Osoitetarralapun poistaminen lehdestä kivuttomasti.

[Renki]

Joo, en ole nyt ihan varma kuuluuko tämä tälle palstalle.

Elikkä saan kohta läjän lehtiä, joissa on kaikissa osoitetarralaput takana ja haluaisin saada ne pois, niin ettei lehti repeä yms.
 Eli jos teillä on kikkakolmosia, niin auttakkee.

T:Renki

[Veli Loponen]

Niitä vois ehkä koittaa varovaisesti höyrystää irti. En tiedä auttaako ja helposti menee lehti kuprulle.

[Jukka Laine]

Olen tuota joskus kokeillut. Kuprut ovat minusta ikävämpiä kuin osoitelappu, joka vanhetessaan irtoaa helpommin.

[Kivik]

Joskus minäkin intoudun yrittämään osoitelapun irrottamista, vaikken tiedä miksi. Ilmeisesti vieras nimi omassa lehdessä provosoi, sillä omalla nimellä tulleiden lehtien lappuihin suhtaudun suvaitsevasti. Sanoisin, että jollei lappu lähde liki itsestään irti, on parempi antaa sen olla, ettei tarvitse katua. Missään tapauksessa en päästäisi höyryä lähellekään lehteä. Kerran paperiin imeytynyt kosteus kupruttaa ja turvottaa paperin ikiajoiksi. Jos vieras nimi hyökkää silmille sen voi vetää vaikka tussilla yli. Mielestäni osoite on kuitenkin osa lehteä. Joskus voi koittaa aika jolloin tuntuu eksoottiselta, että tällaisia julkaisuja on kannettu ihmisten kotiin. Itse tykkään esim.  joistain kuusikymmenluvun lehdistäni enemmän kun niissä on osoitelappu vaikkapa johonkin maaseudun syrjäiseeen kolkkaan osoitteena joku koulu tai meijeri. Tulee nostalgis-romanttisia viboja ja erityinen "tunnevinkkeli" k.o. lehteen.

[Jukka Laine]

Non Stopissa Soile ehdotti tuota höyryttämistä jota itsekin kokeilin huonolla menestyksellä. Kyllähän lappu irtosi mutta lehti jäi kupruille. Onneksi sentään kokeilin Nakke-lehdellä ensin. Sitten joku lukija ehdotti myöhemmin että jos osoitelapun alla on sarjakuva niin sen kun katsoo valoa vasten.

Että parempi antaa lappujen olla elleivät sitten tahdo irrota itsekseen. Kiiltäväpintaisista lehdistä niitä on tippunut itsekseenkin vuosien mittaan. Jossain vaiheessa Semic-lehdissä oli sellainen vanhetessaan otteensa irroittava liimaus.

[Veli Loponen]

Jotkut ovat ratkaisseet ongelman saksilla. Ennen vanhaan tällaisia lehtiä löytyi divareistakin, mutta nykyään ei enää kovin usein.

[Renki]

Jotkut ovat ratkaisseet ongelman saksilla. Ennen vanhaan tällaisia lehtiä löytyi divareistakin, mutta nykyään ei enää kovin usein.

Ae ihan kansineen kaikkineen?

[Tertsi]

vaikkapa johonkin maaseudun syrjäiseeen kolkkaan osoitteena joku koulu tai meijeri. Tulee nostalgis-romanttisia viboja ja erityinen "tunnevinkkeli" k.o. lehteen.

Mun Ruuduissa on osoitelapussa muistaakseni nimi, Pekka Lehtosaari (oon nyt duunissa, en voi tarkistaa asiaa).
Eikö se ole se Disney-leffojen dubbaaja?

Ja Charlie-lehdissä Heikki Kaukoranta!

[Veli Loponen]

Ae ihan kansineen kaikkineen?

On siis leikattu se osoitetarran kohta pois. Mutta olen kyllä käynyt divarissa, jossa myytiin kannettomia lehtiä. Se oli viime vuonna ja hintaa lehdillä oli 50 senttiä kipale.

[bgt]

Mielestäni osoite on kuitenkin osa lehteä. Joskus voi koittaa aika jolloin tuntuu eksoottiselta, että tällaisia julkaisuja on kannettu ihmisten kotiin. Itse tykkään esim.  joistain kuusikymmenluvun lehdistäni enemmän kun niissä on osoitelappu vaikkapa johonkin maaseudun syrjäiseeen kolkkaan osoitteena joku koulu tai meijeri. Tulee nostalgis-romanttisia viboja ja erityinen "tunnevinkkeli" k.o. lehteen.

Tätä mieltä minäkin olen. Itselläni tosin on pinttymä hintalappuja vastaan... Suvaitsen ne, jos ne on laitettu viivakoodin päälle. Kai kyse on siitä, että ne osoitetarrat on suunniteltu sijoitettavan sinne oikeaan ylänurkkaan, jossa on yleensä sellainen tyhjä aluekin ja samoin myyntiä varten ollaan varattu sellainen valkoinen alue viivakoodia varten, niin siinä ei suuria haittaa, vaikka niillä tienoin olisi hintalappukin. Mutta se, jos joku Reilu Kauppias on läimäissyt fläksyttimellään hintalapun keskelle etu- tai takakantta, niin se raastaa sielua.

[Lönkka]

Kellään siis ei ole näpsäkkää keinoa osoitelappujen poistamisseksi lehdistä?

Vanhemmiten eivät vaikuta irtoavan yhtään helpommin sillä kyseessä Ruudut ja Non-Stopit...

[Jukka Laine]

Ruutujen ja Non Stopien laput kestävät ikuisesti. Niistä eivät irtoa.

Mitäs te teette Aku Ankoille, joissa nykyään painetaan osoitetiedot suoraan takakanteen? Minua nuo laput eivät ole ikinä haitanneet. Kerran tutustuin tyyppiinkin, jolle sanoin että mulla taitaa olla sun entisiä lehtiäsi.

[Rauta]

Kellään siis ei ole näpsäkkää keinoa osoitelappujen poistamisseksi lehdistä?

Vanhemmiten eivät vaikuta irtoavan yhtään helpommin sillä kyseessä Ruudut ja Non-Stopit...

Kyllä tuo höyrystys on ihan hyvä menetelmä. Nopea tai siisti, mutta ei kumpaakin yhtä aikaa.

Elikkäs höyry mieluten kapeasta tuutista, (vanhanaikaisen teepannun ylöspäin sojottavasta nokasta). Odota, että höyry on oikeasti kuumaa, tai siis että sen mukana ei tule silminnähden nestettä tai heti nestetytyvää höyryä. Kunnon lämmöt pannun alla on jees.

SIISTI TAPA
Älä uita lehteä koko ajan höyryssä. Täsmäsuuntaa (komea sana) höyry vain hyvin lyhyeksi hetkeksi kerrallaan osoitelapun reunaan ja revi sitä sen jälkeen varovasti irti. Älä laita sormiasi höyrysuihkuun. Jos saat millin kerrallaan irrotettua, niin 5 senttiä pitkä osoitelappu vaatii 50 toistoa. Jos yrität höyrystää kerralla, lehti ehtii vettyä ja alkaa kupruilla varmasti.

NOPEA TAPA
Lehti höyrypannun nokan eteen. Täsmäsuuntaa höyry osoitelappuun. Odota, kunnes osoitelappu putoaa. Älä laita sormiasi höyrysuihkuun.

Harjoittele ensin halvalla lehdellä, ennenkuin alat poistella arvokappaleista Ihan täydellistä jälkeä ei näinkään tietty saa aikaan, mutta ihan kohtuusiististi olen saanut irti riivatun lujassa olleita osoitelappuja.

[Kivik]

Yksi tapa on hiertäminen. Joskus se on hidasta, joskus nopeaa, riippuen lapun tai tarran materiaalista. Ensin kostutetaan hieman pintaa ja keskitytään sen hiertämiseen rikki sormenpäällä. Tässä ei yleensä tarvitse vielä varoa, paitsi ettei kosteus leviä lapun reunojen yli. Annetaan kuivahtaa lähes täysin. Kostutetaan taas sormenpäätä ja hellävaraisesti hierretään lappua kosteutta tarvittaessa varovasti lisäten. Lappu/tarra tulee kaiken aikaa läpikuultavammaksi. Muista malttaa lapun kuivahtaa aina välillä ettei kosteus etene varsinaiseen sivuun. Jossain vaiheessa lappu on niin läpikuultava, ettei sitä tarvitse hieroa loppuun, sillä alla oleva kuva näky täysin selvästi. Joskus näin hierretty lappu irtoaakin sitten myöhemmin yllättäin lopullisesti kun sille näyttää hieman kynttä. Muussa tapauksessa voi kokeilla hiertämisen jatkmista vieläkin pidemmälle.

[Lurker]

Olen itse kokeillut höyrysilitysrautaa! Homma toimii, jos on semmoinen teflonpohjainen. Mutta varovainen pitää olla ja lämmön alle keskitason. Rauta silittää lehden suoraksi eikä se jää kupruille. Tätä keinoa voi käyttää myös ruttuisen kannen oikaisuun.

Pieni katastrofin vaara tosin tässä konstissa on koko ajan...