Tavoita sarjakuvaharrastajat kotimaassa! Tutustu Kvaak.fi:n mediatietoihin.


Kolumnit ja matkaraportit: Sadan vuoden sarjakuvat, osa 2/2 (01.04.2018 klo 13:49:57)
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointi sähköposti saamatta?
23.05.2018, klo 15:31:16

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Haku:     Tarkempi haku
463766 viestiä 10305 aihetta kirjoittanut 7272 jäsentä. Uusin jäsen: villeraju
Lue lisää pikkuilmoituksesta.
   Etusivu |   Ohjeet | Haku | Jäsenet | Galleria | Ylläpito ja toimitus | Kirjaudu | Rekisteröidy  
+  Kvaak.fi - keskustelu
|-+  Sarjakuvanlukijoiden keskustelut
| |-+  Eurooppalaiset sarjakuvat
| | |-+  Maggy Garrisson
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta. « edellinen seuraava »
Sivuja: 1 2 [3] 4 | Siirry alas Tulostusversio
Kirjoittaja Aihe: Maggy Garrisson  (Luettu 3888 kertaa)
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 14 731


« Vastaus #30 : 10.01.2018, klo 23:21:06 »

Missään sarjakuvassa en ole nähnyt lähellekään yhtä paljon kopioituja ruutujen taustoja. Niitä on kymmeniä, liki sata? (aika monta sivua siis...) En vain ole tottunut moiseen, enkä varmaan koskaan opi pitämään ratkaisusta. Siitä tuossa oli kysymys.

....
Kuten Koipeliini-ketjussa mainitsin, tämä asia alkoi muakin häiritä vasta puolen välin tienoilla kun kässärin jännite hapertui.

Ikävä tuollaista suoraa kopiota on lukea. Semmonen etäännyttää todellisuuden illuusiosta, vähän samalla tavalla kuin vaikkapa pikseliviiva. Hitsi, tässähän rupeaa jo odottamaan ihan tosissaan, että sais albumin luettavaksi.

selasin muutamaan otteeseen luetun Maggyn käsittääkseni ongelman.
En löytänyt sitä.
Totta monet taustoista ovat liki identtisiä, mutta niin keskimäärin taustat tapaavat olla ilman purkutöitä, sotia ja suuronnettomuuksia todellisuudessakin.

Kun se operatiivinen sana on minulle tausta. Silloin harvoin kun vaivaudun piirtämään nakkaan taustoille tyystin paskat jos eivät vie tarinaa eteenpäin. Valkoinen tai musta ajaa saman asian.

 Silloin kun niillä on tarinallinen pointti avata hahmojakin tyyliin: "tämä hahmo on rikas" "tämä hahmo on köyhä" "normaalissa talossa ei muuten ole BDSMsalia" "näille on normaalia että talossa on BDSMsaleja" "tämä hahmo on selkeästi eri kulttuurista kuin muut" ja "Tajuttomuuden/matkan aikana lokaatio on vaihtunut" "tässä paikassa lattiassa on pudotus seuraavan kahden kerroksen läpi"
niin taustat on ok.

Mutta nähdä niihin vaivaa? Ymmärtäisin jos kyseessä olisi sarjakuva nimeltä Brighton tai London joka keskittyisi paikkaan, mutta kun nimi on Maggy Garrison niin fokus on henkilöissä, ei taustoissa.

Niin kauan kun taustalla olevasta ovesta(tjs) ei tule sisään ihastusta tai uhkaa sillä taustalla ei ole väliä.

ehkä ongelma on että lähestymme ihan eri perspektiiveistä: minua vetää tässä tarina ja sen hahmot. miljöö on riittävän uskottava, kun se on esitelty se jää taustaksi.

Silloin jos haluan lukea arkkitehtoonisesti tarkkaa sarjakuvaa luen Francois Schuitenia tai Geof Darrowta.

Mutta on varmaan lähestymiskysymyskin, minulle piirros on tärkeä mutta tarina on tärkein. Sitä ei voi kertoa ilman toimivaa kuvaa, mutta kun kuvat Maggyssä mielestäin toimivat.

Kässärin jännitteen hapertumista en myöskään hahmota, koska teos piti otteessaan kautta linjan.
Mutta toisaalta paitsi että luen sarjakuvia niin tekopuolella minä tosiaan ennemmin kirjoitan käsiksiä ja jätän piirtämisen niitä lihaksia treenaammille tahoille.

tallennettu
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 14 731


« Vastaus #31 : 10.01.2018, klo 23:40:02 »

Ja vaikka siis kokonaisuus teki vaikutuksen ja siitä oli aiemmin jo kaikuja niin sivu 28 on liki itsenäinen kokonaisuus joka avaa Maggyn persoonaa merkittävästi ainakin itselle.

On niitä tavan sankareita ja sitten niitä joiden moraalissa on liikumavaraa.  Olisi heikoimpi ilman tuota sivua okli sen sisältämästä moraalista mitä mieltä hyvänsä.

kunniamainita sivujen 16 ja 17 siirtymästä.
tallennettu
Toni
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 1 334


Tähtivaeltaja Sarjakuvaneuvos Rakkaudesta Kirjaan


« Vastaus #32 : 11.01.2018, klo 15:36:29 »

Koska Maggy on nyt herättänyt Kvaakissa niin kiivasta keskustelua heitin Tähtivaeltajan lyhyehkön arvostelun nyt myös blogin puolelle, josta se on helpompi lukea - ja sain pari kuvituskuvaakin messiin:

http://tahtivaeltajablogi.com/2018/01/11/sarjakuvat-maggy-garrisson-1-hymyile-vahan-maggy/

Ja mua ei tuo toisteisuus häiritse, vaan ihailen sitä kerronnallisena tehokeinona, kuten arviosta voi lukea.
tallennettu

http://www.tahtivaeltaja.com – Ilman on paha elää!
SkTV
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 474



« Vastaus #33 : 11.01.2018, klo 15:55:39 »

Luettu. Kiitoksia Reimalle lainasta.

Tarinassa on kiitettävästi ruutuja ja niiden mukana juonenkäänteitä ja sisältöä. Tarina oli hyvä. Joskin lopussa en ihan pysynyt kaikissa käänteissä mukana. Uusi lukukerta on siis tarpeen. Ja se on hyvä asia.

Toisteisuus alkoi häiritä niillä main kun Maggy tapaa insinöörin baarissa. Mutta useimmissa kohdissa toisteisuus toimi oikein hyvin. Piirtäjä oli useimmiten viitsinyt hieman varioida taustan yksityiskohtia, jotta samasta kuvakulmasta kuvattu näkymä olisi kuitenkin pikkuisen erilainen. Harmi, että viitseliäisyys ei ollut riittänyt kaikkiin ruutuihin. Ja muutaman samasta kohdasta "kuvatun" ruudun olisi kieltämättä voinut vaihtaa sellaiseen, joka olisi eri kuvakulmasta. Saman näkymän toistaminen alkoi tuntua paikoitellen laiskuudelta. Mutta olihan tuolla paljon hienojakin kamerakulman vaihdoksia esim. kun Maggy menee ekan kerran pomonsa toimistoon. Myös laajat katunäkymät miellyttivät silmääni kovin.

Tietokonejälki ei ollut mielestäni hirveän kivan näköistä, mutta varmaan se kelpaa monelle. Eikä se estänyt minuakaan täysin nauttimasta tarinasta ja fiiliksestä.

Maggy päätyy plussalle minun asteikollani, varsinkin tarinan osalta, mutta tuskin tulee näitä albumeita ostettua omaksi kuitenkaan, sillä sen verran kylmäksi tuo grafiikka minut jätti. Onneksi on kirjasto. Ja kyllä mä varmaan tulen lukemaan kaikki suomeksi julkaistavat Maggy-albumit. Odotan jo innolla seuraavaa stooria.
« Viimeksi muokattu: 11.01.2018, klo 16:26:47 kirjoittanut SkTV » tallennettu
Veli Loponen
Isoveli
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 10 832


<><


« Vastaus #34 : 11.01.2018, klo 17:29:36 »

Ei tuo taustojen toistaminen Tähtivaeltaja-blogin kuvaesimerkkien perusteella mikään paha ole. Ruutujen kopioinnin on kuitenkin amerikkalainen Howard Chaykin vienyt ihan omille sfääreilleen. Sen nykysarjat ovat käytännössä koottu aika pitkälle Chaykinin itse piirtämistä clip art -kuvista. Kierrättää armottomasti taustoja, esineitä ja hahmoja. Eikä se ole kopioimista laiskuuden vuoksi, sillä lopputuloksen perusteella väittäisiin, että joutuu näkemään aika paljonkin vaivaa ruutujen eteen, vaikka ei niitä piirräkään kokonaan.
tallennettu

Perry Rhodan ei polta tupakkaa!
http://www.veliloponen.com/sarjakuva
Mambrinon kypäri
lukee, myös sarjakuvia
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 553



« Vastaus #35 : 12.01.2018, klo 06:22:00 »

Maggya en ole (vielä) lukenut joten nimenomaisesta tapauksesta en sano (vielä) mitään.

Yleisesti  jaan Reiman ja SkTV:n näkemyksen että ruutujen sisältöjen (taustojen tai muuten) toistaminen on etäännyttävää kun sen huomaa [1]. Hieman tulee olo kuin oltaisiin napsittu animaatioelokuvasta peräkkäisiä ruutuja. Lukijana mielestäni lähes aina parempia vaihtoehtoja olisivat:

a) Viitteellisemmin piirretty tausta, ehkä suorastaan yksivärinen tms ratkaisu (Kuten Curtvile kuvasi miten omissa töissään tekee.) En tunne terminologiaa tarpeeksi, mutta ymmärtänette mitä tarkoitan. Tällöin suora copypaste ei häiritsisi yhtä paljon, mutta oikeastaan en usko että siihen tekijä kokisi tarvetta.

b) Jos toisaalta halutaan yksityiskohtaisia taustoja (vaikka koska tavoitellaan yhteneväistä visuaalista tyyliä) ja tarkoitus on kuvakerronnalla korostaa että tilanne on staattinen (hahmot eivät juurikaan liiku keskustelun aikana mutta keskustelu etenee), käytetään sitten yhtä kuvaa ja kuvataan keskustelun kulku useilla kuplilla.

Sarjakuvassa tarina ja hahmot ovat minullekin tärkeitä, mutta sarjakuva on myös visuaalinen taidekokemus, ja luulen etten ole tässä yksin: pelkillä painetuilla sarjakuvakäsikirjoituksilla ei ole kovasti menekkiä.

[1] Mieleen tulee ainakin mm .Hugo-äänestyspaketissa ollut Marjorie Liun ja Sana Takedan Monstress, jossa kierrätettiin välillä ruutuja suorastaan raivostuttavan töksähtelevästi, erityisen raivostuttavasti koska muuten pidin sarjakuvan visuaalisesta puolesta.
« Viimeksi muokattu: 12.01.2018, klo 06:24:11 kirjoittanut Mambrinon kypäri » tallennettu
SkTV
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 474



« Vastaus #36 : 12.01.2018, klo 06:30:01 »

Maggy Garrissonissa henkilöt liikkuvat staattisessa taustassa. Osassa homma toimii hyvin ja osassa huonommin.

Minusta tätä tyylikeinoa on käytetty aavistus liikaa. Ja ehdottomasti pitäisi piirtää staattiset elementit uudestaan  joka ruutuun  eikä vain copypastata. Näin on Maggyssa useimmiten tehtykin, mutta ei aina. Kiire? Laiskuus?
« Viimeksi muokattu: 12.01.2018, klo 06:33:22 kirjoittanut SkTV » tallennettu
Reima Mäkinen
Avustava toimittaja
*
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 8 617


Facts are meaningless. You can use facts to prove


« Vastaus #37 : 12.01.2018, klo 11:07:28 »

selasin muutamaan otteeseen luetun Maggyn käsittääkseni ongelman.
En löytänyt sitä.
Kuten mainitsin, minuakin asia alkoi häiritä vasta kun kässäri ei luonut tarpeeksi jännitettä tai muuten vain keskittyminen herpaantui. (Tapahtui siinä kohtauksessa kun roistot pyrkivät Maggyn asuntoon ja keittiö toistettiin staattisena) Toinen syy siihen miksi huomio kiinnittyi asiaan on se että alpparissa hahmot ovat paljon ns. kokokuvassa. Ja elokuvatermein kuvakokojen vaihtelu on maltillisempaa kuin mihin olen sarjiksissa tottunut.

Silloin kun niillä on tarinallinen pointti avata hahmojakin tyyliin: "tämä hahmo on rikas" "tämä hahmo on köyhä" "normaalissa talossa ei muuten ole BDSMsalia" "näille on normaalia että talossa on BDSMsaleja" "tämä hahmo on selkeästi eri kulttuurista kuin muut" ja "Tajuttomuuden/matkan aikana lokaatio on vaihtunut" "tässä paikassa lattiassa on pudotus seuraavan kahden kerroksen läpi"
niin taustat on ok.
Kuten ketjussa on aiemmin todettu. Jotkut, niinku minä, kokevat että teknien kopiointi etäännyttää. Tässä tapauksessa näen hahmot näyttelemässä kulississa eivät ns. omassa maailmassaan. Ero on toki samaa luokka kuin jos videossa tai elokuvassa kuvataan paikallaan pysyvää/kuollutta kohdetta tai kuvaa samasta kohteesta. Se on pieni ero, mutta jostain syystä silmä ja aivot sen rekisteröivät (ja hakevat pienen pieniä muutoksia, merkkejä elämästä?). Ehkä tästä tulee sarjakuvan normia, on tullutkin jo ainakin ameriikassa viimeisten parin kymmenen vuoden aikana. Mutta minua se edelleen häiritsee. Sekä nettisarjiksissa että supersankaripuolella kopiointi hyväksytään muitta mutkitta tuotannollisista syistä. ...ja totta kai, koska idea on kuitenkin tärkein. Ihan sama miten se on kuvitettu.
 
Mutta nähdä niihin vaivaa?
Niinpä, miksi ylipäätään piirtää realistisesti kun saman voisi kertoa tikku-ukoilla. Tai oikeastaan pelkällä tekstillä. Ihan turhahan se on koko ajan piirtää niitä hahmoja sinne jos vain lukija tietää kuka kulloinkin puhuu... No, kärjistäminen sikseen. Nostin asian esiin vain koska 1) tämä nyt valittiin koipeliiniksi, 2) koska olen pidempään miettinyt asiaa ja vähän sitä mieltä, että piirtäjäkunta on tietokoneiden käytön myötä laiskistunut. Sekä henkisesti että ihan tuloksia tarkastellen. Miksi vaivaitua opettelemaan tekstausta tai sivellintä/terää kun fontit on keksitty ja piirrosohjelman säädöillä saa hyvässä lykyssä viivan hieman huolellisemman näköiseksi? jnpp.

Kopiokoneen käytöstä on muuten Kvaakissa oma keskustelu.

Maggyn piirtäjä näkee muuten kyllä vaivaa elävöittääkseen digipiirrostaan. Esim kannessa näkyy semmoisia monistettuja tuhruja (Lieneekö oikein Fotarin brushi?), ikään kuin luomassa huoletonta teiteellista vaikutelmaa.
tallennettu

"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson
Timo Ronkainen
professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
Toimittaja
**
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 17 343


"Ja rangaistus on greippi!"


« Vastaus #38 : 12.01.2018, klo 11:26:00 »

Ennenvanhaan kopioitiin taustat valopöydän läpi eikä mallista piirtämällä, kuten ennen valopöytiä.

Mutta toki tuo copypastaus joskus vaivaa, kuten itseasiassa juuri Tähtivaeltajan sivuilla olevassa näytepalassa. Kova tuuli heiluttaa kaulaliinoja ja hiuksia, mutta ei taustan viirejä ja lippuja. Myönnettäköön, etten tuota huomannut eka lukukerralla. Olisi pitänyt vähän muuttaa noitten asentoa.

Timo


* maggy.jpg (228.13 kilotavua, 700x383 - tarkasteltu 103 kertaa.)
tallennettu

SkTV
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 474



« Vastaus #39 : 12.01.2018, klo 16:18:10 »

Jos toi tausta olisi kopioitu valopöydällä piirtäen, niin vaikka kuvakulma ja rajaus olisi sama kuin jossain muussa ruudussa,  siihen tulisi pieniä eroja ihan luonnollisesti tai niitä olisi hyvin helppo tehdä. Kuten noiden taustan viirien heiluminen.

Aika monessa ruudussa piirtäjä on muutellutkin joitain yksityiskohtia, mutta ei selvästikään tässä Timon esimerkissä.
« Viimeksi muokattu: 12.01.2018, klo 16:26:02 kirjoittanut SkTV » tallennettu
SkTV
Jäsen
****
Poissa

Viestejä: 474



« Vastaus #40 : 12.01.2018, klo 16:28:19 »

Olisi ehkä aika hiukan kehuakin tätä mainiota sarjakuvaa. Mutta haukkuminen tulee jotenkin luonnollisemmin.
tallennettu
Mambrinon kypäri
lukee, myös sarjakuvia
Jäsen
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 553



« Vastaus #41 : 14.01.2018, klo 00:50:47 »

Olisi ehkä aika hiukan kehuakin tätä mainiota sarjakuvaa. Mutta haukkuminen tulee jotenkin luonnollisemmin.

Haukkumisesta saatiin aikaiseksi sitä paljon kaivattua keskustelua Koipeliini-voittajasta! Tongue

Innostuin tarpeeksi että liityin kirjaston varauslistalla jonon jatkoksi. Ostamista pitää harkita.
tallennettu
Janne
Tex-fanaatikko sekä muun lännen viihteen suurkuluttaja!
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 6 384


Hornan kekäleet!


« Vastaus #42 : 27.01.2018, klo 21:23:27 »

Luettu. Oikein piristävä tuttavuus. Mietin vaan, että onko tällä laajaa kohdeyleisöä. Minä en siihen välttämättä kuulu. Mutta jos jatkoa seuraa, niin aion lukea nekin.
tallennettu

"Tex-tieteen yli-morisco"
Lurker
Valvoja
***
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 15 441



« Vastaus #43 : 27.01.2018, klo 21:33:04 »

Luettu. Oikein piristävä tuttavuus. Mietin vaan, että onko tällä laajaa kohdeyleisöä. Minä en siihen välttämättä kuulu. Mutta jos jatkoa seuraa, niin aion lukea nekin.

Hmm, jos olet lukenut ekan osan ja aiot lukea jatkonkin, niin... etkös silloin kuulu kohdeyleisöön? 🤔
tallennettu
Curtvile
Ylläpitäjä
****
Poissa

Sukupuoli: mies
Viestejä: 14 731


« Vastaus #44 : 27.01.2018, klo 21:50:53 »

Mietin vaan, että onko tällä laajaa kohdeyleisöä. Minä en siihen välttämättä kuulu. Mutta jos jatkoa seuraa, niin aion lukea nekin.
Lurker huomautti lauseen sisäisestä ristiriidasta jo, mutta retorisehkoon kysymykseen onko tällä laajaa kohdeyleisöä mielestäni kysymys kuuluu:
onko brittityyppisillä dekkareilla laajaa yleisöä? Tai nordic noirilla?
Minusta näyttöä tälle on, nyt on vain saatava tämän yleisön huomio. Suurin osa kun ei muuten , samaa ilmausta käyttääkseni, välttämättä juuri sarjakuvia lue.
tallennettu
Sivuja: 1 2 [3] 4 | Siirry ylös Tulostusversio 
« edellinen seuraava »
Siirry: