Painokuvan resoluutio

[Markku Myllymäki]

Sekaannus vaivaa.

Jos haluan tehdä originaalin kokoon A4 painoa varten, millainen on pikseleiden määrä 600 dpi:llä?

Siis, jos A4:stä jättää marginaalit vaikka niin että kuva-alueeksi jää 18cm x 27cm, 600 dpi:llä se tekee 4320x6480 pikseliä, eikö?

Jossain täällä ymmärsin, että puolet tuosta riittää väreihin. Se takoittaisi (kai) että mustavalkoinen tussaus tuolla resoluutiolla ja värit eri kuvassa 300 dpi:llä? Menikö oikein?

Onko siis lopputulos kaksi .tif-tiedostoa, toisessa tussaus 600 dpi:llä ja toisessa värit 300 dpi:llä?

Jos tässä on jotain käytännön vinkkejä, niin kiinnostaisi kovasti.

[Veli Loponen]

Noin se menee.

Tosin voit aika huoletta pitää viivapiirroksen värikuvassa, ellet sitten tee jotakin, joka painetaan oikein hyvälle paperille. Rasterointia toki tulee viivaan, mutta ei mitään liiaksi silmiinpistävää.

[Timo Ronkainen]

Jep juuri noin. Toki värit ja viivat voi olla samassa esim photoshop tai tiffi-tiedostossa. Ne mustat ääriviivat rasteroituu, mutta silminnähtävästi se haittaa eniten jos painon käyttämä rasterilinjatiheys on harva, eli jotain alle 60 linjaa per cm. Hyvällä linjatiheydellä (80-100) ei rasteria juuri erota sen enempää väreistä kuin ääriviivoistakaan, muuta kuin luupilla.
Rasterin linjatiheyttä ei pidä sotkea tiedostojen pikseleihin (300 dpi, 600 dpi jne). Yleensä yksi kirjapainon rasteripiste koostuu n. 6-8 pikselistä.
Jos rasterin linjatiheys on harva erottuvat pisteet selvästi, esim. sanomalehdissä. Silloin on paras laittaa mv-viivat erillisenä 1-bittisenä mv-kuvana, jolloin ne ei rasteroidu vaan erottuvat tarkkana.
jos, mahdolista voi viivakuvan ja väritiedoston yhdistää itse esim. Illustratorissa ja tehdä tästä hyvälaatuisen painokelpoisen PDF:n, jolloin kahden tiedoston sijasta voi laiskoille lehtien taittajille laittaa yhden tiedoston.

Timo

[Veli Loponen]

Ne mustat ääriviivat rasteroituu, mutta silminnähtävästi se haittaa eniten jos painon käyttämä rasterilinjatiheys on harva, eli jotain alle 60 linjaa per cm.

Tähän pieni korjaus. Timo tarkoittaa tietenkin 60 linjaa per tuuma. 60 lpcm on jo aika hervottoman tarkka.
Joka tapauksessa tuommoisia linjatiheyksiä taitaa käyttää vain sanomalehtiä painavat ja niissä on paperikin sitä luokkaa, että suurempi linjatiheys ei paljoa vaikuta.

[Timo Ronkainen]

Suora lainaus:
Hyvälaatuisessa painotyössä (offset) rasterin linjatiheys painossa on yleensä 60 linjaa per cm eli 150 linjaa per tuuma. (Graafisen suunnittelun opas (Alastair Campbell))

hansaprintin prepress-ohjeet:

Seuraavassa ohjearvot kuvaresoluutioille:

Tuote Kuvaresoluutio Rasterin linjatiheys
Arkkipaino (Esitteet, yms.) 300 ppi 150 lpi (60 l/cm)
Heatset (Aikakauslehdet) 250-300 ppi 133-150 lpi (54-60 l/cm)
Luettelot, ohjesivut 250 ppi 133 lpi (54 l/cm)
Luettelot, kelt. + valk. sivut 200 ppi 100 lpi (40 l/cm)
------ ----- ---

Uudet tarkat painot tuottavat jopa 100 l/cm.

timo

[Veli Loponen]

Suora lainaus:
Hyvälaatuisessa painotyössä (offset) rasterin linjatiheys painossa on yleensä 60 linjaa per cm eli 150 linjaa per tuuma. (Graafisen suunnittelun opas (Alastair Campbell))

Ah, okei. Oikeassa olet. Sekoitin tuon sanomalehtipainon resoluutioon, joka on 75 lpi, kun puhuit harvasta linjatiheydestä. Toi 150 lpi on kuitenkin aika vakioresoluutio. Tai niin meille opetetaan.

[Markku Myllymäki]

Anteeksi kun jankutan, mutta kun ymmärtäminen on tärkeää...  

...eli siis, jos toimitan painettavaksi yhden 600 dpi tiffin (4320x6480 pikseliresoluutio) per sivu joka on yhtenä tasona (ei kai tif muuta tuekaan?) "litistetty" musta+väri-informaatio, homma toimii?

Minulla ei ole mahdollisuutta tehdä CMYK-konversiota, käykö RGB tif? Tämä lienee ainakin ongelma. CMYK konversio vaatisi käytännössä Photoshopin täysversion ja minulla ei ole mitään mahdollisuutta sitä ostaa. Photoshop CS vaatii XP:n, ja jotta kannattaisi hommata XP, pitäisi uusia kone -> koko lysti (PS CS+PC+XP)maksaisi 2000 - 2500 euroa... Ja aikaisempia Photoshopin versioita ei enää kaupasta saa.

JOS on mahdollista käyttää tuota resoluutiota ja RGB tiffejä, haluaisin aloittaa ison projektin. Mutta jos tarvitsee isompia investointeja, ei siitä mitään tule, koska jos aikoo (pidemmälläkään tähtäimellä) itse kustantaa lystin, siihenkin menisi tuhansia... Tulee vähän turhan kallis harraste.  

Toisaalta, tämän koko homman toteutuminen nyt vaatisi niin tolkuttomasti työtä että saa nähdä kuinka käy...  Mutta lopulta haluaisi edes joskus saada jotain valmista aikaiseksi.  

[Timo Ronkainen]

Hyvällä onnella voi löytää käytettyjä ohjelmia edukkaasti:
http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=12156765
Vanhat toimii Win98:ssa.
Mulla on 5.0. hmm...
Mut tuota noin... Kyllä varmaan rgb:kin kelpaa vaikka motkotusta saattaakin aiheuttaa.

Timo

[Markku Myllymäki]

Jank, jank...

Ok, sitten varmaan alan tehdä vaaka-A4-kokoista tavaraa ja skannata sitä niin, että lopputulos on suurin piirtein 4320x3240 pikseliä. Tämä siksi, että minulla on (vain) A4 skanneri. Kaksi tällaista päällekäin tuottaa sitten riittävän resoluution (4320x6480) kokonaiseen A4 lopputulokseen.

Sitten väritän RGB-moodissa (koska se on ainoa jossa voin kotona työskennellä) ja jos onnistun paikan löytämään, konvertoitutan CMYKiin. Talletan (4320x6480) CMYK .tif:inä (vastaa siis 600 dpi A4:ää) ja sitten pitäisi olla painolle kelvollista.

Jos ei kukaan keksi mitään vikaa tästä, tätä aion sitten yrittää...   Kiitoksia runsaasti tiedoista!

[Timo Kähkönen]

Minulla ei ole mahdollisuutta tehdä CMYK-konversiota, käykö RGB tif? Tämä lienee ainakin ongelma. CMYK konversio vaatisi käytännössä Photoshopin täysversion ja minulla ei ole mitään mahdollisuutta sitä ostaa.

Väritykset kannattaa tehdä RGB:nä ja säilyttää arkistossa RGB:nä, koska väriavaruus on laajempi ja tarvittaessa tehtävät konversiot eri CMYK-tiloihin onnistuvat varmemmin.

RGB-CMYK-konversioon on ilmainenkin vastine, joka testatusti tekee hyvää jälkeä (vertasin Photarin konversiota LCMS:n konversioon, erot olivat vain 1% luokkaa joissakin osaväreissä):
http://www.littlecms.com/win/lcms-1.16.win.bin.zip

Ohjelma toimii komentoriviltä. Purat vain zipin johonkin kansioon ja käynnistät komenoriviltä tifficc tai jpegicc, niin näet komentoriviparametrivaihtoehdot.

Siinä on joitakin väriprofiileja valmiina, mutta väriprofiilit kannattaa ladata adoben sivuilta ja purkaa kansioon. Väriprofiilit voi ladata täältä:
http://www.adobe.com/support/downloads/detail.jsp?ftpID=3145

Sanomalehtikäyttöön sopiva ISOnewspaper26v4.icc-profiili löytyy mm. täältä:
http://www.keskisuomalainen.fi/mediapalvelut/ladattavat_tiedostot.php?id=3

Jos kuvassa on sisällytetty RGB-profiili, LCMS osaa automaattisesti ottaa sisällytetyn profiilin inputprofiiliksi, mutta jos ei ole, se täytyy määritellä komentoriviparametrilla. Pikkuisen hankalaa klikkailuun tottuneelle, mutta pienen komentoriviopettelun jälkeen voit tehdä värikonversioita ilmaiseksi melkein mistä vain profiilista toiseen.

[Timo Kähkönen]

Sitten väritän RGB-moodissa (koska se on ainoa jossa voin kotona työskennellä) ja jos onnistun paikan löytämään, konvertoitutan CMYKiin. Talletan (4320x6480) CMYK .tif:inä (vastaa siis 600 dpi A4:ää) ja sitten pitäisi olla painolle kelvollista.

Tämä tulee nyt vähän jälkijunassa, mutta parempi myöhään kuin...

Jos teet samaan tiedostoon tussauksen ja värityksen (mitä en suosittele), ei ole mitään hyötyä tehdä 600dpi:nä. Silloin riittää 300dpi. Tai on siitä se hyöty, että jos haluaa irrottaa tussauksen myöhemmin yhteisköntistä, sen saa tallennettua 600dpi:nä, jolloin tussauksen painojälki on parempi. Mutta käytännössä harva painotalo lähtee irrottelemaan mustaa eri tiedostokseen. Itse se on tehtävä. Jos teet tussauksen ja värityksen samaan tiedostoon, kannattaa huolehtia että lopullisessa CMYK-tiedostossa tussiviivanmusta on mustaa eli C0 M0 Y0 K100.

Toistan vielä, etten suosittele värityksen ja tussauksen tekemistä samaan bittikarttatiedostoon, koska tussiviiva joko pikselöityy tai rasteroituu. Pikselöityminen pistää silmään kun musta on C0 M0 Y0 K100 ja resoluutio alhainen. Rasteroituminen taas tapahtuu, kun musta on sekamustaa C69 M69 Y69 K69 tms. Sekä pikselöityminen että rasteroituminen voidaan välttää, kun tussaus ja väritys tehdään eri tiedostoiksi.

Jos puhutaan tussiviivasta, 600 dpi on niukin naukin riittävä pikselöitymättömään tussiviivaan sanomalehtikäytössä. Aikakauslehdessä ja esitteissä (arkkipaino hyvälle paperille) sanoisin että 600dpi jälki ei ole aivan riittävä, vaan suosittelen 900dpi-1200dpi, mikä toki toimii myös sanomalehtikäytössä.

Väritystiedoston tarkkuudeksi riittää 300dpi. Painokäyttöön sopiva CMYK-muunnos, kuvaruutukäyttöön RGB (sRGB).

Nämä erilliset tiedostot (tussaus ja väritys) yhdistetään vektoriohjelmassa tai jollain muulla tavalla. Itse käytän toisaalla selostettua toimintamallia:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=1259.msg139337#msg139337

[Markku Myllymäki]

Kiitoksia selvennyksistä!

Tuli hommattua Photoshopin täysversiokin, mutta tuo ilmaissofta on varmasti kokeilun arvoinen sekin.

Kysyit, mitä hyötyä 600dpi värityksestä on; ei mitään, mutta on parempi työskennellä isossa koossa ja pienentää sitten, vaikkapa 300dpi:iin, jälki on siistimpää.

Täytyy ottaa tuo homma hanskaan, on tässä tullut jo niin paljon tahkottua tuolla nurkalla.

Kun saan sellaisen matskun kasaan, johon olen itse tyytyväinen, teen taiton ja kannen värikonversiot itse. Softat on jo, enää puuttuu oleellisin, sisältö. 

(No, olen heittänyt jo 80-90 sivua roskiin epäkelpoina. Joten kai se kalpo kamakin siltä joskus pullahtaa...)