Naisen kanssa

[Neittis]

Siis minua on aina mietityttänyt tuo nyt-liitteen sarjakuva naisen kanssa. Miten Rosse oikein tekee sen kuvituksen, kun siinähän on valilla niin puupiirrosmaisia hahmoja, rastereja, selvästi piirrettyjä kohtia, valokuvia ja sellaisia 1800-luvun nostalgia kuvia. Ja entäs sitten se perspektiivi juttu? Esim. uusimmassa Nyt:ssä oleva liimaputkilon tekstit ovat perspektiivissä ja vieläpä "aaltoilevia," siis ne myötäilevät sitä putken muotoa.

Tehdäänkö ne tietokoneella? jos tehdään niin onko tuollaiseen jälkeen joku ohjelma, vai miksei sarjiksissa ole anti-alisingia, kirkkaita värejä tai brusheja tai vastaavia?

vai piirtääkö joku ihan oikeasti noin pikkutarkkaa viivaa?

Vai ovatko ne mies ja nainen oikeita ihmisiä joista otettuja valokuvia sitten muokataan ihan tunnistamattomiksi jollain contrast +500 säädöllä?

ps. Onhan se muuten suomalainen sarjakuva? Jos se ei oo niin tää on ihan väärällä alueella 

[Timo Ronkainen]

Tehdäänkö ne tietokoneella? jos tehdään niin onko tuollaiseen jälkeen joku ohjelma, vai miksei sarjiksissa ole anti-alisingia, kirkkaita värejä tai brusheja tai vastaavia?

ilmeisesti Stephané Rosse pitää viivat väreistä erillisinä, siksi niissä ei ole anti-aliasea. Kirkkaita värejä voi helposti välttää sillä että ei käytä niitä 
Tietokone on kyllä selvästi vahvasti mukana. Prosessi lienee monimutkainen.

vai piirtääkö joku ihan oikeasti noin pikkutarkkaa viivaa?

Ei sekään ihme olisi.

ps. Onhan se muuten suomalainen sarjakuva? Jos se ei oo niin tää on ihan väärällä alueella 

On se. Rosse on syntyisin Belgi (?) mutta asuu Suomessa. Käsikirjoittajat ovat suomalaisia.

Timo

[roju]

Rosse kävi kertomassa työstään Lahden Muotoiluinstituutin sarjakuvalinjalaisille keväällä 2004. Hän kertoi mm. pyrkivänsä piirtämään mahdollisimman vähän. Hänellä on koneellaan omista piirroksista koottu leikearkisto, josta hän kokoilee sarjakuvat. Samoja elementtejä voi nähdä eri stripeissä eri yhteyksissä käytettynä ja muokattuna. Sarjat siis kootaan pitkälti koneella. Tavoitteena on myös etteivät piirrokset "kuvittaisi" tekstiä liian kirjaimellisesti.

Lisäksi Rosse näytti Ranskan muistaakseni Picsou(Roope-Setä) -lehteen tekemiään 3D-grafiikalla toteutettuja sarjoja, jotka olivat hänen itsensä käsikirjoittamia. Astetta anarkistisempia kuin Naisen kanssa! 

Ja Ranskasta on Rosse, ei Belgiasta. Äärimmäisen mukava mies!

[Mazka]

Itselläni myös kiinnitti huomiota ensimmäisenä sarjakuvan ulkoasu, piirrokset olivat hyvin tarkkoja ja "vanhanaikaisia". En kyllä vuosilukuja muista mutta jos pelkkä line-art otetaan lukuun niin tuollainen tyylihän oli hyvin suosittu hamassa jenkkiläisten sanomalehtien menneisyydessä?
Pikkutarkkaa jälkeä piirtää ääärimmäisen moni ihminen. Se vain kuuluu tyyliin. Kuviahan sitten saa käsiteltyä nopeastikin jos on valmis alusta niiden vaatimalle viimeistelylle. Tai voihan tämän tehdä joka kerta eri tavallakin, en ole itse täysin selvillä mutta jäin nopeasti miettimään albumia lukiessani tyylin saloja.
Mutta niin, kaikki nuo tekstin myötäilyt ja kuvioinnit värityksessä onnistuvat Photoshopilla, mitään erillistä ohjelmaa johonkin tiettyyn asiaanhan ei vaadita.
Ajattelin kirjoittaa hiukan syvällisemmänkin mietinnän mutta huomasin että ei ole aineistoa nyt lähellä jota mietiskellä ja aihehan kun ei liittynyt siihen

Naisen kanssa -sarjan lukeminen vaati hiukan totuttelua, siinä piti pysyä mukana tavallaan jotta tajuaisi myös millä tavalla lukea. Nyt-liiteen pätkät jäivät mietityttämään aina (kun en vielä viikko sitten asunut pk-seudulla ja luin harvakseen tätä) mutta kun kirjastosta löytyi "Edelleen naisen kanssa" - ainakin-muistaakseni-tämän-niminen-kirja niin huumori ja totuuden siemenet alkoivat hahmottua.

[VesaK]

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Naisen kanssa-kuvasarjasta katkesi terä vuosia sitten, ja nyt ryöstellään jo laarin pohjia.

[Antti Vainio]

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Naisen kanssa-kuvasarjasta katkesi terä vuosia sitten, ja nyt ryöstellään jo laarin pohjia.

myönnän että toi ole millään lailla tyylikästä mutta jotenkin mä en voi siitä niin hirveästi vihastuakaan, kiva jos pieni kustantamo on löytänyt jotain millä tekee rahaa. ne on urpoja jotka tuon ostaa.

[susanne]

Taidan olla outo, kun pidän kyseisestä sarjiksesta. Jotkut jutut menevät yli hilseen, mutta naisena saa ainakin nauraa itselleen. Albumeita taitaa olla kolme (?) ja mielestäni kuvitustyyli sopii tämänkaltaiseen "tieteelliseen pohdiskeluun".

[V3§a V1tikain3n]

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Naisen kanssa-kuvasarjasta katkesi terä vuosia sitten, ja nyt ryöstellään jo laarin pohjia.

On semmoisia laareja joissa ei ole pohjaa lainkaan, kaima.

Kävin (naisen kanssa) kitymarketissa ostoksilla, oli jotkin muinaisnorsumarkkinat... ja kun osti kaksi krem bonjour-levitettä sai kaupanpäällisenä Naisen kanssa -kirjan, jossa oli sarjisten välissä ruokaohjeita (miten tehdä eräästä nimeltä mainitsemattomasta levitteestä romanttisia leipiä ym)

En nyt muista albumin nimeä, se tuli laitettua johonkin... ei, se ei ollut jääkaapissakaan.

Naisen kanssa-sarjassa parasta on se että se ilmestyy suht harvoin, sitä jaksaa lukea. Myönnän fanittavani sarjaa, mutta nyt sarjassa vierailevat kuvittajat eivät useimmiten iske yhtään. Kaj Stenvall tosin onnistui hyvin.

[VesaK]

Noteerasin minäkin Sestossa tuon Cräm Boujour -tarjouksen, mutta unohdin sen aktiivisesti. Ostin vain yhden Krääm bodzuurin, ettei tarvinnut ottaa tuota kirjaa. 

Ovat muuten olleet harvinaisen kamalia nämä uudet jaksot joissa kuvataiteilijat yrittävät leikkiä sarjakuvantekijää. Onneksi - tai "onneksi" Rosse palaa työhönsä vuoden lopulla, ja tekijät lupaavat että sarja uudistuu totaalisesti.

[puro]

En nyt muista albumin nimeä, se tuli laitettua johonkin... ei, se ei ollut jääkaapissakaan.

Pari kaappia sivuun, siinä tiskialtaan alla? Ai pahus, muovipussi lienee jo vaihdettu...

-P.

[pertti jarla]

Ovat muuten olleet harvinaisen kamalia nämä uudet jaksot joissa kuvataiteilijat yrittävät leikkiä sarjakuvantekijää. Onneksi - tai "onneksi" Rosse palaa työhönsä vuoden lopulla, ja tekijät lupaavat että sarja uudistuu totaalisesti.

Joillekin sarjakuvantekijät ei näytä kelpaavan sarjakuvantekijöiksi. Ilmeisestihän sarjisten teko on jotain mikä oikeilta kuvataiteilijoilta onnistuu kahvipaussin aikana.

[Reima Mäkinen]

Pidän Rossen jäljestä. Minulla on sellainen kuva, että kun kuukausiliite ajaa ne sarjat taitosta läpi, musta on liitettynä väreihin ja ääriviiva muhjautuu siinä mukana. Se siis ihan normaalisti rasteroituu niin kuin käy kaikille bittikarttakuville. Vaihtoehto olisi käyttää vektoreita tai tarkaa erillistä mustaa bittikarttaa. Mutta, ratkaisu sopinee tekijälle koska hän muutenkin hakee jäljessä sellaista moneen kertaan kopioidun oloista.

Minusta tämä uusin kokeilu on mielenkiintoinen. Nyttihän on hakenut ja tutkinut muutenkin sarjavalinnoillaan tämmöisiä taiteen ja populaarikulttuurin rajoja. Koomisinta siinä on että kuvataiteilijat ikään kuin esittävät, että he eivät tuntisi sarjakuvailmaisun keinoja. Pirtolakin. Propsina hänelle, että oli laittanut kuvastoon mukaan niinkin pelottavan asian kuin kuukautiset (ja tullut sensuroiduksi). Tästä tietämättömyyden ja osaamattomuuden näkökulmasta sarjat ovat siis tekotaiteellisia. Tietenkin tekijöille on sanottu että saa olla sekavaa ja kummallista ja sisältää symboliikkaa ja sen sellaista. Ja tästä näkökulmasta ne ovat siis tekotaiteellisia rahatöitä... Vain muutama on ollut mielestäni huono tai käsittämätön (en nyt jaksa tarkistaa), joten ne voi laskea aidoksi taiteeksi.  Toisaalta monet näistä taiteilijajutuista kyllä myös löytävät sen sarjakuvan ja ei sarjakuvan rajan, että siinä mielessä kokeilu on tervetullut. (Se sarjan tekstihän on kuitenkin aina sitä samaa.)

[Juha Kouvalainen]

Paskan marjat, Reima. Minusta nuo vierailevien "taiteilijoiden" töherrykset ovat olleet lähes järjestään suoraan sanottuna hirveetä sontaa.

Eikä herneitä nenään, sanon asiat vain niin kuin ne ovat. Oli kokeilun taiteellinen arvo miten korkea tahansa, kukaan ei nauti tuon sarjakuvan lukemisesta enää.

Suutari pysyköön lestissään Rosse sarjan piirtäjänä.

[V3§a V1tikain3n]

Kuin eilen sen Créme Bonjourin kirjoittaman "Viikonloppu naisen kanssa" albumin. Siinä oli kymmenen sarjakuvaa ja 26 voileipäohjetta. En voi suositella sänkylukemiseksi, koska nälkähän siinä tulee, perhana.
Kannesta saa tosiaan sellaisen kuvan että kirja olisi Cremen itsensä kirjoittama. Tekijänimet on sijoitettu sisäsivulle todella pienellä fontilla.

[Samone]

Tänään oli Mikkelin Citymarketissa joku tarjous, missä sai Naisen kanssa kirjasen, jos osti jotain tuotetta noin kolme kappaletta. Ehkä olisi pitänyt pysähtyä tarkemmin katsomaan, mistä oli kysymys.