Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Kolumnit ja matkaraportit: Sadan vuoden sarjakuvat, osa 1 (07.10.2017 klo 18:50:16)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
17.10.2017, klo 14:30:30

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
459656 viestiä 10227 aihetta kirjoittanut 7203 jäsentä. Uusin jäsen: MarttiJ
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Toimintasankarit
| | |-+  Marvelman / Miracleman
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 ... 5 6 7 8 9 [10] | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Marvelman / Miracleman  (Luettu 19335 kertaa)
tmielone
Il Dille
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 2 554



« Vastaus #135 : 01.10.2017, klo 20:09:41 »

Sen voi tietty kuka tahansa kyseenalaistaa että olenko vakavasti otettava sarjakuvaharrastaja tai edes vakavasti otettava ihminen mutta Gaimanin käsikirjoittama Miracleman ei ole miltään osin pakollista tai edes suotavaa luettavaa kenellekään. Sietämättömän huonosti piirrettyjä kaikki numerot. Monet ratkaisut jotka näyttävät taiteellisesti jännittäviltä, ovat mitä todennäköisimmin olleet pakon sanelemia kun pitää pukata lehteä tulemaan tietyssä aikataulussa. Samaa kuvien osalta juksaamista ja kopiokoneen hyötykäyttöä sivujen täyttämiseen käyttivät samat tekijät ja muutkin myöhemmin Vertigolla. Se oli ihan jännittävää silloin aikoinaan mutta tuntuu nyt myöhemmin laiskottelulta. Harvemmin se samojen kuvien toistaminen tai kopiokoneella suurenteleminen ja pienenteleminen on silleen perusteltua etteikö olisi ollut kerronnallisesti parempi piirtää jotain muuta niihin ruutuihin. (Totean tämän kokemuksesta koska itsekin käytin samaa tekniikkaa monesti kiireen yllättäessä 90-luvulla). Gaimanin teksti ei ole yhtään parempaa: Nuoren, aloittelevan käsikirjoittajan tekotaiteellista, mukasyvällistä yrittämistä.

Kovasti halusin pitää Gaimanin kirjoittamasta Miraclemanistä, koska arvostan Mooren kehittelemää konseptia korkealle ja Gaimania arvostan myöhempien teostensa takia, mutta valitettavasti kävi tälleen. Myös Mark Buckingham kehittyi huimasti ihan muutamassa vuodessa Miraclemanin jälkeen.

(kommentit pohjaavat alkuperäisiin lehtiin 80-luvulta, suomenkielistä kirjaa en ole lukenut)

Juu, en minä sinua sarjakuvaharrastajaksi kutsuisi, toimintasi on ihan liian ammattimaista.  Wink

Sisällön suhteen melko pitkälti samoilla linjoilla mutta itse en tuolta paljoa odottanut, joten sitten pettynytkään. Minusta tuo kannattaa lukea teoksen maineen/merkityksen vuoksi, eikä odottaa loistavaa tarinaa/taidetta. Siksi edellisen viestin lopussa oli se hymiö  Smiley
tallennettu

"Now there's only two things in life but I forget what they are"
Jiksi
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 219



« Vastaus #136 : 01.10.2017, klo 21:43:00 »

Tutustuin sähköisenä Ihmeiden aikaan, kun olin lukenut Mooren tarinan.

Ei tämä minuunkaan juuri iskenyt. Olihan se perusidealtaan aivan hauska keikautus, kun vaihdettiin tavallisen ihmisen näkökulma. Tarinat olivat kuitenkin vähän vaisuja. Andy Warhol -jakso oli kuitenkin aika muikea, monin tavoin.

Eniten tätä lukiessa näkyivät sen tekoaikana suositut metkut, niin Gaimanin kuin Buckinghamin osalta, kuten Kreegah asiaa jo sulavammin luonnehti.

Tekijät nousivat myöhemmin omiin sfääreihinsä ja mieluusti näkisin sen limboon uponneen jatkon. Tässä aloituksessa kun luvataan sellaista, mikä voisi hyvin kehiteltynä taas vetää miraakkelimiehen kovaan nousuun.
tallennettu
Toni
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 246


Tähtivaeltaja Sarjakuvaneuvos Rakkaudesta Kirjaan


« Vastaus #137 : 01.10.2017, klo 22:09:17 »

Sietämättömän huonosti piirrettyjä kaikki numerot. Monet ratkaisut jotka näyttävät taiteellisesti jännittäviltä, ovat mitä todennäköisimmin olleet pakon sanelemia kun pitää pukata lehteä tulemaan tietyssä aikataulussa. Samaa kuvien osalta juksaamista ja kopiokoneen hyötykäyttöä sivujen täyttämiseen käyttivät samat tekijät ja muutkin myöhemmin Vertigolla. Se oli ihan jännittävää silloin aikoinaan mutta tuntuu nyt myöhemmin laiskottelulta. Harvemmin se samojen kuvien toistaminen tai kopiokoneella suurenteleminen ja pienenteleminen on silleen perusteltua etteikö olisi ollut kerronnallisesti parempi piirtää jotain muuta niihin ruutuihin.
(kommentit pohjaavat alkuperäisiin lehtiin 80-luvulta, suomenkielistä kirjaa en ole lukenut)

Olen kyllä tästä asiasta täysin toista mieltä. Harvoin näkee yhdenkään taiteilijan hallitsevan näin monia piirrostyylejä ja -välineitä yhtä suurella suvereniteetillä.

Taitaa myös 80-luvulta kotoisin olevat muistikuvat vähän pätkiä, sillä tuota "kopiokonekuvitusta" käytetään vain yhdessä jaksossa ja siinäkin vain muutamalla sivulla. Ja koska kyseessä on Warhol-jakso on ratkaisu täysin esikuvansa mukainen ja korostaa hienosti sekä tarinan sisältöä että päähenkilön taiteellista tyyliä - eli on hyvinkin perusteltua ja tärkeää.

Kokonaisuus kyllä kolisi minulle tänä päivänä yhtä kovaa kuin jo silloin aikoinaan. Mutta toisaalta pidän Sandmanissäkin eniten niistä alkupään jaksoista, kun Gaiman loi vielä "Nuoren, aloittelevan käsikirjoittajan tekotaiteellista, mukasyvällistä yrittämistä." Tosin en käyttäisi niistäkään tarinoista tätä ilmaisua...
tallennettu

http://www.tahtivaeltaja.com – Ilman on paha elää!
Kreegah Bundolo
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 539



« Vastaus #138 : 02.10.2017, klo 08:03:17 »


Taitaa myös 80-luvulta kotoisin olevat muistikuvat vähän pätkiä, sillä tuota "kopiokonekuvitusta" käytetään vain yhdessä jaksossa ja siinäkin vain muutamalla sivulla. Ja koska kyseessä on Warhol-jakso on ratkaisu täysin esikuvansa mukainen ja korostaa hienosti sekä tarinan sisältöä että päähenkilön taiteellista tyyliä - eli on hyvinkin perusteltua ja tärkeää.

Voipi olla, pitää kaivaa lehdet esille ja katsastaa niin voin parjata niitä uudistuneella tarmolla.
tallennettu

Kreegah Bundolo
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 539



« Vastaus #139 : 02.10.2017, klo 08:41:21 »

Kun tässä kyseenalaistetaan muistikuvani Miraclemanistä, kaivelin lehdet esille. Suomenkielistä kirjaa en siis omista joten sivumerkinnät ovat alkuperäisiin lehtiin.

Kopiokoneella on "piirretty" ainakin

Miracleman 19: Lähes koko numero. Sen lisäksi että on kopioitu piirroksia (ja Jerrman on sikäli oikeassa että kopiointi sopii tähän numeroon) on tässä ja muissakin numeroissa käytetty paljon kopiokoneeseen tungettuja valokuvia ja rakennnettu piirroksia niiden ympärille. Välillä se toimii mutta välillä ei.

Miracleman 20: Kopiokoneruutuja sivuilla 4,6,9,23,24,25,26. Lehden keskellä olevassa Winters talessa esimerkiksi se nainen on koko ajan sama. Tarinan naista ei noin muutenkaan ole piirretty uudelleen kovinkaan montaa kertaa vaan Fok_It-tyyliin ainoastaan silmät pyörivät päässä.

Numero 21: On tehty kokonaan kopiokoneella mutta samaa ruutua jumitetaan mm. sivuilla 4, 8 (mm ruudussa 6 takaa nähty nainen on aina sama läpi lehden), 19, 20

Numero 22: 12,25

Numeroita 23 ja 24 en omista.

Nämä siis sellaiset itsestäänselvimmät samaa kuvaa uudelleenkäyttävät kohdat jotka löysin kun lapset tuijottaa tossa Ryhmä Hauta televisiosta. Sinänsä jännä että numeroissa 17-18 on monta mahdollisuutta samaan kikkaan eikä sitä ole käytetty vaan on hyvinkin paljon toisiaan muistuttavat ruudut aina piirretty uudelleen. Tästä voisi päätellä että piirtäjä on Warhol-numeroa tehdessä tajunnut että tässäpä helppo tapa saada numerot täyteen ja käyttänyt sitä siitä eteenpäin.

EDIT: Lisään että mitä noita kahta itseltäni puuttuvaa numeroa jotka aloittavat Silver Age-kokonaisuuden selailin Miraclemen-info-sivuilta, vaikutti kaikin puolin paremmalta kuin niitä edeltänyt kuuden numeron kokonaisuus. Varmuus kasvaa tehdessä!

http://miraclemen.info/comics/miracleman/miracleman-23/
« Viimeksi muokattu: 02.10.2017, klo 08:58:40 kirjoittanut Kreegah Bundolo » tallennettu

Toni
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 246


Tähtivaeltaja Sarjakuvaneuvos Rakkaudesta Kirjaan


« Vastaus #140 : 02.10.2017, klo 16:10:08 »

Hops!

No nämä esimerkit valaisivat, mitä tarkoitit tuolla termillä - käsitin sen aika eri tapaan.

Toisaalta juuri nämä ratkaisut ja visuaaliset kikat ovat monissa noissa jaksoissa niitä, jotka minua aivan erityisesti viehättävät ja kiehtovat. Eli itse olen aina kokenut ne pikemminkin harkittuina sekä tunnelmaa rakentavina, hahmoja kuvastavina ja aikaa sitovina kuvallisina motiiveina ja painotuksina kuin työtä helpottavina ratkaisuina, mutta saatan olla tietysti ja helposti myös aivan väärässä.

Ja tottahan on, että eri ihmiset lukevat ja tulkitsevat kuvia eri tavoin, eri lähtökohdista ja eri mieltymysten pohjalta.
tallennettu

http://www.tahtivaeltaja.com – Ilman on paha elää!
Sivuja: 1 ... 5 6 7 8 9 [10] | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: