Väinö Ensimmäinen, Suomen kuningas

[Anssi Rauhala]

Ilmoittanen tässäkin, tämän vuoden Tampere Kuplii -tapahtuman peruunnuttua, siellähän alunperin oli tarkoitus puhua aiheesta julkisemmin:

Matti Niemisen käsikirjoittama ja Anssi Rauhalan piirtämä tarina viime vuosisadalla Suomen kuninkaaksi aiotusta Hessenin prinssi Friedrich Karlista on tullut kirjapainosta. Teoksen kustantaja on TäysiKÄSI Oy. Tiedettävästi löydettävissä ainakin Turun sarjakuvakaupan toimipisteistä ja nettikaupasta tässä vaiheessa.

Niemiselle tämä on ensimmäinen sarjakuvatyö, Rauhala on piirtänyt sarjakuvaa aikaisemminkin.

[Matti Karjalainen]

Kuulostaa todella kiinnostavalta ja sosiaalisessa mediassa vastaan tulleiden ruutujen perusteella myös näyttää siltä! Suomen itsenäistymiseen liittyvät vaiheet saksalaissuuntauksineen ja kuningasseikkailuineen ovat melkoinen tarina, joten onhan tämä Väinö Ensimmäinen otettava ehdottomasti haltuun.

Olisiko muuten tekijällä suositella mitään tiettyä kirjaa, jota olet käyttänyt lähdemateriaalina? Jotain olen tässä vuosien varrella lukenut, mutta aihe kiinnostaisi enemmänkin.

[sihvonen]

Ilmoittanen tässäkin, tämän vuoden Tampere Kuplii -tapahtuman peruunnuttua, siellähän alunperin oli tarkoitus puhua aiheesta julkisemmin:

Matti Niemisen käsikirjoittama ja Anssi Rauhalan piirtämä tarina viime vuosisadalla Suomen kuninkaaksi aiotusta Hessenin prinssi Friedrich Karlista on tullut kirjapainosta. Teoksen kustantaja on TäysiKÄSI Oy. Tiedettävästi löydettävissä ainakin Turun sarjakuvakaupan toimipisteistä ja nettikaupasta tässä vaiheessa.

Niemiselle tämä on ensimmäinen sarjakuvatyö, Rauhala on piirtänyt sarjakuvaa aikaisemminkin.

Tämä vaikuttaa niin hyvältä ettei voi ohittaa. Piirrosjälki on näytteiden perusteella mainiota ja miellyttävän perinteikästä.

[Matti Nieminen]

Olisiko muuten tekijällä suositella mitään tiettyä kirjaa, jota olet käyttänyt lähdemateriaalina? Jotain olen tässä vuosien varrella lukenut, mutta aihe kiinnostaisi enemmänkin.

Lähteet on mainittu teoksemme lopussa olevassa tekijän sanassa. Mutta googlaamalla aiheesta löytyy tietysti paljon muutakin luettavaa.
Matti Nieminen

[Sampsa Kuukasjärvi]

Lähteet on mainittu teoksemme lopussa olevassa tekijän sanassa. Mutta googlaamalla aiheesta löytyy tietysti paljon muutakin luettavaa.
Matti Nieminen

Et oikeastaan vastannut kaimasi kysymykseen, sillä käytetyt lähteet on eri asia kuin suositeltava luettava. Lähteinä on käytetty varmasti myös ei niin hyviä tai ei kovin yleispäteviä kirjoituksia. Ja googlaamiseen viittaaminen on vähän höh - sinä olisit aiheen asiantuntija, joka osaisi nimetä erityisen hyviä lähteitä.

Hessenin prinssi Suomen monarkiaseikkailussa on monille tuttu henkilö mainintana ihan jo peruskoulusta. Sarjakuva on hyvä väline valaisemaan sitä tarkemmin.

[Matti Nieminen]

Et oikeastaan vastannut kaimasi kysymykseen, sillä käytetyt lähteet on eri asia kuin suositeltava luettava. Lähteinä on käytetty varmasti myös ei niin hyviä tai ei kovin yleispäteviä kirjoituksia. Ja googlaamiseen viittaaminen on vähän höh - sinä olisit aiheen asiantuntija, joka osaisi nimetä erityisen hyviä lähteitä.

Hessenin prinssi Suomen monarkiaseikkailussa on monille tuttu henkilö mainintana ihan jo peruskoulusta. Sarjakuva on hyvä väline valaisemaan sitä tarkemmin.

Mielestäni vastasin kysymykseen: käytetyt päälähteet on mainittu kirjamme lopussa. Googlaus oli ehkä siinä mielessä huono, että sillä löytynee lähinna julkaistuja artikkeleja, mutta ei esim sen  aihetta, henkilöitä, tapahtumapaikkoja jne sivuavia kirjoja.

Kannattaa varmaan kuitenkin lukea ensin itse sarjakuva ja paneutua sitten vasta sen lähteisiin, jos tuntee tarvetta. Kysymyksessä on kaksi aika lailla eri asiaa.

[Anssi Rauhala]

Niin, no, jatketaan: Huldénin kirjan lisäksi lainasin kirjastosta Vesa Vareksen Kuninkaan tekijät, ja sitten pari yleisempää kirjaa Suomen ja Saksan väleistä historian eri vaiheissa yleensä. Se kävi hyvin ilmi, että jo Agricolan aikoihin jokseenkin kaikki suomalaiset, jotka vähän enemmän kouluja saivat käydä, koulutettiin Saksassa.

Teollisuuden kuvioissakin Saksasta siunaantui maahamme uusia keksintöjä, muun muassa isomman mittakaavan oluenpano; ihan viime vuonna sattumoisin huomasin Sinebrychoffin baijerilaisen panimomestari Leonhard Zornin hautakiven täällä Hietaniemen vanhan kappelin vieressä. Hänhän oli Anders Zornin isä, ja vaikka tuskin poikaansa ehti nähdä, maksoi kuitenkin tämän koulunkäynnin ja taideopetuksen. Mutta harhaudun aiheesta, anteeksi.

Vuoden 1918 katukuvia oli varsin raskas penkoa esiin ja niistä oli harvoin todellista apua, joten valtaosa talojen julkisivuista ei luultavasti ole autenttisilta paikoilta ja ajanmukaisessa asussa. Onneksi löytyi jokunen nettikokoelma vanhoista kaupunkien maisemapostikorteista, niistä oli mainio apu.

[Matti Nieminen]

”Väinö ensimmäinen” on ensimmäinen myös  siinä mielessä, että se on eka piirretty ja julkaistu sarjakuvakäsikirjoitukseni. Olen kyllä aiemmin kirjoittanut työkseni draamatekstejä teatterille ja siltä pohjalta oli hyvä ponnistaa, vaikka se opiskelua ja harjoittelua vaatikin (tällä ikää).
Eniten tässä siirtymässä minua kuitenkin yllätti ihan tekstin ulkopuolinen asia. Teatterissa nimittäin lavastus toteutetaan yleensä varsin viitteellisesti usein jo käytännön syistä. Berliinin asemaa ei pientä kohtausta varten kannata näyttämölle pystyttää eikä sitä pystytetä suurtakaan varten kuin viitteellisesti, mutta ”sarjakuvanäyttämö” on (yleensä) eri asia.
Joten mitä lähteisiin tulee, niin taisi Anssi niitä etsiessään omaa piirrostyötään varten tehdä paljon isomman uurastuksen kuin minä omien lähteineni kanssa, jotka löytyivät helposti.

Käsikirjoittajana minulle ei esimerkiksi tullut mitenkään mieleen, mistä mahtaisi löytyä malli Eläköön -laivalle, jolla Svinhufvud matkusti Tallinnan tapaamaan Suomen kuningasehdokasta. Kirjoitin sen kyseisen laivan sinne. Jostakin sen ihan oikeat piirteet Anssi sitten onnistui kaivamaan esille, en tiedä mistä.

[Matti Karjalainen]

Kiitos vastauksista! En ole vielä saanut Väinö-sarjakuvaa käsiini, mutta toivottavasti tilanne korjaantuu ensi tilassa.

Olen kiinnostunut Suomen historiasta ja sillä utelin täällä lähdeviitteitä, josko niistä saisin tämmöisenä amatööriharrastajana itselleni jotakin kiinnostavaa lisäluettavaa, sarjakuva-albumin ohella.

En siis lainkaan ollut kyseenalaistamassa tekijöiden ammattitaitoa tai sarjakuvan tasoa!

Mukava kuulla, että teoksen lopusta löytyy lähdeluettelo, samaan tapaan kuin vaikkapa mainiosta USA:n historiaa käsittelevästä Nathan Hale's Hazardous Tales -albumisarjasta, joiden pohjalta olen tehnyt hankintoka omaan kirjahyllyyni.

[Reijo Valta]

Väinö I on nyt Kvaakin etusivulla.

Suomen kuningaskokelaana

[Darzee]

Kiinnostava aihe ja arvostelun näyteruutujen perusteella komeasti toteutettu teos. Lukulistalle. Tekijä tämän jo tienneekin, mutta Friedrich Karlin pojanpojanpoikaa, valokuvaaja Philipp von Hesseniä on Hesarissa haastateltu useampaan kertaan leikkimielisesti "Suomen kuninkaana" esiteltynä. Suomessa hän on vieraillut useampaan otteeseen.

[Matti Nieminen]

Kiinnostava aihe ja arvostelun näyteruutujen perusteella komeasti toteutettu teos. Lukulistalle. Tekijä tämän jo tienneekin, mutta Friedrich Karlin pojanpojanpoikaa, valokuvaaja Philipp von Hesseniä on Hesarissa haastateltu useampaan kertaan leikkimielisesti "Suomen kuninkaana" esiteltynä. Suomessa hän on vieraillut useampaan otteeseen.

Joo, ja "Väinön" kotilinna Saksassa toimii matkailukohteena ja hotellina. Ei ole tullut kyllä käytyä...

[Jarkko Sikiö]

Olipa miellyttävä elämäkerta, joka säilytti maltillisen pienieleisyytensä loppuun saakka. Sen verran absurdi episodi Suomen historiassa tämä on, että toisinkin olisi voinut valita. Kuitenkin näkökulman pitäminen tiukasti "kuninkaassa" itsessään toimi hienosti.