Sarjakuva ja tietokone

[litiumtomu]

Täällä on ollut paljon puhetta sarjakuvan värittämisestä ja toimittamisesta painokuntoon, mutta asia ei ole minunkaltaiselleni höntille vielä oikein auennut - tapojakin kun tuntuu olevan yhtä useita kun tekijöitä.

Seuraavat johtopäätökset olen onnistunut vetämään:

- Tussattu työ skannataan 1-bittiseksi mv kuvaksi resoluutiolla 600 dpi
- Kopioidaan kuva, muunnetaan se cmyk-formaattiin, tiputetaan resoluutio 300 dpi:hin ja väritetään.
- Tämän jälkeen tekstit ja puhekuplat vektoreina.
- Kohdistetaan kuvat taitto-ohjelmassa.

Unohtuiko jotain olennaista?

Tämän jälkeen siihen vaikeaan kohtaan, eli:

Miten?

Suurimmat ongelmat omalla kohdallani ilmenevät jo tuon tussatun työn skannauksessa line artiksi, kun kuva tuntuu sotkeutuvan joka ikinen kerta. Tähän kohtaan jotain olennaista vihjettä? Kuvan värittämisessä ei onneksi ole ongelmia, mutta seuraavissa kohdissa taas kaipaisin apua. Tekstit kannattaa ilmeisesti sitten naputella tuolla taitto-ohjelman puolella? Entäpä missä formaatissa kuvat kannattaa taitto-ohjelmaan viedä - ja missä formaatissa lopullinen kuva tallentaa? Ja resoluutio tässä kohdin lienee sen 300 dpi?

Nimim: Hieman yksinkertainen

[Timo Ronkainen]

Vallan mainiosti pärjää silläkin että työn värittää ja tekstaa photarissa. Resoluutiona 300-400. Etenkin jos valmis sarja painetaan esim aikakausilehdessä hyvälle paperille. Jos sitten homman haluaa tehdä viimesen päälle, kannattaa pitää värit ja mustat viivat erillään ja yhdistää vasta taitto- tai vektoriohjelmassa, jossa työn myös tekstaa ja tallettaa. Esim. värit ovat 300 dpi tiffi -kuvana ja viivat 600 dpi 1bittisenä m/v-kuvana (line art) - tiff tietty... ne kun tuot esim Illustratoriin, niin ne asettuu päällekäin automaattisesti (niiden on oltava tulostuskooltaan tietenkin samankokoiset). Ensin värit ja sitten viivat päälle. Puhekuplat ja tekstauksen voi sitten tehdä kolmanneksi.
Taitto-ohjelma puolella asemointi taitaa olla hankalampaa.

Timo

[Tertsi]

Mulla on ollut  kanssa ongelmia tuon 1bitti-skannauksen kanssa. Tresholdilla on todella vaikea löytää se oikea kohta, jolloin tussiviivat skannautuvat, mutta lyijäriviivat ei.

Huolellinen kumittaminen auttanee asiaa, mutta aina niitä lyijykynänjälkiä vaan jää paperiin. Onko kellää antaa tähän mitään vinkkiä.

Tussaus eri paperille valopöydällä ei tunnu meikäläisen tyyliin sopivalta. Rentous katoaa ja jälki on ihan shittiä.

[Tuuk42]

Joku ystävällinen marttyyri voisi tehdä palveluksen ja koota visualisoidun For dummies-ohjeen tästä koko proseduurista. Kun minullakin on hieman hukassa miten tuo "oikeasti" pitäisi tehdä.
Minä teen tällähetkellä seuraavasti:

-skannaus harmaasävyissä (ei siis pelkästään MV:nä) 300dpi tarkkuudella joko tiffiksi tai suoraan Paint Shopiin.
- Paint Shopin kontrastityökalulla poistanut lyijäriviivat. (tarvittaessa)
-Sitten olen tehnyt kuvaan uuden mask-tason ja kääntänyt värit niin että näkyy vain ääriviivat eikä valkoista taustaa.
-Sitten olen maalannut mustalla ääriviivat tummemmiksi ja lisännyt taustavalkoisen uudelle tasolle.
-Sitten taas uutta tasoa ja värit. kaikki kuvat olen tallentanut Paint Shopin omaan formaattiin.

Eli olisi suoranainen kulttuuriteko kun joku kertoisi miten tämä homma oikeasti kuuluu tehdä. Mieluiten paljon kuvia ja lyhyitä lauseita niin että näinkin tyhmä tajuaa. Tai sitten osoittaa linkin sivulle missä tämä neuvotaan juurta jaksain ilman turhaa elitisti terminologiaa.

 8)

[Tertsi]

Ronkainen on selvittänyt tätä asiaa muutamaankin otteeseen erittäin perusteellisesti.

Ylläpito voisi asettaa tästä asiasta kertovan ketjun jotenkin pysyvästi esille.
Tämä on nimittäin TÄRKEÄ ASIA.

Sen verran olen minäkin ymmärtänyt, että jutun juju on se, että viivat ovat nimenomaan 1-bittisiä(skannattu line arttina). Kaikissa muissa vaihtoehdoissa viiva rasteroituu ja on suuri vaara, että sarjakuvastanne tulee painettaessa mösssöä(varsinkin sanomalehtipaerille).

Siitä en ole varma, että päästäänkö haluttuun lopputulokseen niin, että skannaa viivapiirroksen esim. Color Photo tai Illustration muodossa ja jyrkentää esim. lyijäriviivat pois cmyk-muodossa. JA SITTEN: poistaa kaikki muut kanavat paitsi mustan? Silloinhan kuvasta tule yksi-bittinen. Tällä tekotavalla olisi  enemmän keinoja häivyttää lyijykynäviivat ja säästää tussiviivat.

Kuinka on?



Näin tässä taannoin uusimman Blueberry-seikkailun (Dust) originaalisivuja. Niissä oli lyijykynäviivoja ja liimattuja paperilappuja virheiden päällä. Silti jälki albumissa on priimaa. Kuinkahan ne on oikein skannattu? Itselleni on käynyt varsinkin liimattujen paikkauslappujen kanssa niin, että reunojen muodostamista varjoista on todella hankala päästä eroon.

Korjasin: Ei Illustrator-muodossa, vaan Illustration-muodossa

[Timo Ronkainen]

No joo, jos piirroksessa on paljon lyikkäriviivoja ja se ei ole ihan tasaisen mustaa tai kaikkee tommosta vastaavaa, voi jutun skannata värillisenä "sisään". Sitten käyriä ja tasoja vääntämällä voi hakea optimaalisen toiston viivoilleen ja muuntaa työn yksibittiseksi. Siinä vaan joutuu näkemään aika lailla vaivaa. Jos tussaus on hyvälaatuinen, ei tämmöiseen ole tarvetta.
Nykyisellään olen alkanut kokeilla muuten digitussausta, eli skannaankin luonnokset koneelle ja väsään mustat piirtopöydällä.

Timo

[Tertsi]

Nykyisellään olen alkanut kokeilla muuten digitussausta, eli skannaankin luonnokset koneelle ja väsään mustat piirtopöydällä.

Ei ole mua varten tuo tekniikka. Kynä luistaa piirtopöydällä minne sattuu. Terälläkin tykkään piirtää melko karkealle paperille. Schölleri ja Bristol ovat aivan liian luistavia.

Tohon lyijäriviivojen poistamiseen oon ajatellut tehdä pari makroa helpottamaan hommaa. Kun tussi, paperi ja lyijykynän kovuudet on aina suurinpiirtein samat, niin eiköhän Photarista löydy jotkut vakioasetukset, jotka saan toimimaan.

[Jukka Koivusaari]

....
- Paint Shopin kontrastityökalulla poistanut lyijäriviivat. (tarvittaessa)
.......

Eli olisi suoranainen kulttuuriteko kun joku kertoisi miten tämä homma oikeasti kuuluu tehdä.

 Käytä ennemmin histogrammia kuin kontrastia. Samalla kun hukkaa lyikkärit voi säätää viivan paksuuttakin.

 Kun löydät sopivat histogrammiasetukset , paina "record"-nappulaa tee yo. temppu kertaalleen ja paina "tallenna skripti"-nappia.

Jos teet painokuvaa niin lopuksi käännät kuvan 1-bittiseksi.
1-bittiseksi muunnon voi tehdä suoraan "decrease colour depthillä" , mutta kannattaa kokeilla myös mitä "treshold"-säädön alta löytyy.



Ja väritystä varten et tarvitse maskeja. Viivakuva vaan ylimpään kerrokseen ja suodattimeksi "darken".

[Jukka Koivusaari]

Sen verran olen minäkin ymmärtänyt, että jutun juju on se, että viivat ovat nimenomaan 1-bittisiä(skannattu line arttina).

Tuo ohje varmaankin koskee vain valopöytätussaajia ja värikynähahmottelijoita.
Ja silloinkin se taitaa olla lähinnä ajansäästöä. Kyllähän sen 1-bittiseksi väännön voi tehdä käsipelillä jälkikäteen ja usein onnistuu paremmin kuin koneen automaattisäädöillä.

Näin tässä taannoin uusimman Blueberry-seikkailun (Dust) originaalisivuja. Niissä oli lyijykynäviivoja ja liimattuja paperilappuja virheiden päällä. Silti jälki albumissa on priimaa. Kuinkahan ne on oikein skannattu? Itselleni on käynyt varsinkin liimattujen paikkauslappujen kanssa niin, että reunojen muodostamista varjoista on todella hankala päästä eroon.

 Pirkkaniksinä voi kokeilla tarralapun reunojen kittaamista korjauslakalla. Pyöristää terävimmät varjot.
Toinen vaihtoehto on raaka työ. Mikäänhän ei estä retusoimasta skannattua kuvaa .

[Tuuk42]

Kiitokset Koivusaaren Jukalle ohjeista. Kokeilempas näitä seuraavassa kuvassa.
Katsotaan mitä näillä syntyy.

[O.K.]

Silloin kun vielä päreen valossa skannailtiin, niin kuvanlukijoiden nopeudet olivat sellaisia, että työtä nopeutti aika tavalla jos viivapiirrosta ei tarvinnut 600dpi harmaasävyissä ruveta skannaamaan. Nykyään skannerinopeudet ovat sitä luokkaa, että järkevämpäähän nuo piirrokset on harmaasävyissä (600dpi) koneelle ottaa. Nimittäin, piirrosta joutuu yleensä aina retusoimaan jonkun verran, eikä esimerkiksi kuvan pieni kääntäminen edes onnistu bitmappimuodossa, joten kuvan joutuisi joka tapauksessa kääntämään grayscaleen.

Eli siis harmaasävyinä sisään, tarvittavat korjaukset ja bitmapiksi vasta sitten, koko ajan 600 dpi. Ja vaikka lopullinen työ olisi 300dpi könttä niin viivat kannattaa varmaankin skannata 600dpi ja pudottaa resoluutio (harmaasävyissä) vasta sitten, näin tulee ohuetkin viivat mukaan.

Mutta sitten tuosta värityksestä. Painoon menevän värityön CMYK-muunnos tehdään vasta ihan lopuksi, valmiiseen väritykseen, koska muunnosta tehdessä joutuu ottamaan huomioon käytettävän painotekniikan ja profiilit. Toisekseen CMYK-muodossa työskentely olisi raskaampaa, eikä kaikki ohjelmien ominaisuudet edes toimi. Tai näin olen antanut itseni ymmärtää.

Jos viivat ja värit yhdistää vasta vektoriohjelmassa, pitääkö kiinnittää huomiota overprintteihin tai semmoisiin? Ja mitä sen mustan pitää siinä tapauksessa olla?

[Timo Ronkainen]

Ymmärtääkseni musta ei voi olla mitään muuta kuin 100% musta, kun vektoriohjelmaan tuodaan 1bit m/v -kuva. Overprint -asetus on vissiin hyvä olla päällä, muuten se saattaa "leikata" alta värit pois. Ihan tarkkaan en osaa kyl sanoa.
Skanneri muuten nopeutui aika lailla kun vaihdoin uuteen nopeampaan koneeseen.
Ennen se tuntui höryllä toimivalta romulta. Et mikä lie siinäkin. 

Timo

[Veli Loponen]

Timo on ymmärtänyt ihan oikein. 1bit kuva on aina 100% K. Ja huomio overprint-asetuksesta on erittäin hyvä.

[Timo Ronkainen]

latasin netistä sen comic-fontin .. ny se on työpöydällä sit .zippinä.. niin minnekä miun pitäisi se purkaa/sijoittaa, että sitä voisin esim. photoshopissa käyttää?
kysyy nimim. 'tietoteknisissä asioissa, peukalo keskellä polvilumpiota'

Windows -kansiossa on "Fonts" -kansio, sinne ku purat sen niin pitäis toimia. Voi vaatia uudelleen käynnistämisen.
Adobe type Manager ohjelma on sitten fontin "oikeaan" asentamiseen tarkoitettu ohjelma, mutta vallan mainiosti on noinkin em. tavalla toiminu.

Timo

[Veli Loponen]

Adobe type Manager ohjelma on sitten fontin "oikeaan" asentamiseen tarkoitettu ohjelma, mutta vallan mainiosti on noinkin em. tavalla toiminu.

Näin on. ATM ei kuitenkaan ole edes ammattikäytössä välttämätön. Meillä koulussa käytetään sitä hyvin vähän lähinnä siksi, että se aiheuttaa ongelmia verkkokäytössä ja käyttäjäoikeuksissa. Mutta sen käytön puutteesta huolimatta ei ongelmia fonttien suhteen ole ollut. Paitsi silloin, kun ne on johtunu fonteista itsestään (esim. on käytetty truetype-fontteja).