Ensipainos vai uusintapainos

[Ili88]

En osta itselleni säilytettäväksi yhtään sarjakuvaa ihan pelkästään keräilyarvon takia. Harvoin vastaantulevat reilusti alihontaiset löydöt pistän suoraan eteenpäin jos en niistä ole lukuarvoltaan kiinnostunut. Eli kunto/lukuarvo on tärkein kriteeri mutta silti pyrin ykköspainoksen hankkimaan jos se on järkevin ehdoin mahdollista.

[McAnux]

Taidetta/viihdettä ei keräillä keräilyn/rahan vuoksi, vaan ihan yksinkertaisesti riettaan nautinnon vuoksi.

Itse keräilen lähinnä sarjakuvalehtiä, joten kuten joku jo aiemmin totesi ei silloin tätä ensipainos/uusintapainos ilmiötä juuri esiinny, mutta ei ensipainosten keräilemisessäkään välttämättä rahasta aina ole kyse. Kyllä mun keräilyni ainakin rakentuu juuri tuon nautinnon varaan. Ilmeisesti vain on meikäläisen piuhat kytketty jotenkin erikoisesti, koska nautin suunnattomasti vanhan sanomalehtipaperin tuoksusta ja vanhoille mainoksille (etenkin amerikkalaiset) naureskelusta. Suurin osa ostamistani sarjiksista on uusia, kokoelmia, yms., mutta itselleni tärkeät kohteet haluan alkuperäisinä ensipainoslehtinä.

[MTT]

Jep, kyllä ensipainoksen omistaminen jotenkin lämmittää vaikka sinänsä lukuarvo olisikin täysin sama. Etsin itsekin ensipainoksia kirjoista joista sellainen hyväkuntoinen on vain löydettävissä. Ensipainosta tärkeämpi kriteeri on kuitenkin kunto, minttikuntoinen uusintapainos on paljon parempi kuin huonokuntoinen ensipainos.

Toisaalta sitten taas on muutamia harvoja tapauksia joissa pitää hankkia kaikki painokset (Näitä on mm. Cómesin Lumikko) tai kirjoja joissa eri kansikuvan takia pitää omistaa monta eri painosta (esim. Pikon ja Fantasion seikkailuja 1).

Olen myös havainnut oudon ilmiön jossa ensipainoksen puuttuminen jää harmittamaan. Mulla on Fantagraphicsin Prince Valiantit 1-50. Noista kolme ensimmäisenä julkaistua (numerot 26-28) on toisia painoksia. Vähän rassaa edelleenkin ettei noi ole ensimmäisiä painoksia vaikkakin kunto on hyvä.

On tää vähän outo harrastus. Ei parane puhua enempää noista piuhojen kytkennöistä :-)

-MTT

[samppali]

Jos rinnakkain on ensipainos ja uusintapainos, jotka ovat samassa kunnossa, otan tietenkin ensipainoksen. Varmaan kaikki tekisivätkin niin.
Mutta jos ensipainos on huonossa ruodussa, otan tietysti sen uutuuttaan kiiltävän uusintapainoksen.

Ja mulle ei ole mikään ongelma, jos kokoelmassa kaikki ei ole ensipainoksia. Ja jos omistan jo uusintapainoksen, en osta ensipainosta tilalle, vaikka hyväkuntoinen olisikin. Jos se on arvokas, ostan sen ja myyn jollekin keräilijälle. Niillä rahoilla voi ostaa lisää uusintapainoksia.

[ToniJJJ]

Saatan ostaa ensin uusintapainoksen ja sitten ensipainoksen, jos löytyy sopivan hintainen.

[Crosby]

Kerään vain niitä sarjiksia mistä tykkään ja mitkä myös luen vähintään kertaalleen. Uusintapainos siis käy aina myös, jossei se jotenkin merkittävästi ja häiritsevästi eroa vanhasta. Mutta molempia kyllä löytyy sekä ensipainoksia että uusintapainoksia, mutta en ala mitenkään ensipainoksia metsästämään vaan kunto on se tärkein tekijä.

[sarjiskeräilijä]

Pyrin aina ostamaan ensipainoksen. Mutta jos ensipainos on todella huonossa kunnossa, niin silloin kelpaa myös uusintapainos.