MikroBitti 10/03 - outoa toimintaa.

[Janne Kuusinen]

 Kaveri tuossa soitti äskettäin, että hei, sä oot uudessa MikroBitissä. Ja kappas. Olivat muistaakseni alkukesästä koonneet kommentteja nettisarjakuvien teosta tätä juttuaan varten. Ja siinä sitä sitten selailtiin valmista juttua lähikaupan lehtihyllyllä.

 Homma oli jotenkin omituinen. Lähetin ajatuksiani ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen, eikä mitään vastausta tai kuittausta kuulunut, joten tietenkin päättelin, että olivat hylänneet koko projektin tai huomioineet vain ammattimaisemmat tekijät.

 Kyllä tämmöinen on mielestäni jotenkin vitun ihmeellistä toimintaa. Olisi kohtuullista saada edes yksi (1) kappale lehteä "palkinnoksi" talkoopanostuksestaan, mutta nyt joudun soittamaan Sanoma Magazinesiin ja kerjäämään sitä häntä koipien välissä. Ei sen mielestäni näin pitäisi mennä. Ja Juha: tuskin sinultakaan on tämän asian puitteissa suihin otettu, miten kävi kohdallasi, oletko edes tietoinen tästä Bitti-asiasta?

 Kummallinen "tietoyhteiskunta", connecting people my ass! Jossain toisessa päässä on periaatteessa ihmisiä, mutta jos kommunikoit, on kuin seinälle tilittäisi. Mikseivät ihmiset kuittaa? Ja jos huomautat asiasta, niin sanotaan heti, että kyllä vastattiin, mutta e-mail on varmaan jäänyt tulematta, jumiin jonnekin. Minne "jonnekin", ilman, että tulee viesti lähettäjälle? E-mail-osoitteet pois sellaisilta moukilta, ja samaan hengenvetoon terveisiä ja siunauksia P.A.Manniselle, joka aina on vastannut ja kuitannut viivyttelemättä kaikki Sarjari-aiheiset kirjeeni. Siis kirjeeni, kirjeitse!
 
 Luulisi, että Bitti-lehdessä osattaisiin e-mailin korrekti käyttö, muteei.

[Wilpuri]

Minäkin bitistä katselin, että "Haa! Näiden hemmojen kanssahan minä kvaakkaan".

Juu. On outoa, kun ei ilmoiteta. Tuskinpa kannattaa kuitenkaan MB:tä ihan alimpaan helvettiin manata. Kaikille sattuu joskus.

Olisi kyllä ehdottomasti ollut oikeuden mukaista, että olisitte saaneet ilmaiset numerot.

[Juha Kouvalainen]

Ja Juha: tuskin sinultakaan on tämän asian puitteissa suihin otettu, miten kävi kohdallasi, oletko edes tietoinen tästä Bitti-asiasta?

Ei otettu suihin ja miestoimittajan ollessa kysymyksessä, parempi niin.  

Minulta kyllä myös sähköpostitse kyseltiin, voiko julkaista Loikan vuoksi -sarjakuvastripin lehdessä verkkosarjakuvia käsittelevässä artikkelissa. Luonnollisesti voi.

Toimittaja vielä laittoi jokunen päivä sitten sähköpostiakin, että näytenumero on postissa. Jospa se joskus tulee Kaupan hyllyllä toistaiseksi vilkaisin lehden artikkelia pikaisesti.

[Janne Kuusinen]

 Menköön nyt sitten lapsuksen piikkiin. Tänään soitin sinne toimitukseen, yritin saada valehtelematta 45 minuuttia niistä tekijäkappalenumeroista vastaavaa eukkoa kiinni. Puhelimella asiointi firmojen tai toimitusten kanssa on nykyään silkkaa tuskaa, kun ihmiset eivät ole enää töissä, vaan kännykän päässä, ja siihenkään ei vastata tai numeroa ei anneta.

 Okei, tämä projekti nyt tökki jonkin verran, mutta tekijäkappale on tulossa, happy end, ja yleisesti ottaen menee hyvin, kun ajatellaan, että Pohjois-Koreassa joutuvat ihmiset syömään mutaa.
 Taidanpa mennä nukkumaan hetkeksi, ja kun nousen, niin ei enää harmita yhtn'!

[Juha Kouvalainen]

Kumpi olisi tullut halvemmaksi: ostaa lehti lehtihyllystä vai kinuta puhelimessa näytenumeroa kolme varttia?  

[T.Kokkila]

Kaveri tuossa soitti äskettäin, että hei, sä oot uudessa MikroBitissä. Ja kappas. Olivat muistaakseni alkukesästä koonneet kommentteja nettisarjakuvien teosta tätä juttuaan varten.

 Homma oli jotenkin omituinen. Lähetin ajatuksiani ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen, eikä mitään vastausta tai kuittausta kuulunut, joten tietenkin päättelin, että olivat hylänneet koko projektin tai huomioineet vain ammattimaisemmat tekijät.

 Kyllä tämmöinen on mielestäni jotenkin v*tun ihmeellistä toimintaa. Olisi kohtuullista saada edes yksi (1) kappale lehteä "palkinnoksi" talkoopanostuksestaan

Kas vain... omia kommenttejanikin oli tuossa Mikrobitin jutussa. Homma kävi minulla ihan samoin, eli toimittaja lähetti kesällä sähköpostia ja kyseli mielipiteitä nettisarjiksista yms. Vastailin niitä näitä ja pyysin kyselemään lisää jos on tarvetta. Enpä juuri enempää ajatuksia asialle uhrannut. Vaan olipa tosiaan minunkin lauseitani lainattu ihan sanasta sanaan.

Näinhän se yleensäkin toimii lehdissä. Toimittaja kerää tietoa ja mielipiteitä eri puolilta ja tekee niiden pohjalta jutun. Lehdillä ei ole velvoitetta lähettää kyseistä numeroa kaikille siinä mainituille (sanomalehdissä tämä olisi aika iso hommakin päivittäin). Yleensä kyllä lähettävät, jos sitä pyytää, mutta kuten huomasit, mitä isompi lehtitalo, sitä vaikeampi on löytää oikeaa ihmistä asiaa hoitamaan. Tässä tapauksessa toimittajakin taisi olla freelancer, eli hänelläkään tuskin on kasapäin lehtiä kotona omalla kustannuksellaan lähetettäviksi.

Hyviin tapoihin tosin ehkä kuuluisi hoitaa asia kunnolla, eli kertoa haastatelluille, että kommentit päätyvät lehteen, ja kysyä haluaako avustaja kyseisen numeron... mutta käytännössä homma ei usein mene niin.

Kannattaa olla tyytyväinen siihen, että nimi oli kirjoitettu oikein, eivätkä kommentit olleet kääntyneet päinvastaisiksi. Omalle kohdalle on sattunut vuosien varrella näitäkin. Nimi väärin tai jopa koko asian pointti on kääntynyt toisinpäin kuin olin sanonut. Valitettavasti siinä jutussa oli nimi oikein. Heh.

[Zisatto]

Äh, kirjoittelin jo yhden vastauksen, mutta sitten sössäsin systeemin kanssa ja se katosi. Kun itse olen alalla kommentoisin seuraavaa:
Toimittaja on menetellyt kömpelösti, jos ei ole kertonut kerääkö hän materiaalia taustatiedoiksi vaiko haastatteluksi. Journalistin ohjeiden mukaan haastatellulle pitää selvittää tämä seikka. Hyvä tapa – mutta ei pakollinen – on myös tarkistuttaa juttu haastatellulla ennen julkaisemista. Teen itse rutiininomaisesti niin, sillä välttää jälkipuheet.
Freetoimittajan on sen sijaan usein vaikea ellei mahdotonta lähettää lehtiä haastatellulle, ellei työskentele käytännössä päivittäin lehden toimituksessa. Monesti free saa olla tyytyväinen jos saa itse kappaleen lehteä jossa juttu ilmestyi.
Lehdillä on ilmeisesti erilaiset politiikat numeroiden lähettelyssä. Vihreässä Langassa, jossa itse työskentelen, numeroita lähetetään haastetelluille aina kun pyydetään - se on osa markkinointia.
Muille lehdille tehdessäni olen välittänyt toimituksiin tiedon että haastateltu haluaisi lehden, mutta sitä en tiedä ovatko lehden sitten lopulta saaneet. Joskus olen luvannut lähettää kopion jutusta jos lehteä ei kuulu. Yleensä freepalkkiot eivät niin päätä huimaa, että kokisi olevan resursseja siihen että ostaisi irtonumerot ja postittaisi ne haastatelluille...

[Juha Kouvalainen]

Multa ei edes kysytty mitään, muuta kuin että saako kuvan julkaista. Ehkäpä toimittaja ajatteli, että tuolla jätkällä ei ole kuitenkaan mitään järkevää sanottavaa.   Oikeaanhan se osuikin.

Näytelehti kyllä saapui jo eilen postissa, tosin lehtihyllyversionkin ehdin jo ostamaan.

[Jaanta]

C'mon Janne ei sulla ollut muuta kuin n. 2 lausetta otettu  mukanaan, en minäkään jaksaisi kallista lehteä niin vähäisestä lähettää.
Nyt joku voisi haistatella mulle kaikenlaista, mutta toi oli miun mielipide asiasta.

[Justus]

Muutkin lehdet tekevät tuota, että ottavat netistä aineistoa sen kummemmin lupia kyselemättä tai jos kysyvät, niin vähän ohimennen. Eräässä Skeptikko-lehdessä oli kerran useita juttuja "kevennykseksi" netistä.

Mikrobitti nyt on kuitenkin "oikea" lehti joten sen politiikka saisi olla vähän reilumpi.  Kyllähän tuosta tuli mainostakin, tässä on jutun nettiversio: http://www.mikrobitti.fi/nettijatkot/2003/10/nettisarjakuvat/

Siellä on Kvaak.fi linkitetty myös, ensimmäisenä portaaleissa. Bitin sivuilla käyvät ainakin sen lukijat ja usea muukin.

[Janne Kuusinen]

Hyviin tapoihin tosin ehkä kuuluisi hoitaa asia kunnolla, eli kertoa haastatelluille, että kommentit päätyvät lehteen, ja kysyä haluaako avustaja kyseisen numeron... mutta käytännössä homma ei usein mene niin.

 Mielenkiintoista, ettei mene, koska nykyään on semmoinen hyvinkin kätevä väline kuin e-mail kaikenmoiseen ihmisten kanssa kommunikointiin. Mutta kun jengi ei osaa tai viitsi sitä käyttää: kaverilta tulleet pokekuvat kyllä katsotaan ja mp3:t kuunnellaan, ja sitten onkin jo parin tunnin lounastauko.

 

C'mon Janne ei sulla ollut muuta kuin n. 2 lausetta otettu  mukanaan, en minäkään jaksaisi kallista lehteä niin vähäisestä lähettää.

 Ajatellaanpa semmoista pikkupuljua kuin Sanoma Magazines: mikäli sen liikevaihto on n. kuudesta eurosta kiinni, niin olen kyllä valmis jättämään "tekijäkappaleeni" sille, joka siitä maksaa.

 Ja hassua, kun kuitenkin meikäläisen pitäisi jaksaa avustaa Sanoma Magazinesin julkaisua jutunteossa ilman vastinetta. Hiukan on yksipuolista, ei täytä vuorovaikutuksen määritelmää. Mahtaa olla talossa laiskaa porukkaa, kun eivät jaksaneet edes vastausta e-mailiin lähettää. Käyhän se kalliiksikin, lisää puhelinlaskua firmalle.

 Joku avustaja varmaan käy siellä toimituksessa tasaisin väliajoin pumppaamassa toimittajien rintakehiä, kun nämä eivät ole viitsineet hengittää, ja pyörtyneet.

[Wilpuri]

Noh noh, Janne. Unohtuivatko Pohjois-Korean mutaa nautiskelevat ihmiset näin äkkiä? Jos olet jo turtunut heidän kärsimyksiinsä, niin ajattele sitten vaikka elefanntimiehen henkistä tuskaa.

[Janne Kuusinen]

 Tulee jostain syystä mieleen mielisairaalaan sijoittuva tosianekdootti, jonka on kertonut ystäväni isä. Siinä vaaralliseen tapaan riehunut potilas oli ollut pakko sitoa sänkyyn ("lepositeet?") ikään kuin opetukseksi, ettei parane olla miten vaan. Puolen tunnin kuluttua hoitaja tulee kysymään, että vieläkö on levoton olo, vai otetaanko siteet pois. Siihen potilas hetken mietittyään tokaisee, että "Vähän on kyllä vielä levoton olo... että jos vielä toiset puoli tuntia pidettäisiin näitä siteitä kiinni".

 Ei vaan, nyt olen jo ihan oikeasti rauhoittunut.

[Reima Mäkinen]

Minusta Jannen närkästys oli aiheellista. Lehden kuvituksena käytetyistä sarjakuvista ja piirroksista puuttuvat (lakisääteiset) tekijätiedot. Myös tämä  on osoitus jutun/lehden amatöörimäisyydestä/ylimielisyydestä/kiireestä.

Ilmeiseti tällä logiikalla toimien voisin ottaa valokopit Kauppisen jutusta ja lätkäistä ne aiheesta kirjoittamaani kirjaan. Kopio voisi vaikka olla vielä hieman suttuinen siitä kohtaa missä kirjoittajan nimi mainitaan.

Rohkenen epäillä onko Bitin verkkosivulla julkaistuista piirroksistakaan maksettu mitään? Tai kysytty lupaa kuvien rajaamiseen ja muokkaamiseen (runttaamiseen) alkuperäisten kuvien tekijöiltä. Sanoman copyright-tiedot löytyvät kyllä webbisivun alalaidasta. Eli käytännössä se pitää kai sitten tulkita niin, että Sanoma katsoo, että sillä on oikeudet mainittuihin kuviin?! Ainakin se tekee piirtäjien (ilmaisella) työllä rahaa.

Ainoa joka pitää piirtäjän puolia on piirtäjä itse.

[Juha Kouvalainen]

Hyvä pointti, Reima. Ainakaan itseltäni ei lupaa ole kysytty kuin yksittäisen stripin julkaisuun itse lehdessä, ei sarjakuvan kuvituksen rajaamiseen tai julkaisuun sen verkkoversiossa.

Tosin verkkopalvelussa esitelty linkki ja kuvitus toimii vain positiivisena mainoksena, joten asian esilletuonti on lähinnä vain periaatteellinen. Mutta tarkasti tekijänoikeusksia tulkittaessa näinhän pitäisi toimia, että lupa kysytään kaikkeen.