Harmaasävyt originaalissa

[Wilpuri]

Ajattelin kysyä teiltä taiteilijoilta, että onko minulla tiedossa ongelmia, kun olen ruvennut tekemään ns. harmaasävy sarjakuvaa. Minä olen siis mustan lisäksi väritellyt sarjakuvaa kahdella erisävyisellä harmaalla. Onko sellaisen julkaisuun saanti hankalampaa, kuin täysin mustavalkoisen? Onko sen painaminen paljonkin kalliimpaa? Häiritseekö ihmisiä se, että työn jälki ei ole aivan tasaista ja puhdasta, mutta ei toisaalta ole ns. luonnosmaistakaan tyyliä?

Sarjakuva on vasta alkuvaiheessa (kyseessä sama sarjakuva, kuin tuossa onko hyvä vai ei -gallupissa), mutta valmistunee 3 - 5 kuukauden sisällä.

[Timo Ronkainen]

Kyllähän se  vaatii skannaajalta pikkuisen enemmän huolellisuutta ja omistautumista jotta sävyt saadaan toistumaan oikein ja tasapainoisina. Riippuu vähän miten olet tehnyt nuo harmaasävyt. Rasterilla vai tietokoneella vai suoraan originaaliin esim. vesiväreillä?

Timo

[Wilpuri]

olen käyttänyt tumman harmaata ja vaalean harmaata tussia. Jälki on melko tasaista, mutta ei täysin (ja tummuus eroja on kyllä... tumman harmaa lähentelee mustaa välillä).

[Timo Ronkainen]

Haluatko harmaan toistuvan tasaisena vai saako siinä olla sävyeroja? Hankala näkemättä sanoa kovin tarkasti mitään. Mutta tuskin tuosta nyt tulee kustantajalle/painajalle mitään hirveitä ylimääräisiä kustannuksia.

Timo

[Wilpuri]

Minun puolestani sävyeroja saa olla... paitsi musta olisi hyvä saada täysin tasaisena.

[Janne Kuusinen]

 Kuulostaa kyllä tosi hyvältä, jos joku jaksaa tehdä harmaat käsin. Käsin tehtyä katsoo mielellään. Tähän saakka olen itse koettanut minimoida harmauden, mutta joskus sivun tasapaino vaatii tiettyihin paikkoihin sen harmaafillin. Periaatteeksi olen ottanut, että korkeintaan kahta harmaata per sarja: vaalea ja tummempi. Ja kun ennestään on musta ja valkoinen, kutsun lopputuloksia "nelivärisarjakuviksi".

 Nyttemmin olen hyvin innostunut siitä jo monasti puheena olleesta Photoshopin Paste Into-tekniikasta harmaiden suhteen. Muutamat harmaat on tullut tuherrettua vesiväreillä ja/tai laimennetulla musteella A4:t täyteen, sitten skanneriin ja tiedostoiksi. Hyviä, eläviä harmaita. Tasaisten koneharmaiden kanssa tuppaa tulemaan turhan kliinistä jälkeä, puhumattakaan sitten höntöistä gradienttiliukuvärityksistä.

 Ja tuskinpa kannattaa pitää häntää koipien välissä: jos ihmiskunta pystyy keksimään ydinpommin, pyörän, puhelimen, sähkön ja viheltävän vaginan, niin jo on kumma, jos ei muutamaa harmaasävyä saada kohtuuhintaan painettua.

[Reima Mäkinen]

Eiks toi mee ihan niin, että skannaamisen jälkeen vain jyrkentää kuvaa (musta mustaksi) ja pudottaa sitten (harmaiden) värimäärää esim. kuuteentoista? Kannattaa limeisesti vaan skannata suoraan ainakin 600dpillä, että se musta viiva ei olisi sitten kovin hampaista (jagged).

[Wilpuri]

Minulla on vain se tumman harmaa niin kovin lähellä sitä mustaa, että ihan meinaa virtsat tulla housuun. No ei sentään, mutta kyllä se saattaa olla aika ongelmallinen paikoitellen. Jos ryhdyn suuruudenhulluksi ja oletan, että saan sarjakuvani julkaistua ihan virallisesti, niin kannattaako se sävyjen jakaminen (vai miksi sitä oikein sanotaan) antaa ammattilaisen tehtäväksi? Kuvan käsittely on kyllä ihan kohtalaisen hyvin hanskassa, mutta en minä mikään skannausmestari ole.

[Reima Mäkinen]

Sen harmaanhan saa fotarissa valittua myös sävyn perusteella (color range). ja siitä vaikka 5% suuntaan jos toiseenkin. Valittua aluetta voit sitten vaalentaa tarpeen mukaan. Mutta jos viivassa on sitä samaa harmaata, niin sitten kyllä hukka perii. Se teettää kyllä enemmän "käsityötä!" Tai toinen vaihtoehto on rasteroida koko setti sen enempää miettimättä, jolloin ääriviiva hieman kärsii (harmaasta reunasta) muuttuen epämääräisemmäksi. Mutta harmaat pinnat kuitenkin pysyy suurin piirtein halutun laisina.
Eli suosittelen vankasti tussin liudentamista.

[Wilpuri]

Joo... fotari on kyllä hyvä...mutta kukahan keksisi sellaisen harmaan tussin, joka riittäisi yli useampaankin sivuun... ei ole kivaa, kun joutuu ostamaan aina uuden tussin kahta/kolmea sivua varten.

[Veli Loponen]

Ja vastaus on vesiväri!!!
Eli vesiväreistä (tai miksei muistakin) löytyvää mustaa voi laimentaa harmaaksi ja siitä vain pensselöimään. Alkuperäisestä kannattaa kuitenkin ensin ottaa kopio, että vesi ei levitä tussia.

No, ehkä jo kokeilitkin.

Edit: Ja lyijykynää/hiiltä kannattanee myös kokeilla.

[Wilpuri]

Ennen kuin ryhdyin työstämään, niin harkitsin vesiväriä, mutta kun en osaa pensselöidä pätkääkään... kaksi sivua on nyt tuherrettu ja vaaleanharmaa tussi sanoo, että "Minä lopun". Tumma piisaa ehkä jopa 5 - 6 sivuun, koska sitä tulee käytettyä vähemmän.

[Veli Loponen]

Siis, eikö tuo lyijykynä olisi sopiva ainakin vaaleanharmaisiin alueisiin? Se ei lopu kesken, on halpa ja muokattavissa.

[Antti Schroderus]

Vesiväristä sen verran, että itse olen huomannut lystikkääksi keinoksi nuo akvarellipuuvärit. Helppo käyttää, kun itse värittäminen tapahtuu normaalilla kynällä ja pensselillä ei tarvitse kuin laveerata.

Sopii ainakin kaltaiselleni tärinäkädelle ja amatöörille :)

Toki liukkaalle paperille on sula mahdottomuus saada hyvää jälkeä noilla, ainakaan itse en ole onnistunut.

[Wilpuri]

Pitänee seuraavaan projektiin tehdä harmaat jollain muulla tavalla... tähän sarjakuvaan pitää vain tahkota tussien kanssa... Jälki on kyllä mielestäni tähän asti ollut ihan hyvää, vaikka olenkin piirtänyt pelkistetymmällä tyylillä, kuin yleensä. Toivottavasti se ei kuitenkaan näytä tylsältä.

Kunhan vain keksisisn vielä nimenkin sarjakuvalleni... ensin ajattelin, että se olisi Anna, mutta ehkä se on vähän liian tylsä. Ei kukaan halua ostaa/lukea sarjakuvaa, jonka nimi on Anna... varsinkaan simppelisti piirrettyä harmaasävysarjakuvaa.