiden Sleeperistä).


Moon Knightia en voisi mitenkään pitää vakavana haastajana Batmanille. En ole vielä törmännyt sellaiseen MK stooriin josta olisin innostunut, mutta Bättiksellä on kyllä useita tolkuttoman kovia stooreja siellä loputtoman sonnan/keskinkertaisuuden suossa. YMMV

[Curtvile]

Itse olen pitänyt Moon Knightista 1970-luvulta lähtien, joskus 80-90 lukujen Länsirannikon Kostajien adamantiumpukuinen karkkiversio sattui päähän ja sattuu yhä, mutta tuoreemmat inkarnaatiot ovat olleet mannaa.
Mutta pidänkin synkemmistä "katutason" stooreista.

Powersin ja Ingocniton fanina on helppo liittyä kuoroon mutta Bendis ja Brubaker ovat nousseet sfääreihin myös daredeviliensa kautta.
Näitä kehtaan suositella.

Savage dragon on ihan omassa luokassaan, mutta siihen pätee sama kuin vaikkapa Hong Kongilaisiin elokuviin: älä odota että pysytään yhdessä ja samassa tyylilajissa, raaka vakava toimintatrilleri voi sisältää ihmissuhteita ja huumoria tuosta vaan.
ja huumorista voidaan mennä draamaan varoituksetta.

makuasioitahan nuo.